Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Suomi on EU:n korkeimman työttömyyden maita. Siitä huolimatta elinkeinoelämä ja vasemmistopuolueet vaativat lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää väitettä suoranaisena harhaanjohtamisena.
– Tämä on aivan naurettava väite. Meillä on yli 300 000 työtöntä, ja jos lasketaan mukaan erilaiset tempputyöllistetyt ja vajaatyöllistetyt, luku on vielä tätäkin suurempi, Grönroos sanoo Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa.
Tilastot ovat selvät. Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noin 7,9 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on yli 19 prosenttia. Työllisyysasteessa ero on vielä jyrkempi: suomalaisilla se on yli 70 prosenttia, ulkomaalaistaustaisilla noin 50 prosenttia. Ero on 20 prosenttiyksikköä.
Grönroosin mukaan luvut kertovat, mitä maahanmuutto käytännössä tarkoittaa julkiselle taloudelle. Maahanmuuttajien mediaanipalkka on lähes puolet pienempi kuin suomalaisilla. Pienemmistä palkoista seuraa vähemmän verotuloja.
Samaan aikaan noin kolmannes kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista menee maahanmuuttajataustaisille, vaikka heidän osuutensa väestöstä on noin 11–12 prosenttia.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on laskenut maahanmuuton elinkaarivaikutuksia Tilastokeskuksen aineistosta. Irakista tuleva parikymppinen nuori aiheuttaa Suomen julkiselle taloudelle elämänsä aikana noin 700 000 euron nettovaikutuksen, Somaliasta tuleva vastaavasti lähes miljoonan.
Länsimaisilla maahanmuuttajilla vaikutus on lähellä nollaa. Tulokset vastaavat hollantilaisen tutkija Jan van der Beckin ja Tanskan valtiovarainministeriön laskelmia.
Grönroos ei usko, että maahanmuuttoa ajavat tahot toimivat tavallisen suomalaisen edun mukaisesti. Hänellä on käytännönläheiset selitykset sekä vasemmiston että elinkeinoelämän motiiveille.
Vasemmistopuolueet saavat maahanmuuttajista äänestäjiä. Suomen Perustan Taloustutkimuksella teettämä kysely osoittaa, että sosiaalidemokraatit ovat maahanmuuttajien ylivoimaisesti suosituin puolue. Noin puolet maahanmuuttajista kannattaa SDP:tä. Vihervasemmiston kokonaiskannatus maahanmuuttajien keskuudessa on noin 70 prosenttia.
Elinkeinoelämän logiikka on erilainen mutta yhtä kyyninen. Halpa työvoima pitää palkkapaineen kurissa. Lisäksi jokainen uusi asukas on kuluttaja, joka kasvattaa kysyntää tuotteille ja palveluille – riippumatta siitä, maksetaanko tuo kulutus omilla tuloilla vai sosiaalituilla.
Ammattiliitot kulkevat samaa latua. Grönroosin mukaan liitot hyötyvät, jos matalapalkkaisen työn tekijöiden määrä kasvaa. Se tuo uusia jäseniä. Suomalaisen duunarin edun ajaminen on jäänyt tässä yhtälössä toissijaiseksi.
Grönroos siirtää katseen pidemmälle. Väestönvaihto ei ole salaliittoteoria. Se on laskettavissa oleva kehityskulku.
Vieraskielisten määrä kasvoi viime vuonna 36 000 ihmisellä. Samaan aikaan kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni 19 000 ihmisellä. Suomalaistaustaisten määrä on laskenut alle viiden miljoonan. Ulkomaalaistaustaisia on jo lähes 700 000 eli noin 12 prosenttia väestöstä. Kymmenen vuotta sitten heitä oli noin 300 000.
Pääkaupunkiseudulla kehitys on pisimmällä. Helsingissä maahanmuuttajataustaisia on noin 20 prosenttia asukkaista. Espoossa 25 prosenttia. Vantaalla jo 30 prosenttia.
– Ellei tälle tehdä mitään, suomalaiset jäävät alue alueelta vähemmistöksi ensin suurissa kaupungeissa, Grönroos toteaa.
Ratkaisuksi hän esittää vähimmäistulorajan tuntuvaa nostamista. Nykyinen raja on 1600 euroa kuukaudessa – tähän palkkaan asti Euroopan ulkopuolelta ei saa palkata työntekijöitä. Perussuomalaiset haluaa nostaa rajan 3000 euroon tai ylikin. Se tekisi matalapalkka-alojen halpatyövoiman tuonnin kannattamattomaksi ja pakottaisi työnantajat etsimään tekijöitä kotimaasta.
– Jos on bussikuskin paikka auki eikä löydy tekijää, markkinatalous toimii niin, että nostat tarjottua palkkaa. Kyllä sitten löytyy, Grönroos sanoo.
Tilastot osoittavat, että ongelma ei ole tekijöiden puute. Ongelma on se, että liian monelle taholle on ollut edullista pitää tilanne ennallaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.
Attendo irtisanoi 300 suomalaista hoitajaa haalittuaan työvoimaa ulkomailta. - Suomessa on koko ajan pyritty ratkaisemaan ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa. Tulos näkyy nyt karulla tapaa niin suomalaisten työntekijöiden kuin hoidettavien arjessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen.
Entinen kansanedustaja, sekä SMP:n että perussuomalaisten eduskuntaryhmissä vaikuttanut Pentti Kettunen pitää vasemmistopuolueiden pyrkimyksiä edistää maahanmuuttoa vain taktisena keinona haalia tulijoista uusia äänestäjiä. - Tässä tavoitteessaan vasemmistoryhmät ovat jo osin onnistuneetkin, Kettunen sanoo.
Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO ja kuntia sekä alueita edustava SKR omaavat täysin erilaisen näkemyksen siitä, mihin suuntaan maan väestönkehitys on menossa. Tutkimustiedon mukaan LO on oikeassa ja työikäisen väestön määrä on oikeasti kasvamassa. Työvoimapulaa ei siten ole näköpiirissä - jos nousevista polvista on työntekijöiksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee keskustapuolueen ratkaisuja työllisyyteen.
Keskustan tuoreessa talousvaihtoehdossa maahanmuuttoa hehkutetaan hivenen aiempaa himmeämmillä valoilla. Vielä viime vuonna kepu oli haalimassa Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain, mutta tänä vuonna kepun ohjelmassa määrällisiä tavoitteita ei enää ole kirjoitettu auki.
Keskustan ja Liike Nytin eduskuntaryhmät tekivät tänään välikysymyksen suurtyöttömyydestä. Taustalla on työttömien määrän kasvu. Samaan aikaan keskusta on kuitenkin ehdottanut Suomeen 40 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää keskustan ehdotusta Suomen kannalta tuhoisana.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
KOLUMNI | Talous on niin kuralla, että vain suostumalla EU:n liittovaltiohankkeisiin voi seuraava hallitus välttyä kovilta leikkauksilta ja veronkorotuksilta. SDP:n vaalilupaus on Suomen itsenäisyyden myyminen hetken käyttörahoista, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
