KUVAKAAPPAUS / MTV
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.
MTV:n Rikospaikka-ohjelma kertoi Espoossa heinäkuussa 2022 tapahtuneesta pahoinpitelystä ja puukotuksesta, joka tallentui videolle. Uhri oli tekijöille entuudestaan tuntematon.
Tapahtumat saivat alkunsa lähijunassa, jossa 17-vuotias poika istui vastapäätä uhria. Tilanne johti sanaharkkaan, ja uhri siirtyi muualle skeittilautansa kanssa. 17-vuotias ryhtyi etsimään uhria junassa, ja tämä puolestaan koetti vältellä uutta kohtaamista.
Kaikki osapuolet poistuivat junasta Kauklahden asemalla. Videolla näkyy, kuinka viisi poikaa potkii alikulkutunnelissa maassa makaavaa uhria päähän. Lopuksi uhria puukotetaan kahdesti.
Pahoinpitelyyn liittyi kaikkiaan viisi poikaa, joista neljä oli 15–20-vuotiaita. Heidät tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Yksi pahoinpitelyyn osallistuneista oli alle 15-vuotias, eikä häntä voitu tuomita teosta rangaistukseen.
Alle 15-vuotiaat eivät ole Suomessa rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.
Oikeusministeriön lokakuussa 2025 julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan uusia keinoja puuttua alle 15-vuotiaiden vakavaan rikoskäyttäytymiseen.
Rikoksista epäiltyjen nuorten rikolliseen toimintaan pitäisi raportin mukaan puuttua nykyistä varhaisemmin ja oikea-aikaisemmin yhteistyössä hyvinvointialueiden, poliisin ja lastensuojelun kanssa. Ehdotuksissa mainitaan esimerkiksi lapsen ja huoltajien yhteistapaamiset, puhuttelut, sovittelu sekä vakavimmissa tapauksissa tiiviimmät lastensuojelutoimet.
Lievempiin rikoksiin voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin esimerkiksi sosiaalihuollon tukitoimilla, puhutteluilla, sovittelulla ja lapsiarestilla. Erittäin vakavissa rikosepäilyissä toimien painopisteen tulisi puolestaan olla nykyistä vahvemmin lapsen suojaamisessa.
Selvityksessä esitetään myös, että pidättämiseen oikeutetun virkamiehen olisi ilmoitettava hyvinvointialueelle, jos alle 15-vuotiasta lasta epäillään erittäin vakavasta rikoksesta. Kiinniotettu lapsi siirtyisi hyvinvointialueen vastuulle 24 tunnin kiinniottoajan kuluessa. Lapsen suojaamisen yhteydessä arvioitaisiin samalla, mitä toimia erittäin vakavan rikoksen tutkinnan turvaaminen edellyttää.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja entinen koulupoliisi Merja Rasinkangas arvioi nuorten väkivallan olevan seurausta useista yhteiskunnallisista ongelmista.
– Keskeisessä roolissa ovat kodin turvallisuus, vanhempien läsnäolo ja lapsen arjen vakaus. Erittäin tärkeää on, että vanhemmat tukevat lapsen koulupolkua alakoulusta yläkouluun saakka. Tärkeää on myös kuunnella aidosti lasta ja nuorta. Aikuiset toimivat lapsille mallina jo varhaisessa iässä, minkä vuoksi myös vanhempien oma käyttäytyminen ja vastuu korostuvat.
Hän nostaa esiin myös sosiaalisen median, liiallisen ruutuajan sekä päihteiden vaikutuksen nuorten pahoinvointiin ja aggressiiviseen käyttäytymiseen.
Rasinkangas pitää selvänä, että nuorten väkivallan taustalla vaikuttavat myös päihteet, huumeet ja jengiytymisen lisääntyminen. Hänen mukaansa väkivalta on viime vuosina raaistunut ja tekijät ovat yhä nuorempia.
– Viime aikoina on puhuttu lisääntyneestä jengirikollisuudesta sekä raaistuneesta väkivallasta, johon osallistuvat alle 15-vuotiaat nuoret. Jengirikollisuus on näkyvämpää etenkin Etelä-Suomessa, mutta pohjoisempana on myös teiniporukoita, jotka tekevät väkivallantekoja yhdessä. Ne eivät kuitenkaan ole poliisin tunnistamia katujengejä, mutta varovaisia merkkejä on jo Etelä-Suomen jengien rantautumisesta pohjoiseenkin.
Rasinkangas muistuttaa, että vaikka rikosoikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta, myös alle 15-vuotias on vahingonkorvausvelvollinen.
Rasinkankaan mukaan huolta lisää myös se, että nuoret kantavat mukanaan yhä enemmän aseiksi soveltuvia esineitä.
– Huolestuttavaa on, että nuoret kantavat mukanaan puukkoja ja muita toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä. Näitä tuli koulupoliisina toimiessanikin otettua oppilaiden hallusta myös koulupäivän aikana pois. Uusinta uutta ovat 3D-tulostetut aseet, joita myös rikollisjengit käyttävät. Ne ovat yleistyneet sekä Suomessa että kansainvälisesti ja muodostavat myös turvallisuusuhan, Rasinkangas sanoo.
Rasinkankaan mukaan lasten ja nuorten pahoinvointiin pitäisi puuttua nykyistä varhaisemmin myös koulu- ja lastensuojelujärjestelmän kautta. Hänestä myöskään koulujen koon kasvattaminen ei ole hyvä ratkaisu tilanteessa, jossa syntyvyys laskee ja oppilasmäärät vähenevät.
– Oma vahva näkemykseni on, että koulujen tulisi olla pienempiä. Puhutaan syntyvyyden laskusta ja oppilaiden vähenemisestä. Silti rakennetaan isoja kampuksia, jonne kaikki lapset ahdetaan. Yhtä lailla voitaisiin rakentaa pienempiä kouluja ja säilyttää pienemmät terveet kyläkoulut. Tämä tulisikin huomioida kuntien kaavoitus- ja rakentamissuunnitelmissa. Oma toiveeni onkin, että alakoulut olisivat omissa erillisissä yksiköissään, joissa lapset saisivat olla aidosti lapsia, Rasinkangas sanoo.
Rasinkangas näkee, että lastensuojelun pitäisi päästä tukemaan lapsia ja nuoria nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja tehokkaammin silloin, kun vanhempien oma kasvatus ja tuki eivät riitä.
– Pitkään olen puhunut myös siitä, että Suomeenkin tarvitaan suljetumpia lastensuojeluyksiköitä niille lapsille ja nuorille, jotka ovat vaarallisia itselleen tai muille. Ensimmäinen tällainen yksikkö tulee Liminkaan Pohjois-Pohjanmaalle.
Rasinkankaan mukaan koulupoliisin työssä tuli vastaan myös kotoutumiseen liittyviä haasteita, kun hän selvitti kouluissa lasten ja nuorten välisiä konflikteja.
– Tilanteissa tuli usein esille, että isä osasi usein äitiä paremmin suomea ja sen vuoksi koulun palavereihin jouduttiin kutsumaan tulkki paikalle. Maahanmuuttajaperheissä äidit olivat pääsääntöisesti kotona isän käydessä töissä. Tämä heikentää äitien kielitaidon kehittymistä ja kotoutumista. Viranomaisilla ei myöskään aina ollut mahdollista tavoittaa vanhempia lainkaan puhelimitse, hän sanoo.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huumeiden käyttöön ja etenkin alfa-pvp:n eli peukun masinoima rikollisuus ja häiriökäyttytyminen ovat kasvaneet voimalla Helsingissä. Myös nuorten tekemät pahoinpitelyt ovat lisääntyneet. Maasta poistamiset ovat nekin yhä yleisempiä ja pääasiallisin peruste on rikos. Poliisi ja Helsinki järjestivät torstaina tiedotustilaisuuden pääkaupungin turvallisuustilanteesta.
Viikon suosituimmat
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.
