PS ARKISTO
Suomessa eri toimijat tekevät paljon arviointeja koulutuksen, hyvinvoinnin, julkisen hallinnon ja palvelujärjestelmien kehittämiseksi. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan ongelma ei kuitenkaan ole arviointien puute, vaan se, että viranomaiset eivät muunna arviointituloksia riittävän tehokkaasti konkreettisiksi kehittämistoimiksi.
– Suomessa osataan arvioida. Meillä on runsaasti tietoa, tutkimuksia, selvityksiä ja mittareita. Silti liian usein käy niin, että arviointitulokset jäävät raportteihin eivätkä johda käytännön muutoksiin, Jaana Strandman toteaa.
Strandmanin mukaan eri arviointijärjestelmien yhteistyö on tällä hetkellä hajanaista. Tietoa kerätään useista eri lähteistä, mutta kokonaiskuvan muodostaminen ja yhteinen kehittämistyö jäävät puutteellisiksi.
– Tarvitsemme systemaattisempaa laadun kehittämistä. Arviointien, viranomaisten, kuntien, hyvinvointialueiden ja oppilaitosten yhteistyötä on vahvistettava, jotta tieto muuttuu teoiksi. Pelkkä arviointi ei auta, jos sen pohjalta ei tehdä päätöksiä ja korjaavia toimenpiteitä, Strandman painottaa.
Strandman korostaa, että laadun kehittäminen vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja selkeitä vastuutahoja.
– Liian usein hankkeet vaihtuvat, järjestelmät muuttuvat ja vastuut hajautuvat. Silloin kehittäminen jää sirpaleiseksi. Suomeen tarvitaan nykyistä vahvempi toimintakulttuuri, jossa arviointitieto johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin.
Strandman muistuttaa, että erityisesti koulutuksessa ja julkisissa palveluissa laadun jatkuva kehittäminen on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.
– Suomalainen yhteiskunta ei kehity pelkillä selvityksillä. Tarvitaan rohkeutta tehdä johtopäätöksiä ja myös korjata epäkohtia silloin, kun arvioinnit niitä osoittavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Asiantuntija-arviot perusopetuslain uudistamisesta nostavat esiin huolen siitä, että esitetyt muutokset eivät riittävästi korjaa peruskoulun arviointijärjestelmän keskeisiä ongelmia. Erityisesti arvioinnin yhdenvertaisuus ja oppilaiden oikeusturva jäävät edelleen osin ilman ratkaisua, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Sama osaaminen, eri arvosana: tuttu ja tutkimuksin todennettu ikävä tosiasia Suomen kouluissa. Vaikka opettajat tekevät parhaansa antaakseen todistukseen oikeudenmukaiset ja kunkin osaamista kuvaavat arvosanat, ei yhdenvertaisuus toteudu.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lyttää tuoreen ilmastolain tavoitteiden arvioinnin keskeneräiseksi ja ideologiseksi. Ministerin mukaan raportissa ei ole uusinta tutkimustietoa, eikä siinä mainita edes NASA:n satelliittihavaintoa Suomen 50 miljoonan tonnin hiilinielusta. Ranne varoittaa, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite vaatisi ”poskettomia toimia”, jotka kurjistaisivat suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä etenkin metsä- ja maataloudessa.
Lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan turvallisuuden ja tulevaisuuden perusta. Siksi kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa täytyy huomioida lastensuojelun toimenpiteet ja lapsivaikutusten arviointi keskeisenä osana. - Viimeaikaiset selvitykset osoittavat, että lasten edun arviointi ei toteudu vielä riittävän systemaattisesti, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on jättänyt opetusministeriön vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liittyen ylioppilastutkinnon kehittämiseen. Nieminen kysyy, miten opetusministeriö aikoo varmistaa sen, että tehtävätyyppien monipuolisuus säilyy eikä painopiste siirry yksipuolisesti teknisesti helpommin arvioitaviin tehtäviin, kuten monivalintaan, säästöpaineiden seurauksena.
Viikon suosituimmat
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.
Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.
Tarina siitä, miten Ibiza-Antin vaalipelko sai hänet hurraamaan kriisistä kriisiin seikkailevaa, ylivelkaista ja tulonsiirroista riippuvaista vasemmiston johtamaa Espanjaa.
Lue lisää
Lue lisää
