Moni asuntoyhtiö on hyödyntänyt toiminnassaan valtion myöntymiä korkotukilainoja vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. / LEHTIKUVA
Korkotuettu asuinrakentaminen vähenee. Valtion tuella rakennettavien uusien asuntojen määrä laskee vuonna 2027 noin kahteen tuhanteen asuntoon. Hallituksen asuntopoliittinen linjaus johtuu markkinatilanteesta, jossa valtion tuelle on vähemmän perusteita kuin pitkään aikaan.
Valtion tarjoamien korkotukilainojen hyväksymisvaltuus on pudonnut kahdessa vuodessa jyrkästi: 1 750 miljoonasta eurosta (2025) 1 135 miljoonaan euroon (2026) ja edelleen 500 miljoonaan euroon (2027). Pudotusta on yhteensä 71 prosenttia kahdessa vuodessa. Samaan aikaan vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksen valtuus laskee 300 miljoonasta 100 miljoonaan euroon.
Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän uutta tuettua asuntotuotantoa. Markkinaehtoisia kohteita rakennusliikkeet saavat edelleen rakentaa vapaasti kysynnän mukaan.
Talousarvioesityksessä valtion korkotuella alkavien uusien asuntojen määrä laskee 8 400 asunnosta (2025) noin 2 000 asuntoon (2027, arvio). Tuettu uudistuotanto kasvukeskuksissa laskee samassa ajassa 5 600 asunnosta 1 800 asuntoon.
Valtio ei rahoita tuettua vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa suoraan lainaamalla. Rakennuttaja ottaa lainan pankista tai muulta rahoittajalta, ja valtio myöntää lainalle korkotuen sekä valtiontakauksen. Korkotukea maksetaan vain siltä osin kuin lainasta perittävä kokonaiskorko – viitekorko ja lainanantajan marginaali yhteensä – ylittää laissa määritellyn omavastuukoron.
Valtuuden pudottaminen näkyy vuoden 2027 talousarviossa 27 miljoonan euron säästönä. Korkotukimaksuihin ja takauskorvauksiin varattava raha laskee 152 miljoonasta eurosta 125 miljoonaan euroon.
Vaikka euromääräinen säästö ei ole suuri, korkotukivaltuuksien supistaminen vähentää riskejä, että veronmaksajat joutuisivat subventoimaan heikosti kannattavia rakennusprojekteja. Asuntomarkkinat toimivat vuonna 2027 entistä terveemmällä pohjalla, markkinakysynnän ja tarjonnan ehdoilla.
Tuetun asuntotuotannon peruste on perinteisesti ollut tarjontapula, joka nostaa hintoja ja vuokria asukkaiden ulottumattomiin. Tämä peruste ei tällä hetkellä täyty.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 3,2 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, kolmatta vuotta peräkkäin. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan asuntohintojen alamäki on historian pisin.
Ansiotasoon suhteutettuna asuntojen reaalihinnat ovat pudonneet lähes 20 vuoden takaiselle tasolle.
Asunnon ostaminen tai vuokraaminen on tällä hetkellä poikkeuksellisen edullista suhteessa tuloihin. Tilanne on juuri päinvastainen kuin se, jota varten korkotukijärjestelmä on aikoinaan rakennettu.
Kun tarjontaa on liikaa ja hinnat ovat historiallisen matalalla, valtion tuen jatkaminen entisellä tasolla ei enää palvele alkuperäistä tarkoitustaan.
Suurimmissa kaupungeissa on ylitarjontaa sekä omistus- että vuokra-asunnoissa. Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa uuteen ennätykseen.
Valtion tukeman asuntokannan oma tilasto vahvistaa saman kuvan. Valtion rahoitus- ja kehittämiskeskus VARKEn mukaan valtion tukemista vuokra-asunnoista oli keväällä 2026 tyhjillään 11 069 asuntoa. Kasvua oli 1 182 asuntoa edellisvuodesta. Yli kymmenesosa asunnoista oli tyhjillään jo 85 kunnassa, kun vuotta aiemmin luku oli 69. Hakemusten määrä laski samaan aikaan 22 prosenttia, ja markkinatilanne on VARKEn oman indeksin mukaan muuttunut ylitarjonnan puolelle jo 91 kunnassa.
Tässä tilanteessa valtion subventoima lisärakentaminen ei korjaa asuntopulaa, koska sellaista ei ole. Lisärakentaminen pikemminkin viivästyttää jo käynnissä olevaa tasapainottumista ja sitoo samalla valtion vastuita markkinaan, joka tervehtyy vasta kun markkinoiden annetaan toimia.
Valtiontuki on tarkoitettu paikkaamaan asuntopulaa, ei ylläpitämään ylitarjontaa. Juuri nyt veronmaksajien tukea ei tarvita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti tiistaina huoneenvuokralain ja asuinosakeyhtiölain uudistukset. Muutokset ovat osa asumislainsäädännön laajempaa nykyaikaistamista yhdessä toukokuun lopussa hyväksyttyjen asunto-osakeyhtiölain muutosten kanssa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii hallitukselta kahta täsmäkeinoa asuntokaupan vauhdittamiseksi. Rahoitus tulisi perumalla ensi vuonna voimaan astuva yhteisöveron alennus. OECD:n tuoreet tilastot kertovat kuitenkin, että Lindtman diagnosoi ongelman väärin.
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
