Julkinen talous

Perussuomalaiset hakisi 600 miljoonaa euroa pankkien, datakeskusten ja säätiöiden verotuksesta eikä kiristäisi työn tai yrittämisen verotusta. Veroratkaisut ovat runsas kymmenesosa ohjelman sopeutuksesta, ja loput puolue tekisi menoleikkauksilla.

Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Perussuomalaiset esittää ensi vaalikaudelle noin kymmenen miljardin euron sopeutuksia. Puolue keräisi valtaosan summasta pysyvistä menoleikkauksista. Se etsii säästöjä muun muassa maahanmuutosta, sosiaaliturvasta, hallinnosta ja eläkkeistä. Puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan tavoitteena on turvata suomalainen hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tyrmää vihreiden nuorten poliitikkojen esittämän ajatuksen perustulokokeilusta maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville. Koposen mukaan ajatus vastikkeettomasta rahasta ei-kansalaisille on talouden kannalta kestämätön ja yhteiskunnallisesti tuhoisa.

Perussuomalaiset on tehnyt kaiken sen, mitä hallitusohjelmassa ja hallituskumppaneiden kanssa on voitu tehdä maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan tämä on hyvä alku, mutta ei vielä riitä.

Perussuomalaisten kannatus on noussut Ylen tuoreessa puoluekannatusmittauksessa kokoomuksen ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi kannatuslukuja Ylen Aamussa torstaina. Hän otti kantaa myös eläkkeisiin, julkisen talouden sopeutukseen ja sote-menojen kasvuun.

Vasemmistopuolueet tivasivat eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta vastauksia terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman muistutti oppositiota vastauksessaan Suomen vaikeasta taloustilanteesta ja kasvavista velanhoitomenoista.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne esitteli keskiviikkona eduskunnalle liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan budjettiesityksen vuodelle 2027. 3,7 miljardin euron budjetilla ministeriö panostaa runsaasti muun muassa perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen. Myös lukuisat yksittäiset hankkeet pääsivät mukaan budjettiin. Ranne pitää budjettia onnistuneena kokonaisuutena julkisen talouden erittäin vaikeassa tilassa, kun hallitus tekee runsaasti välttämättömiä säästöjä.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvosteli Keskuskauppakamarin veropäivän puheessaan oppositiota, jolla ei ole uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden tasapainottamiseen. Samalla hän muistutti perussuomalaisten lähtökohdasta ensi vaalikauden sopeuttamisurakkaan: sopeutus tehdään menoleikkauksin. Työn ja yrittämisen veronkevennyksiä ei peruta.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia. Kasvua vetävät vienti, investoinnit ja tuottavuus, ja talouden piristyminen voi vahvistaa myös työllisyyttä. Julkisen talouden tilanne pysyy kuitenkin vaikeana.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii sosiaaliturvan perusteellista uudistamista. Suomen julkinen talous on tilanteessa, jossa jokaisen veroeuron käyttöä on tarkasteltava kriittisesti.

Eduskunta käsitteli keskustan tekemää välikysymystä maataloudesta. Hallitus on vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta linjannut, ettei ruokaa tuottavaan maatalouteen kohdisteta leikkauksia. Tämä on merkittävä valinta tilanteessa, jossa valtiontaloutta on pitänyt sopeuttaa miljardiluokassa.

Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomen julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tiukkaa politiikkaa usean hallituskauden ajan. Futucastin haastatelussa hän puhuu muun muassa julkisen talouden sopeutuksista, Suomen talouden tilasta ja maahanmuutosta.

Hallitus kokoontuu tänään viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti aamulla riihen tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden tila säilyy haastavana, vaikka paljon positiivista onkin jo nähtävissä. Sekä Purra että pääministeri Petteri Orpo odottavat työllisyyden lähtevän vahvistumaan syksyn myötä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa tuoreessa kolumnissaan, että SDP:n ja vasemmistoliiton ensi kaudelle suunnittelemat, jopa yhdeksän miljardin euron veronkiristykset olisivat tuhoisia juuri nyt elpyvälle Suomen taloudelle. Hän korostaa, että vaikka suurten vientiyritysten tilanteen paraneminen onkin hyvä asia, jatkossa on tärkeää että kasvu tarttuu myös pieniin yrityksiin.

Suomen talous nousee nyt Euroopan kärjessä ja teollisuustuotanto on jo ylittänyt vuoden 2008 huipun. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää hallituksen onnistunutta linjaa, mutta muistuttaa, että julkinen talous vaatii yhä kovia säästöjä seuraavallakin kaudella.

Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee jyrkästi opposition sekavaa talouslinjaa. Lähes kolmen ja puolen vuoden jälkeen SDP ja muut oppositioryhmät eivät ole kyenneet tuomaan pöytään järkeviä säästöehdotuksia. Valtiovarainministeri muistuttaa, että julkinen talous vaatii seuraavallakin kaudella kovia toimia, mutta veronkorotuksilla ei saa tuhota alkanutta kasvua.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että käynnistynyt talouskasvu helpottaa budjettityötä, mutta julkisen talouden krooninen heikkous vaatii määrätietoisia säästöjä myös ensi kaudella. Opposition kirjavasta kritiikistä huolimatta Purra muistuttaa, että kaikki oleelliset arvioijat, kuten luottoluokittajat ja Euroopan komissio katsovat hallituksen tekevän oikeita toimia.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korosti MTV Uutisten haastattelussa torstaina, että STEA-avustuksia koskeva valmistelu kuuluu hänen johtamansa ministeriön toimivaltaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuskriteereitä uudistetaan, jotta valtionavustukset kohdentuvat aiempaa vaikuttavammin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan kansliapäälliköiden esitys STEA-avustuksia koskevasta asetuksesta on linjassa hänen aiemmin esittämiensä kriteerien kanssa. Hän kommentoi asiaa A-studiossa keskiviikkona ja arvioi esityksen jopa vahvistavan näitä periaatteita

Suomen hallintorakenne on kasvanut valtavaksi kokonaisuudeksi. Maassamme on tällä hetkellä 21 hyvinvointialuetta, 44 työllisyysaluetta, 10 elinvoimakeskusta sekä 304 kaupunkia ja kuntaa. Kokonaisuus on mittava, ja sen toimivuutta on syytä tarkastella kriittisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius puolustaa ministeri Wille Rydmanin esittämiä järjestöavustusten leikkauksia. Vigeliuksen mukaan kyse on välttämättömistä säästöistä ja ennen kaikkea siitä, että veronmaksajien rahat kohdennetaan tehokkaammin suoraan ihmisten auttamiseen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee oppositiota taloudellisesta irrallisuudesta ja leväperäisyydestä. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa oppositiopuolueet heittelivät hillittömiä menolupauksia ilman minkäänlaista yhteyttä julkisen talouden realiteetteihin.

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Perussuomalaiset korostaa Suomen julkisen talouden kääntyneen orastavan kasvun tielle. Hallitus jatkaa päämäärätietoisesti kasvutoimien toteuttamista opposition maalaillessa omia maailmanlopun maisemiaan.

Suomessa eri toimijat tekevät paljon arviointeja koulutuksen, hyvinvoinnin, julkisen hallinnon ja palvelujärjestelmien kehittämiseksi. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan ongelma ei kuitenkaan ole arviointien puute, vaan se, että viranomaiset eivät muunna arviointituloksia riittävän tehokkaasti konkreettisiksi kehittämistoimiksi.

Sosialidemokraattien uutta puolueohjelmaa voinee tulkita kuin sosialismin teoriaa, jossa liike oli tärkeämpää kuin päämäärä. Taloudellisen tilanteen myötä yllättäen myös demarit ovat ottamassa lusikan kauniiseen käteen maahanmuuttoon liittyen. Uskoo ken tahtoo.

Hufvudstadsbladet on tuonut esiin laskelmia, joiden mukaan datakeskusten vaikutukset valtiontalouteen voivat olla huomattavasti oletettua heikommat. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura arvioi, että datakeskukset eivät juuri tuota verotuloja, vaan voivat jopa heikentää julkista taloutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko nykyinen datakeskuspolitiikka todella Suomen edun mukaista.

Talouskeskustelu pyörii Suomessa leikkausten ja säästöjen ympärillä, mutta valtaosa poliitikoista kiertää silti totuutta kuin kissa kuumaa puuroa. Lupaus hyvinvointivaltiosta on rapistumassa ja edes perustuslaki ei turvaa kansalaisten palveluita valtion rahojen loppuessa. Huutava hiljaisuus vallitsee myös maahanmuuton kansantaloutta rasittavien kustannusten ympärillä.

Tänään alkaneesta hallituksen kehysriihestä odotetaan päätöksiä tulevista kasvutoimista ja säästöistä. Myös yrittäjien eläkemaksuihin on luvassa helpotuksia.