Asuntomarkkinoilla on käyty jo useampi vuosi rajuja, mutta välttämättömiä oppitunteja. Vuosina 2017–2021 uusia asuntoja rakennettiin liikaa – yli 42 000 vuodessa, mikä ylitti yli 1,2-kertaisesti todellisen kysynnän.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että vuodesta 2015 alkanut rakentamisen ylikuumeneminen syntyi vaarallisten illuusioiden varaan: nollakorot ja velkavipu, sijoitusasuntojen epäterve kysyntä, taloyhtiölainojen paisuminen lyhennysvapaineen sekä vuokratonttien yleistyminen saivat ostohinnat näyttämään keinotekoisen halvoilta.
– Uudisrakentaminen muutenkin on lisääntyvän ympäristösääntelyn vuoksi aina kallista eikä sitä saa halvaksi millään.
Maahanmuutto ruokki kuplaa
Tätä kuplaa ruokittiin halvalla rahalla, hillittömällä maahanmuutolla ja täysin virheellisellä tukipolitiikalla – esimerkiksi vuoden 2017 reformilla, jossa opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, Purra muistuttaa.
– Tuloksena markkinoille rakennettiin tuhansittain liikaa sijoittajayksiöitä, samalla kun aidoista perheasunnoista alkoi muodostua pulaa.
– Pääkaupunkiseudulla ja kauempana kehyskunnissa sekä esimerkiksi Tampereella ja Turussa on edelleen paljon asuntoja, joita kukaan ei halua ostaa tai vuokrata, edes alentuneilla hinnoilla. Nollakorkomyytin kanssa samanaikainen ajatus aina nousevista asuntojen arvoista perustui yhtä lailla illuusioihin.
Hallituksen toimilla paluu reaalimaailmaan
Purran mukaan Suomen ei pidä tavoitella paluuta vuosien takaiseen tilanteeseen, jota leimasi valtava vauhtisokeus.
– Hallituksen toimet ovatkin palauttaneet asuntomarkkinoita reaalimaailmaan. Yleisen asumistuen leikkaukset, opiskelijoiden palauttaminen opintotuen asumislisälle ja maahanmuuttopolitiikan kiristykset vaikuttavat suoraan kysyntään.
– Valtio supistaa myös korkotuettua asuntotuotantoa: korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta leikataan kahdessa vuodessa 71 prosenttia (1 750 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon).
Tällä hetkellä asuntopulan sijaan tuetut vuokra-asunnotkin kärsivät monin paikoin ylitarjonnasta. Tuettujen tyhjien Ara-asuntojen määrä on noussut yli 11 000:een maanlaajuisesti.
Helsingin kaupungin asunnoilla (Heka) on tyhjillään jo lähes 1 600 asuntoa ja käyttöaste laskenut 95,7 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan jo liki 12 prosenttia eli lähes 400 000 koko Suomen asunnoista seisoo tyhjillään.
Markkinan kannattaa antaa toimia
Annettaessa markkinoiden toimia, asumisen hinta on muuttunut tuloihin suhteutettuna poikkeuksellisen edulliseksi.
Purran mukaan virallinen arvio 35 000 uuden asunnon vuotuisesta tarpeesta on silti kyseenalaistettava, sillä se nojaa kestämättömään oletukseen valtavasta 35 000 – 40 000 henkilön vuosittaisesta maahanmuutosta.
– Matala syntyvyys ja rajoitettu maahanmuutto tarkoittavat, ettei tyhjiä seiniä kannata rakentaa vain elvyttämisen vuoksi. Valtion kantamat riskit on pidettävä kurissa ja tukimallien ehdot täysin läpinäkyvinä. Markkinoiden todellisen kysynnän on ohjattava rakentamista.
Oppositio haluaa paisuttaa kuplaa
Oppositio on pitkin hallituskautta vaatinut juuri sellaisia tukitoimia ja markkinoille tunkeutuvia (veronmaksajan kustantamia) instrumentteja, jotka puhaltaisivat myös kuplaa uudelleen.
Valitettavasti tällainen tekohengitys vain pitäisi hinnat keinotekoisen korkealla ja siirtäisi tervehtymispistettä eteenpäin, Purra sanoo.
– Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoissa nähty korjausliike tuntuu pahalta, mutta kuplan puhkeaminen on ollut välttämätöntä.
Hallitus ei silti ole seissyt toimettomana: velaksi pumppaamisen sijaan hallitus tukee rakennusalan kestävää elpymistä kohdistetulla infrainvestointipaketilla, taloyhtiöiden korjaushankkeilla, ASP-lainojen ehtojen parantamisella, määräaikaisilla korjausavustuksilla sekä kotitalousvähennyksen korotuksella.
– Jatkossa rakentamisen on seurattava aitoa kysyntää, perheiden tarpeita ja työn perässä muuttavia ihmisiä – ei tukihimmeleitä, kehitysmaista saapuvaa syöttöliikennettä veronmaksajan piikkiin tai muita keinotekoisia ja haitallisia kuplia.
