Valtion tarjoamien korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on pudonnut kahdessa vuodessa jyrkästi: 1 750 miljoonasta eurosta (2025) 1 135 miljoonaan euroon (2026) ja edelleen 500 miljoonaan euroon (2027). Pudotusta on yhteensä 71 prosenttia kahdessa vuodessa. Samaan aikaan vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksen valtuus laskee 300 miljoonasta 100 miljoonaan euroon.
Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän uutta tuettua asuntotuotantoa. Markkinaehtoisia kohteita rakennusliikkeet saavat edelleen rakentaa vapaasti kysynnän mukaan.
Talousarvioesityksessä valtion korkotuella alkavien uusien asuntojen määrä laskee 8 400 asunnosta (2025) noin 2 000 asuntoon (2027, arvio). Tuettu uudistuotanto kasvukeskuksissa laskee samassa ajassa 5 600 asunnosta 1 800 asuntoon.
Valtio ei rahoita tuettua vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa suoraan lainaamalla. Rakennuttaja ottaa lainan pankista tai muulta rahoittajalta, ja valtio myöntää lainalle korkotuen sekä valtiontakauksen. Korkotukea maksetaan vain siltä osin kuin lainasta perittävä kokonaiskorko – viitekorko ja lainanantajan marginaali yhteensä – ylittää laissa määritellyn omavastuukoron.
Vähemmän riskiä veronmaksajalle
Valtuuden pudottaminen näkyy vuoden 2027 talousarviossa 27 miljoonan euron säästönä. Korkotukimaksuihin ja takauskorvauksiin varattava raha laskee 152 miljoonasta eurosta 125 miljoonaan euroon.
Vaikka euromääräinen säästö ei ole suuri, korkotukivaltuuksien supistaminen vähentää riskejä, että veronmaksajat joutuisivat subventoimaan heikosti kannattavia rakennusprojekteja. Asuntomarkkinat toimivat vuonna 2027 entistä terveemmällä pohjalla, markkinakysynnän ja tarjonnan ehdoilla.
Tuetun asuntotuotannon peruste on perinteisesti ollut tarjontapula, joka nostaa hintoja ja vuokria asukkaiden ulottumattomiin. Tämä peruste ei tällä hetkellä täyty.
Perusteita korkotuelle ei ole
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 3,2 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, kolmatta vuotta peräkkäin. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan asuntohintojen alamäki on historian pisin.
Ansiotasoon suhteutettuna asuntojen reaalihinnat ovat pudonneet lähes 20 vuoden takaiselle tasolle.
Asunnon ostaminen tai vuokraaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen edullista suhteessa tuloihin. Tilanne on juuri päinvastainen kuin se, jota varten korkotukijärjestelmä on aikoinaan rakennettu.
Kun tarjontaa on liikaa ja hinnat ovat historiallisen matalalla, valtion tuen jatkaminen entisellä tasolla ei enää palvele alkuperäistä tarkoitustaan.
Kasvukeskuksissakaan ei ole asuntopulaa
Suurimmissa kaupungeissa on ylitarjontaa sekä omistus- että vuokra-asunnoissa. Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa uuteen ennätykseen.
Valtion tukeman asuntokannan oma tilasto vahvistaa saman kuvan. Valtion rahoitus- ja kehittämiskeskus VARKEn mukaan valtion tukemista vuokra-asunnoista oli keväällä 2026 tyhjillään 11 069 asuntoa. Kasvua oli 1 182 asuntoa edellisvuodesta. Yli kymmenesosa asunnoista oli tyhjillään jo 85 kunnassa, kun vuotta aiemmin luku oli 69. Hakemusten määrä laski samaan aikaan 22 prosenttia, ja markkinatilanne on VARKEn oman indeksin mukaan muuttunut ylitarjonnan puolelle jo 91 kunnassa.
Tässä tilanteessa valtion subventoima lisärakentaminen ei korjaa asuntopulaa, koska sellaista ei ole. Lisärakentaminen pikemminkin viivästyttää jo käynnissä olevaa tasapainottumista ja sitoo samalla valtion vastuita markkinaan, joka tervehtyy vasta kun markkinoiden annetaan toimia.
Valtiontuki on tarkoitettu paikkaamaan asuntopulaa, ei ylläpitämään ylitarjontaa. Juuri nyt veronmaksajien tukea ei tarvita.