Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu opposition jättämästä välikysymyksestä koskien hallituksen talouspolitiikkaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa punavihreän opposition yrittävän jälleen kerran kaataa hallitusta varsin erikoisiin syytöksiin nojaten. Oppositiolta puuttuu myös vaihtoehto hallituksen politiikalle.
– Hallitus on tehnyt kolmen vuoden aikana mittavan sopeutusurakan. Olemme tehneet suoria sopeutustoimia noin 6,5 miljardin euron edestä.
Mäkelä muistutti, että tämän päälle lisätään myös hyvinvointialueiden omat toimet ja sellaiset Suomen pitkään tarvitsemat rakenteelliset uudistukset, jotka asiantuntijoiden mukaan vahvistavat julkista taloutta vähintään kahdella miljardilla eurolla pidemmällä aikavälillä.
– Julkisen talouden tila olisi ilman näitä hallituksen toimia katastrofaalinen.
Oppositio hyväksyy hiljaa hallituksen talouspolitiikan
Perussuomalaiset toteaa hallituksen politiikan saaneen kiitosta muun muassa IMF:ltä, minkä lisäksi oppositio myös on todellisuudessa kiitollinen hallituksen tekemistä toimista.
– Tästä kertoo muun muassa se, että SDP on kolmessa vaihtoehtobudjetissaan asteittain hyväksynyt suurimman osan hallituksen sopeutustoimista, vaikka se on jokaista niistä ensin kovaan ääneen vastustanut, Mäkelä painotti puheessaan.
Esimerkiksi järjestöjen leikkauksista SDP on hyväksynyt lähes kaiken.
– Tämä olisi rehellistä kertoa myös kannattajillenne, joilla saattaa olla toisenlainen kuva politiikastanne, Mäkelä sanoi.
Edelliset hallitukset synnyttivät uuden köyhälistön
Oppositiolta on jäänyt välikysymyksen yhteydessä kertomatta todelliset syyt työttömyyden kasvuun. Työttömyyden noususta lähes puolet on seurausta edellisten hallitusten epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta.
– Ja miksipä oppositio oman politiikkansa seurauksista vastuuta ottaisikaan, Mäkelä piikitteli.
Mäkelä jatkoi sanomalla, että Suomessa aiemmin harjoitettu järjetön maahanmuuttopolitiikka on luonut maahan kokonaan uuden köyhälistön, joka koostuu ulkomaalaisista opiskelijoista ja heidän perheistään.
– Istuva hallitus on onneksi toimillaan tehnyt tiukennuksia oleskeluoikeuksiin, ja syksyllä tulee vielä mittava lakipaketti, jolla estetään tällaisen uuden tuontiperäisen köyhyyden lisääntymistä maassamme.
Suomi ei nouse verotusta kiristämällä
Perussuomalaiset ihmettelee välikysymyksen tekijöiden vaatimuksia, joiden mukaan hallituksen tulisi muuttaa talouspolitiikkaansa.
– Muuttamaan millaiseksi? Mikä on se teidän oikea vaihtoehtonne? Kuten todettua, te olette omissa vaihtoehdoissanne hyväksyneet valtaosan hallituksen toimista. Esitätte toki jatkuvasti lukuisia menolisäyksiä, mutta miten te ne rahoittaisitte? Mäkelä kysyi.
Mäkelä totesi opposition ehdotusten vain lisäävän työttömyyttä kymmenillä tuhansilla.
– Sosialistien opeilla saadaan vain leipäjonoja ja kurjuutta.
– Veronkiristyksilläkö kuvittelette Suomen nousevan? SDP esitti viimeisimmässä vaihtoehdossaan valtavan veromoukarin yrityksille ja maaseudun asukkaille. Se ei ole perussuomalaisten linja. Mielestämme Suomen kokonaisveroaste on aivan liian korkea. Siksi olemmekin keventäneet niin työn, yrittämisen, liikkumisen kuin ruuankin verotusta. Ilman yrittäjyyttä, työntekoa ja alkutuotantoa hyvinvointiyhteiskunta romahtaa, Mäkelä sanoi.
Säästöt kohdistettava toissijaisiin menoihin
Perussuomalaiset korostaa, että kehyskauden lopulla vuonna 2030 jopa kaksi kolmasosaa mittavasta alijäämästä selittyy kuuteen miljardiin nousevilla korkokuluilla sekä välttämättömällä puolustusmenojen kasvulla.
– Tämä ja ulkoiset kriisit selittävät julkisen talouden tavoitteiden karkaamista, Mäkelä tiivisti.
Mäkelä korosti, että kuitenkin jo vuonna 2023 sanottiin selvästi, että talouden tasapainottaminen edellyttää vähintään kahden vaalikauden urakan.
– Tämä hallitus, toisin kuin edeltäjänsä, on tehnyt valtavan määrän tarpeellista sopeutusta, joka tekee seuraavan hallituksen työn merkittävästi helpommaksi.
Perussuomalaiset muistuttaa, että seuraava hallitus joutuu tämän hetken arvioiden mukaan tekemään noin 10 miljardin euron lisäsopeutukset.
– Me haluamme edelleen jatkaa tällä kaudella aloitettua työtä valtion toissijaisten menojen karsimiseksi. Se tarkoittaa lisää leikkauksia kehitysapuun, lisää valtionhallinnon tehostamista ja byrokratian purkamista, lisää leikkauksia Yleisradion massiiviseen budjettiin, politisoituneiden järjestöjen avustuksien leikkaamista sekä verojärjestelmän rönsyjen karsimista, Mäkelä linjasi.
– Meidän on vaikea ymmärtää, miksi tällaiset kansalaistenkin mielestä toivotut ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta täysin toissijaiset leikkauskohteet ovat käytännössä kaikkien muiden puolueiden erityissuojeluksessa.