Demarien puheenjohtaja ja itsensä seuraavaksi pääministeriksi naulannut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on vaalien lähestyessä ja kannatushuipun jo ollessa takana kuin ajovaloihin jähmettynyt peura. Hänen ulosannissaan ei ole mitään kovin kiinnostavaa eikä varsinkaan konkreettista. Hallitus on paha, epäreilu ja epäonnistunut. Hallitus on tehnyt kaiken väärin ja epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan, vaikka kaiken voisi tehdä reilummin ja saada lisätuloja harmaata taloutta torjumalla. Tiedättehän, sellaista varmaa ja kivalta kuulostavaa settiä.
Ibiza-Antti ja Espanjan malli
Lindtmanin terveiset vasemmistojohtajien huhtikuun kokouksesta Barcelonassa olivat, että Suomi voisi ottaa mallia Espanjasta.
Kanta on Lindtmanilta ymmärrettävä. Espanjassa on ollut vasemmistohallitus vuodesta 2018. Espanjan talous on kasvanut mukavasti, ja työttömyysaste on matalampi kuin Suomessa.
Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tuloerot ovat Espanjassa selvästi Suomea korkeammat. Köyhyysriskissä olevien ihmisten osuus väestöstä on suurempi kuin Suomessa. Espanjan työllisyysaste, 67,3 %, on selvästi huonompi kuin Suomen 71,7 %.
Iso osa Espanjan talouden hyvästä vedosta johtuu parista yksinkertaisesta asiasta:
• Edellisen demarihallituksemme koronan varjolla lähettämästä elvytyspaketin nimellä kulkevasta rahasäkistä.
• Espanjan mittavasta aurinkoenergian hyödyntämisestä, mikä on eristänyt maan muuta Eurooppaa vaivaavasta Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta sähkö- ja maakaasushokista.
• Koronashokin päättymisestä – kun turismin pysäyttänyt pandemia päättyi, talouden elpyminen oli hetken aikaa hyvin nopeaa.
Toki on siis myös niin, että kun rahaa on tullut elpymisvälineestä, julkista taloutta ei ole Espanjassa tarvinnut korjata menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla, joilla on molemmilla taloutta lamaava vaikutus ainakin lyhyellä aikajänteellä. Mutta onko tämä Espanjan vasemmistohallituksen saavutus vai pikemminkin Suomen edellisen hallituksen tyhmyyttä? Sekä kokoomuksen tyhmyyttä, kun se oppositiostakin käsin kannatti paketin hyväksymistä?
Taasko Suomea kusetettiin Euroopan unionissa – ullatus!
Espanja on viime päivinä ollut vähemmän mairittelevien otsikoiden kohteena, kun vasemmistolaispääministerin vaimo on pidätetty kahden vuoden tutkinnan jälkeen korruptiosta epäiltynä.
Italian elpymispakettisaannot menivät kaikenlaisiin kivoihin ikkunaremontteihin, ja mafialle meni siivut. Mutta osataan sitä Espanjassakin! Espanja on myös käyttänyt elpymisvälineen varoja sääntöjen vastaisesti juokseviin menoihin. Kauppalehti kirjoitti näin:
Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti.
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää.
Suomessa tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että suuri osa diileistä, joita Euroopan unioni ehdottaa, ovat jollain tavalla Suomelle haitallisia. Joko ne ovat suoria rahanvedätyspaketteja, joissa Suomi maksaa eurokriisin aikoihin pankkitukea Saksaan ja Ranskaan, kun kriisiä keksittiin kutsua Etelä-Euroopan velkakriisiksi, tai sitten ne ovat lapsipornon vastustamisen nimissä luotuja viestintäsalaisuuden purkamisen tapaisia ehdotuksia tai sellaisia kuin vuosikaudet neuvottelupöydissä pyörinyt ehdotus EU:n yhteistä pankkitalletussuojasta, jossa suomalaiset Osuuspankki ja Nordea velvoitettaisiin maksamaan hädän tullen puhdasta rahaa, jos Espanjassa tai Kreikassa menisi pankki nurin.
Meillä tuntuu myös olevan vaikea ymmärtää, että suurin osa liittolaisistamme on todellisuudessa moraalittomia nahjuksia. Ei pysty, ei kykene, sanoo Espanja, kun pitäisi laittaa maanpuolustus kuntoon Venäjän uhan alla. Muut taistelkoot ja maksakoot, kun me täällä Espanjan vasemmistossa laillistamme puolen miljoonan laittoman siirtolaisen oleskelun Espanjassa (koskakohan ensimmäiset Espanjan-tuliaiset saapuvat vapaan liikkuvuuden Euroopassa Suomeen?) ja maksamme sosiaaliturvaa elpymisvälineen rahoista, koska miksipä ei, Suomihan ne maksaa.
Ehkä Ibiza-Antti on oikeasti tosissaan
Ehkä Lindtmanille tärkeintä on saada vasemmisto valtaan. Vasemmistoksi kelpaa vaikka hän itse. Mitään tietoa Lindtmanin kymppimiljardin sopeutuslistasta ei ole. Reilummin, reilummin, hokee puolueen viestintä. Ymmärrän, että vaikeina aikoina vaihtoehto, mikä tahansa, epätodellinenkin, maistuu kansalaisille. Mutta pikkuhiljaa olisi hyvä kuulla, mikä se reilummin tekemisen vaihtoehto oikeasti on. Sitä ei ole nähty. Vaihtoehtobudjeteissa matematiikka ja vaihtoehdot ovat samat kaikille, ja niissä SDP on hiljaa hyväksynyt suurimman osan nykyisen hallituksen tekemisistä. Ei SDP:kään osaa määräänsä enempää keksiä maahanmuuton ja harmaan talouden kaltaisia taikaseiniä, joista tulee miljardeja, kunhan vaan ollaan reilumpia.
Ehkä Lindtmania kiehtoo Espanjan malli, jossa vasemmisto on hallinnut vuodesta 2018, kääntämällä selän eurooppalaisille kumppaneilleen, samalla pummaamalla niiltä rahaa. Malli, jossa julkista taloutta ei ole tarvinnut laittaa kuntoon, kun muut kyllä maksavat.
Ehkä Lindtmania houkuttaa Espanjan poliittisen johdon letkeys. Helpon näköistä hommaahan tuo on, vedetään vaaan vasemmistopolitiikkaa, talous kasvaa ja kansa hurraa. Ja jää pieni siivu itsellekin. Lindtmanin pitäisi tajuta, että Suomi ei muutu Espanjan tapaiseksi ”too big to fail” -maaksi, jonka talous pelastetaan kriisipaketeilla ja muiden piikkiin, jos ja kun homma lähtee taas lapasesta. Ehkä hän ei tiedä, että Suomella ei oikeasti ole pienen kokonsa ja erilaisuutensa puolesta painovaltaa tai liittolaisia Euroopassa niin, että äänemme kuuluisi. Suomella ei ole varaa enää yhteenkään Paavo Lipposeen tai Sanna Mariniin, jotka sössivät Suomen talouden fantsuttelemalla unionia. Tässä asiassa Lindtmanin on oltava sekä hereillä että tajuissaan.
Ibiza-Antti pelkää vaalien jälkeistä aamua
Lindtmanilla ei ole varaa liikaa suututtaa tai vieraannuttaa ryhmänsä hassumpia ja enemmän vasemmalle kallellaan olevia tahoja, jotka protestoivat Lindtmanin keskitien hajutonta linjaa ja pyrkivät kampittamaan puolueensa johtoa.
Jos Lindtman on liian oikealla, kannatusta karkaa vasemmistolle ja vihreisiin, joissa luvataan muiden riistämisellä rikastuneiden eli kaikkien mediaanipalkkaa enemmän tienanneiden palkkojen ja omaisuuden suurempaa verottamista, ja kaikille työttömille, yksinhuoltajille ja terveyskeskuksille enemmän rahaa. SDP:n kannatuksen vuotaminen laitavasemmalle tarkoittaisi, että SDP:n asema suurimpana puolueena ja hallituksen muodostajana vaarantuisi. Lisäksi hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa rokottaisi reilummin tekemisen mainetta ja edessä olisi heiluriliike, jossa SDP:n kannatus laskisi, lupausten kerrottaisiin tulleen petetyiksi ja lopulta puolueen vasen laita jyräisi lindtmanilaiset tulevissa puoluekokouksissa.
Jos Lindtman on liian vasemmalla, hän ei löydä hallituskumppaneiksi muita kuin vihreät, vasemmiston ja RKP:n – eli kaksi Suomen johtavaa vasemmistopuoluetta ja sen puolueen, jolle kelpaa ihan mikä tahansa, kunhan ruotsin kielen asemaa ei uhata eikä heidän yleishyödyllisiä säätiöitään veroteta. Eihän sitä muuten RKP voi taata jatkossakin ruotsinkielisen rahan muodostavan neljänneksen kaikesta Suomessa maksetusta vaalirahasta. Tällä rahalla ei varmaan ole mitään vaikutuksia Suomen puolueiden kielipolitiikkaan tai yleishyödyllisyyden verotukselliseen asemaan Suomessa.