Koululaisten osaaminen on vajonnut historiallisen heikolle tasolle Ruotsin Pisa-tuloksissa. Erityisen kovalla rytinällä alas ovat tulleet matematiikan taidot ja luetun ymmärtäminen. Luetun ymmärtämisessä Ruotsin tulos putosi 21 pistettä.
Ruotsin kouluvirasto Skolverketin mukaan pudotus vastaa OECD:n arvion perusteella noin yhden kouluvuoden aikana tapahtuvaa oppimista. Luonnontieteissä osaaminen pysyi samalla matalalla tasolla kuin vuoden 2022 Pisa-tutkimuksessa.
Kehnosti tosin kulkee myös muissa länsimaissa ja siksi Ruotsi pysyy mahalaskusta huolimatta OECD-maiden keskiarvon tasolla.
”Toiminnallisesti lukutaidottomien sukupolvi”
Liberaalipuolueen opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson nostaa yhdeksi ongelman syyksi lasten ja nuorten lisääntyneen ruutuajan sekä vähentyneen lukemisen.
– Lisääntyneen ruutuajan ja vähentyneen lukemisen vaikutukset näkyvät nyt täydellä voimalla.
Ministeri varoitti jopa ”toiminnallisesti lukutaidottomien sukupolven” syntymisestä, ellei kehitystä saada käännettyä. Ministerin mukaan kyseessä on ”ruutupandemia”.
Ruotsidemokraatit on takuu paremmasta
Eipä tainnut tuo massamaahanmuutto mennä ihan putkeen vai mitä, arvelee ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson viestipalvelu X:ssä.
– Kaikki taitavat pohjimmiltaan ymmärtää, etteivät puhelimien ruudut tai koulujen omistusmuoto ole pääasiallinen selitys Ruotsin kehnoille Pisa-tuloksille. Monin paikoin maata nuoret solkkaavat laihaa lähiöruotsia, sanavarasto on suppea ja kielen puhuminen ylipäänsä sujuu kiikun kaakun, mistään lukemisesta nyt puhumattakaan. Näin ei voida odottaa, että koulussa menisi erityisen hyvin missään oppiaineessa.
Åkesson painottaa, että kieli on oppimisen perusedellytys.
– Jos tätä ongelmaa ei saada ratkaistuksi, Pisa-tuloksissa ei tulla koskaan näkemään merkittävää parannusta.
– Ruotsidemokraatit on tae siitä, ettei massamaahanmuutto enää palaa ja että kaikkien Ruotsissa asuvien kielitaitovaatimuksia kiristetään.
