SDP:n Antti Lindtmanin hehkuttama Espanja käytti EU:n elpymismiljardeja eläkkeisiin – viranomaiset epäilevät pääministerin vaimoa korruptiosta

Espanja on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli 10 miljardia euroa EU:lta saatuja elpymisavustuksia eläkkeiden maksuun ja valtion sosiaalimenoihin. Kauppalehti uutisoi asiasta viikonloppuna.

EU:n vuonna 2020 perustama elpymisrahasto oli tarkoitettu koronapandemian jälkeiseen talouden elvyttämiseen muun muassa vihreän siirtymän ja infrastruktuurihankkeiden kautta. Varat piti pitää erillään valtioiden normaalista budjettitaloudesta.

Espanjan valtion tilintarkastuselin Tribunal de Cuentas havaitsi kuitenkin, että vuonna 2024 elpymisvaroista siirrettiin 2,4 miljardia euroa julkisen sektorin eläkkeisiin. Lisäksi espanjalaislehti El Mundo raportoi hallituksen parlamentille toimittamien asiakirjojen osoittavan, että vähintään 8,5 miljardia euroa EU:n elpymisvaroja on käytetty eläkkeiden, sosiaalimenojen ja valtion postilaitoksen tappioiden kattamiseen alkuperäisten investointihankkeiden sijaan.

Espanjan hallitus: Rahoille ei ollut välitöntä käyttöä

Espanjan hallitus on puolustanut elpymisvarojen siirtämistä muihin menoihin väittämällä, ettei rahoille ollut välitöntä käyttöä suunnitelluissa hankkeissa, kuten sähköautojen latausverkoston ja sähkön varastointikapasiteetin kehittämisessä. Kritiikkiä on herättänyt erityisesti se, että juuri vuonna 2025 Espanja kärsi laajasta sähköverkon romahduksesta, jonka yhtenä syynä pidettiin puutteellista energiavarastointia.

Varojen siirtelyä on vauhdittanut myös se, ettei pääministeri Pedro Sánchezin sosialistien johtama vähemmistöhallitus ole saanut hyväksyttyä uutta budjettia vuoden 2023 jälkeen, vaan maa toimii edelleen vuoden 2023 budjetin pohjalta samalla, kun EU-komissio on jatkanut elpymisrahojen maksamista Espanjalle.

Espanja hakee uusia elpymismiljardeja

Espanja on saanut EU:n yhteisestä 806 miljardin euron elpymisrahastosta vuodesta 2021 lähtien noin 55 miljardia euroa avustuksia ja 16,2 miljardia euroa lainoja. Se hakee parhaillaan vielä yli seitsemän miljardin euron lisäerää ennen ohjelman päättymistä elokuussa 2026.

Elpymisvarojen käyttö on herättänyt kritiikkiä, koska osa rahoista on ohjattu muihin menoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Suorat avustukset rahoitetaan EU:n yhteisvelalla, jonka takaisinmaksu tapahtuu jäsenmaiden yhteisvastuulla vuosina 2028–2058.

Korkokulut kasvattavat Suomen laskua entisestään

Suomi osallistuu takaisinmaksuun. Suomen maksuosuudeksi arvioidaan runsaat 7 miljardia euroa, vaikka Suomi itse on saanut elpymisavustuksia valtiovarainministeriön kirjanpidon mukaan vain alle kaksi miljardia euroa.

Elpymisväline on rahoitettu EU-maiden yhteisvelalla, jonka takaisinmaksu alkaa vuonna 2028. Suomen maksuosuudessa ei ole mukana korkomenoja. Korkomenojen arvioidaan kasvattavan Suomen nettomaksuosuutta merkittävästi.

Pääministerin vaimoa vastaan nostettiin korruptiosyytteet

Pääministeri Sánchezin vaimoa Begoña Gómezia vastaan on nostettu korruptiosyytteet kahden vuoden tutkinnan jälkeen. Häntä epäillään asemansa hyödyntämisestä yksityisen uransa edistämiseen Madridin Complutense-yliopistossa sekä julkisten resurssien käyttämisestä yksityisiin tarkoituksiin. Häntä epäillään muun muassa kavalluksesta sekä vaikutusvallan ja varojen väärinkäytöstä.

Gómez kiistää syytteet, ja pääministeri Sánchez on kutsunut tapausta oikeiston ja äärioikeiston poliittiseksi kampanjaksi häntä vastaan.

SDP:n Lindtman nosti Espanjan talouspoliittiseksi esikuvaksi

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on nostanut Espanjan sosialistihallituksen Suomen SDP:n talouspoliittiseksi esikuvaksi, vaikka maan talouskasvu nojaa pitkälti EU:n elpymistukiin, matkailuun ja halpatyövoimaan.

Sánchezin hallituksen aikana Espanjalle on varattu jopa 163 miljardia euroa EU-rahoitusta. Hallitus on samalla myöntänyt oleskelulupia sadoilletuhansille laittomasti maassa oleskeleville maahanmuuttajille ja välttänyt rakenteellisia uudistuksia samaan aikaan kun maata vaivaavat korkea nuorisotyöttömyys, matala syntyvyys ja heikko tuottavuus.

Pohjoismaisessa sosiaalidemokraattisessa perheessä luontevin vertailukohta olisi Tanska tai Ruotsi – maat, jotka ovat lähellä Suomea sekä kulttuurisesti että yhteiskuntarakenteeltaan.

Tanskan sosiaalidemokraatit ajavat unionin tiukinta turvapaikkapolitiikkaa. Tavoitteena on käytännössä nolla turvapaikanhakijaa.

Ruotsinkin demarit ovat siirtyneet tiukempaan suuntaan integraatio-ongelmien jälkeen. Lisäksi molemmat maat korostavat julkisen talouden kurinalaisuutta.