
Tänään vietetään suomen kielen päivää
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että Suomen kieli on kansallinen aarteemme ja arkemme tärkein väline.

LEHTIKUVA/ARKISTO
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Puhemies Jussi Halla-ahon mukaan suomen kielen käyttöalaa kaventaa ennen kaikkea suomalaisten oma asenne.
– Suomalaisilla on huono itsetunto, varmaankin historiastamme johtuen, ja huonosta itsetunnosta syntyy pätemisen tarve. Suomalainen haluaa näyttää muille suomalaisille, että hän osaa arvovaltaisempaa kieltä, menneinä aikoina ruotsia ja nykyään englantia, ja siten nostaa itsensä muiden kaltaistensa yläpuolelle. Suomi on paikka, jossa pidetään hienona sitä, että palvelua ei saa ravintoloissa omalla kielellä, hän sanoi.
Halla-aho kritisoi erityisesti englannin nopeaa yleistymistä koulutuksessa.
– Korkeakoulutus on jo nyt suurelta osin englanninkielistä. Kun englanninkielistä perus- ja lukio-opetusta laajennetaan, yhä useampi suomenkielinen vanhempi alkaa tehdä sinänsä ymmärrettävää osaoptimointia ja valitsee lapselleen alusta asti englanninkielisen oppipolun, Halla-aho totesi ja varoitti kehityksen johtavan yhteiskunnan jakautumiseen.
Halla-ahon mukaan suomen kielen tulevaisuus riippuu siitä, säilyykö kieli välttämättömänä arjen välineenä.
– Kieltä ei pelasteta sukupuutolta optimismilla, julistuksilla, sillä, että kieli nostetaan alttarille jonkinlaiseksi kansalliseksi toteemiksi ja juhlapuheiden teemaksi, tai sillä, että kielioppia taotaan lasten päähän oppitunneilla, vaan ylläpitämällä sellaista ekosysteemiä, jossa kieli voi elää ja kukoistaa. Tämä tarkoittaa sellaisia olosuhteita, joissa oma kieli on sekä riittävä että välttämätön työkalu elämiseen, opiskeluun, työskentelyyn ja sosiaaliseen elämään. Jos näitä olosuhteita ei ole, kieli väistyy suuremman tieltä, taantuu, marginalisoituu ja kuolee, hän sanoi.
Halla-aho korosti, ettei suomen kielen asemaa uhkaa mikään ulkoinen voima, vaan suomalaisten omat valinnat.
– Me teemme tämän itse itsellemme. Suomen kieltä eivät uhkaa lainasanat tai välimerkkivirheet, vaan se, että ihmiset eivät pidä kiinni oikeudestaan käyttää omaa kieltään kaikissa yhteyksissä omassa maassaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että Suomen kieli on kansallinen aarteemme ja arkemme tärkein väline.

Helsinkiläinen alakoulunopettaja on huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen taidosta ja sen vaikutuksista koko koulutusjärjestelmään. Hänen mukaansa oppilaiden tasoerot ovat kasvaneet niin suuriksi, että luokista puuttuu lähes kokonaan keskitasoinen ryhmä. Jäljellä ovat vain hyvin osaavat ja ne, joilla on merkittäviä oppimishaasteita.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii järkeä Suomen kielipolitiikkaan. Suomessa tulee saada palvelua suomen kielellä.

Ajatuspaja Suomen Perustan ylläpitämä vaestokello.fi-palvelu havainnollistaa reaaliaikaisesti Suomen väestörakenteen muutosta erityisesti maahanmuuton vaikutuksista. Etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia ja suomen kielen puhujien määrä hiipuu.
Viikon suosituimmat

Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.

Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.

Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.

Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.

Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.

SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.

Euroopan keskuspankki vie digieuroa kohti käyttöönottoa ilman kansalaisten mandaattia. Kriitikot – mukaan lukien neljätoista Euroopan suurpankkia – varoittavat seurantainfrastruktuurista, jota mikään laki ei pysty pysyvästi rajaamaan.