Ministeri Ranne eduskunnan budjettikeskustelussa: ”Siltarummuista koko Suomen rakentamiseen”

Siltarummuista on siirrytty koko Suomen rakentamiseen! Hankkeiden priorisointia tehdään koko Suomessa, eikä meillä ole suosikkimaakuntaa tai -aluetta. Hankkeita toteutetaan todellisessa tärkeysjärjestyksessä, faktat edellä. Pääpaino on juuri siellä, missä pitääkin – kansalaisten arjessa, turvallisuudessa ja koko Suomen huoltovarmuudessa ja toimivuudessa. Painotus on nimenomaan teissä ja nykyisessä infrassa, ministeri Lulu Ranne kertoo.

Perusväylänpidon projekteja on valittu päivittäisen liikennöitävyyden mukaan niin kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta tärkeisiin ja runsasliikenteisiin kohteisiin. Ministeri Ranne korosti esityksessään, kuinka väylien rakentamisessa ja kehityksessä on tällä hetkellä ennätyksellisen pitkäjänteinen näkymä ja että hallituksen ansiokasta liikennepolitiikka tulee jatkaa.

– Oikeanlainen liikennepolitiikka palvelee koko Suomea, arjen sujuvuudesta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Siltarumpuihin ja pyöräteihin keskittyminen on jätetty taakse. Korjausvelan tilanne on silti haastava, sillä vaikka korjausvelan kasvu saatiin pysäytettyä liki 20 vuoden kurjistumisen jälkeen vuonna 2024, jatkaa se edelleen kasvuaan. Pitkäjänteisyyttä ja priorisointeja on jatkettava, jotta korjausvelka saadaan kuriin.

Hankkeita odotettu Suomessa kymmeniä vuosia

Uusia tiehankkeita on tulevalle vuodelle budjetoitu mm. valtateille 8, 9, 13 ja 21, ja raidehankkeista Itä-Suomelle tärkeä Karjalan rata saa 149 miljoonan euron rahoituksen, jolla hanke etenee isolla harppauksella eteenpäin. Ranne muistutti, että edellinen hallitus ei saanut Karjalan rataa kunnolla liikkeelle, sillä rahoitusta myönnettiin sen toimesta vain 31 miljoonaa.

– Hallituksen määräaikaista investointipakettia on kasvatettu kolmesta miljardista neljään miljardiin, ja tällä on saatu liikkeelle paljon kriittisiä hankkeita, joita on odotettu koko Suomessa jopa kymmeniä vuosia. Kiitos nykyisen kumipyörähallituksen. Jatkossa meidän on kuitenkin varmistettava, että perusrahoitus on riittävä ja erityisesti teiden korjausvelkaa saadaan taitettua ja perusväylänpidon rahoitus turvattua.

– Hallituksen infrahankkeiden tärkeysjärjestys sekä painotus tiestöön ovat sitä, mitä Suomi vaikeassa taloustilanteessakin tarvitsee. Ei mitään kymmenien miljardien siltoja ja tunneleita vaan satsaamista nykyiseen infraan, talouteen ja turvallisuuteen, Ranne sanoo.

Satsauksia esitetään myös muun muassa kyberturvallisuusharjoitteluun sekä kaupunkien joukkoliikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriö on myös osallistunut talouden säästötoimenpiteisiin. Hallinnollisia säästöjä esitetään 38 miljoonaa euroa tulevalle vuodelle.