
Tänään vietetään suomen kielen päivää
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että Suomen kieli on kansallinen aarteemme ja arkemme tärkein väline.

LEHTIKUVA/ARKISTO
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Puhemies Jussi Halla-ahon mukaan suomen kielen käyttöalaa kaventaa ennen kaikkea suomalaisten oma asenne.
– Suomalaisilla on huono itsetunto, varmaankin historiastamme johtuen, ja huonosta itsetunnosta syntyy pätemisen tarve. Suomalainen haluaa näyttää muille suomalaisille, että hän osaa arvovaltaisempaa kieltä, menneinä aikoina ruotsia ja nykyään englantia, ja siten nostaa itsensä muiden kaltaistensa yläpuolelle. Suomi on paikka, jossa pidetään hienona sitä, että palvelua ei saa ravintoloissa omalla kielellä, hän sanoi.
Halla-aho kritisoi erityisesti englannin nopeaa yleistymistä koulutuksessa.
– Korkeakoulutus on jo nyt suurelta osin englanninkielistä. Kun englanninkielistä perus- ja lukio-opetusta laajennetaan, yhä useampi suomenkielinen vanhempi alkaa tehdä sinänsä ymmärrettävää osaoptimointia ja valitsee lapselleen alusta asti englanninkielisen oppipolun, Halla-aho totesi ja varoitti kehityksen johtavan yhteiskunnan jakautumiseen.
Halla-ahon mukaan suomen kielen tulevaisuus riippuu siitä, säilyykö kieli välttämättömänä arjen välineenä.
– Kieltä ei pelasteta sukupuutolta optimismilla, julistuksilla, sillä, että kieli nostetaan alttarille jonkinlaiseksi kansalliseksi toteemiksi ja juhlapuheiden teemaksi, tai sillä, että kielioppia taotaan lasten päähän oppitunneilla, vaan ylläpitämällä sellaista ekosysteemiä, jossa kieli voi elää ja kukoistaa. Tämä tarkoittaa sellaisia olosuhteita, joissa oma kieli on sekä riittävä että välttämätön työkalu elämiseen, opiskeluun, työskentelyyn ja sosiaaliseen elämään. Jos näitä olosuhteita ei ole, kieli väistyy suuremman tieltä, taantuu, marginalisoituu ja kuolee, hän sanoi.
Halla-aho korosti, ettei suomen kielen asemaa uhkaa mikään ulkoinen voima, vaan suomalaisten omat valinnat.
– Me teemme tämän itse itsellemme. Suomen kieltä eivät uhkaa lainasanat tai välimerkkivirheet, vaan se, että ihmiset eivät pidä kiinni oikeudestaan käyttää omaa kieltään kaikissa yhteyksissä omassa maassaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että Suomen kieli on kansallinen aarteemme ja arkemme tärkein väline.

Helsinkiläinen alakoulunopettaja on huolissaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen taidosta ja sen vaikutuksista koko koulutusjärjestelmään. Hänen mukaansa oppilaiden tasoerot ovat kasvaneet niin suuriksi, että luokista puuttuu lähes kokonaan keskitasoinen ryhmä. Jäljellä ovat vain hyvin osaavat ja ne, joilla on merkittäviä oppimishaasteita.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii järkeä Suomen kielipolitiikkaan. Suomessa tulee saada palvelua suomen kielellä.

Ajatuspaja Suomen Perustan ylläpitämä vaestokello.fi-palvelu havainnollistaa reaaliaikaisesti Suomen väestörakenteen muutosta erityisesti maahanmuuton vaikutuksista. Etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia ja suomen kielen puhujien määrä hiipuu.
Viikon suosituimmat

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.

Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.

Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.

Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää