LEHTIKUVA
Espanjassa paljastus toi esiin, että hallitus käytti miljardeja euroja EU:n elpymisvaroja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Samaan aikaan viranomaiset epäilevät pääministeri Pedro Sánchezin vaimoa korruptiosta sekä vaikutusvallan ja julkisten resurssien väärinkäytöstä.
Espanja on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli 10 miljardia euroa EU:lta saatuja elpymisavustuksia eläkkeiden maksuun ja valtion sosiaalimenoihin. Kauppalehti uutisoi asiasta viikonloppuna.
EU:n vuonna 2020 perustama elpymisrahasto oli tarkoitettu koronapandemian jälkeiseen talouden elvyttämiseen muun muassa vihreän siirtymän ja infrastruktuurihankkeiden kautta. Varat piti pitää erillään valtioiden normaalista budjettitaloudesta.
Espanjan valtion tilintarkastuselin Tribunal de Cuentas havaitsi kuitenkin, että vuonna 2024 elpymisvaroista siirrettiin 2,4 miljardia euroa julkisen sektorin eläkkeisiin. Lisäksi espanjalaislehti El Mundo raportoi hallituksen parlamentille toimittamien asiakirjojen osoittavan, että vähintään 8,5 miljardia euroa EU:n elpymisvaroja on käytetty eläkkeiden, sosiaalimenojen ja valtion postilaitoksen tappioiden kattamiseen alkuperäisten investointihankkeiden sijaan.
Espanjan hallitus on puolustanut elpymisvarojen siirtämistä muihin menoihin väittämällä, ettei rahoille ollut välitöntä käyttöä suunnitelluissa hankkeissa, kuten sähköautojen latausverkoston ja sähkön varastointikapasiteetin kehittämisessä. Kritiikkiä on herättänyt erityisesti se, että juuri vuonna 2025 Espanja kärsi laajasta sähköverkon romahduksesta, jonka yhtenä syynä pidettiin puutteellista energiavarastointia.
Varojen siirtelyä on vauhdittanut myös se, ettei pääministeri Pedro Sánchezin sosialistien johtama vähemmistöhallitus ole saanut hyväksyttyä uutta budjettia vuoden 2023 jälkeen, vaan maa toimii edelleen vuoden 2023 budjetin pohjalta samalla, kun EU-komissio on jatkanut elpymisrahojen maksamista Espanjalle.
Espanja on saanut EU:n yhteisestä 806 miljardin euron elpymisrahastosta vuodesta 2021 lähtien noin 55 miljardia euroa avustuksia ja 16,2 miljardia euroa lainoja. Se hakee parhaillaan vielä yli seitsemän miljardin euron lisäerää ennen ohjelman päättymistä elokuussa 2026.
Elpymisvarojen käyttö on herättänyt kritiikkiä, koska osa rahoista on ohjattu muihin menoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Suorat avustukset rahoitetaan EU:n yhteisvelalla, jonka takaisinmaksu tapahtuu jäsenmaiden yhteisvastuulla vuosina 2028–2058.
Suomi osallistuu takaisinmaksuun. Suomen maksuosuudeksi arvioidaan runsaat 7 miljardia euroa, vaikka Suomi itse on saanut elpymisavustuksia valtiovarainministeriön kirjanpidon mukaan vain alle kaksi miljardia euroa.
Elpymisväline on rahoitettu EU-maiden yhteisvelalla, jonka takaisinmaksu alkaa vuonna 2028. Suomen maksuosuudessa ei ole mukana korkomenoja. Korkomenojen arvioidaan kasvattavan Suomen nettomaksuosuutta merkittävästi.
Pääministeri Sánchezin vaimoa Begoña Gómezia vastaan on nostettu korruptiosyytteet kahden vuoden tutkinnan jälkeen. Häntä epäillään asemansa hyödyntämisestä yksityisen uransa edistämiseen Madridin Complutense-yliopistossa sekä julkisten resurssien käyttämisestä yksityisiin tarkoituksiin. Häntä epäillään muun muassa kavalluksesta sekä vaikutusvallan ja varojen väärinkäytöstä.
Gómez kiistää syytteet, ja pääministeri Sánchez on kutsunut tapausta oikeiston ja äärioikeiston poliittiseksi kampanjaksi häntä vastaan.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen SDP:n talouspoliittiseksi esikuvaksi, vaikka maan talouskasvu nojaa pitkälti EU:n elpymistukiin, matkailuun ja halpatyövoimaan.
Sánchezin hallituksen aikana Espanjalle on varattu jopa 163 miljardia euroa EU-rahoitusta. Hallitus on samalla myöntänyt oleskelulupia sadoilletuhansille laittomasti maassa oleskeleville maahanmuuttajille ja välttänyt rakenteellisia uudistuksia samaan aikaan kun maata vaivaavat korkea nuorisotyöttömyys, matala syntyvyys ja heikko tuottavuus.
Pohjoismaisessa sosiaalidemokraattisessa perheessä luontevin vertailukohta olisi Tanska tai Ruotsi – maat, jotka ovat lähellä Suomea sekä kulttuurisesti että yhteiskuntarakenteeltaan.
Tanskan sosiaalidemokraatit ajavat unionin tiukinta turvapaikkapolitiikkaa. Tavoitteena on käytännössä nolla turvapaikanhakijaa.
Ruotsinkin demarit ovat siirtyneet tiukempaan suuntaan integraatio-ongelmien jälkeen. Lisäksi molemmat maat korostavat julkisen talouden kurinalaisuutta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen vasemmiston esikuvaksi. Pohjoismaiset demarit Tanskassa ja Ruotsissa hän sivuuttaa. Tanska ja Ruotsi vaativat menokuria ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, Espanja ei kumpaakaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti tänään eduskunnassa rohkeiden taloustoimien ja uudistusten välttämättömyyttä. Hallitus tukee epävarmoissa ja hankalissa oloissa kasvua ennen muuta yksityiselle sektorille. Purra tulkitsee jokaista säästöä vastustavan opposition yleishyökkäyksen johtuvan siitä, että se on itse täydellisen neuvoton tilanteen äärellä, kun pitäisi kyetä sopeutuksiin. Purra puhui tänään osana valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelua.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
