LEHTIKUVA
Jyväskylän kaupunginvaltuuston enemmistö torjui perussuomalaisten esityksen, jolla olisi pyritty turvaamaan kansallinen turvallisuus ja sähkön riittävyys Jyväskylän datakeskushankkeessa. Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n muodostama enemmistö kaatoi järkevän ponnen murskaluvuin 42–18.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 27. huhtikuuta hyväksyä itäisen Seppälänkankaan asemakaavan laajennuksen, joka mahdollistaa datakeskuksen rakentamisen.
Päätöksen yhteydessä torjuttiin perussuomalaisten esittämä toivomusponsi, jossa vaadittiin tarkempia selvityksiä hankkeen turvallisuus- ja sähkövaikutuksista.
Äänestys paljasti jälleen, kuinka kevyesti valtapuolueet suhtautuvat kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen, kun kyseessä ovat suurten kansainvälisten toimijoiden investoinnit.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Lehtonen esitti ponnen, jota tukivat myös kansanedustaja Kaisa Garedew ja valtuutettu Janne Luoma-aho.
Esityksellä pyrittiin varmistamaan, ettei datakeskus aiheuta riskejä sähköverkolle, kriittiselle infrastruktuurille tai kansalliselle turvallisuudelle.
Valtuusto kuitenkin hylkäsi ponnen äänin 42–18. Kokoomus, keskusta ja SDP äänestivät esitystä vastaan käytännössä yhtenä rintamana.
Garedew pitää päätöstä huolestuttavana.
– On harmillista, ettei valtuusto hyväksynyt pontta, jolla olisi varmistettu hankkeen taustojen läpinäkyvyys ja se, ettei toimija muodosta riskiä yhteiskunnan tärkeille toiminnoille tai kansalliselle turvallisuudelle. Tällainen kirjaus olisi pienentänyt datakeskushankkeen mahdollisia uhkia ja riskejä, Garedew sanoo.
SDP, keskusta ja kokoomus torjuivat yksimielisesti ponnen. Tämä osoittaa, että investointihuumassa turvallisuuskysymykset jäävät puoluekolmikolle toissijaisiksi.
Jyväskylän valtapuolueet viestivät käyttäytymisellään äänestäjille, ettei datakeskushankkeen taustoihin, ulkopuolisiin toimijoihin tai energiavaikutuksiin liittyviä lisävarmistuksia pidetty tarpeellisina.
Tunnetuista valtuutetuista esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja keskustan konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen eivät kannattaneet perussuomalaisten linjausta. Myös demareiden kansanedustaja Riitta Kaarinsaloa tuurannut varavaltuutettu äänesti pontta vastaan.
Sen sijaan enemmistö kristillisdemokraattien ja jopa yllättäen myös vasemmistoliiton sekä vihreiden valtuutetuista kannatti perussuomalaisten esitystä.
Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén ja pari muuta valtuutettua pidättäytyivät tyystin äänestämästä.
Suomessa on käyty vilkasta keskustelua ulkomaisten datakeskusten vaikutuksista sähköjärjestelmään ja huoltovarmuuteen.
Luoma-aho korostaa, että kyse ei ole mielipiteistä vaan todellisista riskeistä kotitalouksille ja huoltovarmuudelle.
– Datakeskuksiin liittyy kysymyksiä sähkön riittävyydestä, kantaverkon kestävyydestä ja hinnasta. Lisäksi esillä on ollut turvallisuuspoliittisia huolia, kuten pääsy dataan. Nämä ovat perusteltuja kysymyksiä, jotka olisi pitänyt ottaa huomioon, hän toteaa.
Luoma-ahon mukaan nykyinen linja kuvastaa laajempaa ongelmaa suomalaisessa päätöksenteossa.
– Useat puolueet haluavat investointeja lähes hinnalla millä tahansa. Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, miten nämä vaikuttavat tavallisen kansalaisen arkeen, hän sanoo.
Perussuomalaisten mukaan energiapolitiikan pitäisi keskittyä ensisijaisesti kotimaan kotitalouksien ja teollisuuden sähköntarpeen turvaamiseen. Garedew varoittaa vääränlaisesta kehityksestä.
– Datakeskukset vaativat valtavasti sähköä. Kulutuksen kasvaessa myös hinta nousee, eikä tavallisten kansalaisten kustannuksia pidä kasvattaa datakeskuskiiman seurauksena, hän sanoo.
Garedewin mielestä Suomeen tarvitaan investointeja, mutta datakeskukset eivät missään nimessä ole paras vaihtoehto.
– Business Finlandin mukaan investointien arvosta ainoastaan 20–30 prosenttia jää Suomeen. Yhtiöt käyttävät kyllä kursailematta resurssejamme omien voittojensa tavoitteluun, Garedew toteaa.
Perussuomalaisten mukaan datakeskushankkeet eivät ole vain paikallisia kysymyksiä.
– Emme saa olla sinisilmäisiä. Kansainväliset datakeskushankkeet voivat olla uhka kansalliselle turvallisuudelle. Jokainen hanke tulisi arvioida turvallisuusviranomaisten toimesta ennen kuntien päätöksiä, Garedew korostaa.
Julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota Suomen mahdolliseen haavoittuvuuteen poikkeustilanteissa, jos kriittistä infrastruktuuria ja suurta sähkökapasiteettia sitoutuu ulkomaisten toimijoiden käyttöön.
Luoma-aho korostaa myös valtion vastuun kasvattamista.
– Valtioneuvoston pitäisi ottaa nykyistä vahvempi rooli datakeskushankkeiden koordinoinnissa, hän sanoo.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto kommentoi datakeskuskysymystä Jyväskylässä viime viikolla.
Puiston mukaan hallituksessa valmistellaan parhaillaan toimenpiteitä datakeskuksiin liittyen. Tavoitteena on varmistaa, että turvallisuusviranomaisilla on hankkeista riittävät tiedot.
Ministerin mukaan datakeskusten määrää on tarvittaessa pystyttävä rajoittamaan, ja hallitus aikoo kiristää niiden sääntelyä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elinkeinoministeri Sakari Puisto lupaa tiukempaa valvontaa ulkomaisten digijättien datakeskusten rakentamiseen. Hallituksen tavoitteena on, että keskukset eivät nosta sähkön hintaa eivätkä syrjäytä muita teollisia investointeja.
Hufvudstadsbladet on tuonut esiin laskelmia, joiden mukaan datakeskusten vaikutukset valtiontalouteen voivat olla huomattavasti oletettua heikommat. Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura arvioi, että datakeskukset eivät juuri tuota verotuloja, vaan voivat jopa heikentää julkista taloutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen kysyy, onko nykyinen datakeskuspolitiikka todella Suomen edun mukaista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa jälleen esiin kasvavan huolensa datakeskushankkeiden nopeasta yleistymisestä Suomessa.
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Lahteen rakenteilla oleva TikTokin datakeskus herättää turvallisuushuolia sen kiinalaistaustan vuoksi. Ranteen mukaan suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut investoinneista, joilla on yhteyksiä autoritaarisiin maihin.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
