
Kolumni: Ibiza-Antin Espanjan tauti
Tarina siitä, miten Ibiza-Antin vaalipelko sai hänet hurraamaan kriisistä kriisiin seikkailevaa, ylivelkaista ja tulonsiirroista riippuvaista vasemmiston johtamaa Espanjaa.

Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Ei uusiin innovaatioihin, ei kilpailukykyyn, ei rakenteellisiin uudistuksiin, vaan laskujen maksamiseen muiden maiden piikkiin. Vaikka ei siinä, ei suomalaisen veronmaksajan kuulu maksaa myöskään Espanjan investointeja omasta pussistaan.
Ja samaan aikaan Suomessa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ihailee Espanjan mallia.
No totta kai siellä talous pyörii, kun muut EU-maat lapioivat miljardeja euroja rahaa sisään. Kyllä siinä on helppo jakaa etuuksia ja ylläpitää sosialistista kulutusjuhlaa, kun lasku lähetetään suomalaiselle veronmaksajalle.
Tämä tekee koko EU-elvytyspaketista entistäkin irvokkaamman. Suomi sitoutui Sanna Marinin hallituksen aikana järjestelyyn, jossa suomalaiset maksavat yli seitsemän miljardia euroa ja saavat takaisin alle kaksi miljardia. Maksaa siis yli 7 000 miljoonaa euroa, ja saamme siitä alle 2 000 miljoonaa euroa.
Siinä ei ollut mitään järkeä edes silloin, kun pakettia markkinoitiin kriisinhoitona. Mutta nyt kun nähdään, mihin rahaa on oikeasti käytetty, koko paketti näyttää lähinnä sinisilmäiseltä tulonsiirrolta Etelä-Euroopan kroonisiin talousongelmiin.
Ja muistetaan myös yksi asia: ilman kokoomuksen ääniä tätä pakettia ei olisi hyväksytty Suomessa. Puolue, joka puhuu talousosaamisesta, taloudellisesta vastuullisuudesta ja valtion talouden heikosta tilanteesta, ratkaisi lopulta sen, että suomalaiset sitoutuivat miljardiluokan yhteisvelkaan. Suomen maksuosuus nousee yli viiteen miljardiin euroon.
Jos kokoomus olisi kasvattanut elvytyspakettipäätöksessä pallit, Suomi olisi säästänyt miljardeja euroja eikä olisi mukana maksamassa Espanjan eläkkeitä.
Tätäkö varten suomalainen tekee pitkää päivää ja maksaa maailman kovimpiin kuuluvia veroja? Että Brysselissä voidaan päättää uusista tukipaketeista, joilla lapataan rahaa etelän kulutusjuhliin?
EU-elvytyspaketit luovat vaarallisen mallin, jossa vastuulliset maat maksavat ja vastuuttomat kuluttavat. Kun tiedetään, että rahaa tulee joka tapauksessa yhteisestä kassasta, katoaa paine tehdä vaikeita mutta välttämättömiä uudistuksia. Miksi tasapainottaa taloutta itse, jos muut voidaan valjastaa maksumieheksi?
Suomen pitää sanoa tälle kehitykselle yksiselitteinen ei. Ei uusille yhteisveloille. Ei tulonsiirtounionille. Ei liittovaltiokehitykselle.
Hyväksyisitkö sinä ”huippudiilin”, joka maksaa yli 7 000 miljoonaa euroa ja saat siitä itse alle 2 000 miljoonaa euroa? Demarien, vasemmiston, keskustan, vihreiden, RKP:n ja kokoomuksen vuoksi Suomi hyväksyi.
Siksi PS.
Jyri Tallgren
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tarina siitä, miten Ibiza-Antin vaalipelko sai hänet hurraamaan kriisistä kriisiin seikkailevaa, ylivelkaista ja tulonsiirroista riippuvaista vasemmiston johtamaa Espanjaa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on toistuvasti vaatinut, että Suomen pitäisi ottaa oppia Espanjan sosialistihallituksen talouspolitiikasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Lindtmanin Espanja-ihailu näyttää päivä päivältä oudommalta.

Espanjassa paljastus toi esiin, että hallitus käytti miljardeja euroja EU:n elpymisvaroja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Samaan aikaan viranomaiset epäilevät pääministeri Pedro Sánchezin vaimoa korruptiosta sekä vaikutusvallan ja julkisten resurssien väärinkäytöstä.

Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.
Viikon suosituimmat

Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.

Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.

Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.

Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.

Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää