Microsoftin datakeskuksen työmaa Hepokorvessa Espoossa 22. joulukuuta 2025. / LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa jälleen esiin kasvavan huolensa datakeskushankkeiden nopeasta yleistymisestä Suomessa.
Palaan kriittisesti jälleen tähän aiheeseen, sillä monissa kunnissa ja kaupungeissa kokonaisuus ei ole selvästikään hallinnassa. Olen tuonut huolta esiin jo aiemmin, eikä tilanne ole ainakaan rauhoittunut, Jaana Strandman toteaa.
Suomeen rakennetaan datakeskuksia kiihtyvällä tahdilla. Nämä hankkeet ovat pitkälti kuntien omien päätösten varassa. Strandmanin mukaan kehitys on huolestuttavaa erityisesti energiankulutuksen näkökulmasta.
– Yhden keskikokoisen, noin 200 megawatin datakeskuksen sähkönkulutus voi vastata jopa 90 000 omakotitalon vuosikulutusta. Tämä tarkoittaa käytännössä yli sadan tuulivoimalan tuotantoa. Kysynkin: riittääkö maamme sähkö, mikä muodostuu hinnaksi ja onko turvallisuus huomioitu?
Vertailukohtana Strandman nostaa esiin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön, jonka nettosähköteho on noin 1 600 megawattia.
– Puhumme mittaluokasta, joka koskettaa koko kansakunnan energiahuoltoa.
Strandman viittaa myös viimeaikaisiin uutisiin Mikkelistä, jossa Pellosniemelle suunniteltu datakeskus, jota kehittää Orka Technologies, on nostanut esiin konkreettisia kustannusriskejä.
– Vesilaitos joutuu yllättäen investoimaan noin puoli miljoonaa euroa verkostoihin ilman, että hankkeeseen on varauduttu talousarviossa. Riski kustannusten siirtymisestä kuntalaisille on ilmeinen.
Strandman kritisoi myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
– Mikkelissä on laadittu konsultin toimesta niin sanottu datakeskuspelikirja, jossa ohjataan ”oikeanlaiseen” viestintään. Tämä herättää kysymyksen: pyritäänkö keskustelua ohjaamaan sen sijaan, että hankkeiden vaikutukset arvioitaisiin avoimesti?
Strandmanin mukaan keskeinen ongelma on vastuun puute.
– Kuka maksaa ja kuka hyötyy? Kunnan perustehtävä on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja kohtuullisista kustannuksista. Nämä eivät saa jäädä investointihankkeiden varjoon.
Strandman peräänkuuluttaa selkeää kansallista linjaa datakeskushankkeille.
– Suomi tarvitsee tiukempaa ennakkoarviointia, kokonaisvastuuta ja yhteisiä pelisääntöjä. Meidän on varmistettava, että sähkö, vesi ja muut kriittiset peruspalvelut riittävät ja että päätökset tehdään aidosti koko maan etu edellä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Lahteen rakenteilla oleva TikTokin datakeskus herättää turvallisuushuolia sen kiinalaistaustan vuoksi. Ranteen mukaan suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut investoinneista, joilla on yhteyksiä autoritaarisiin maihin.
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
Eduskunta käsittelee tällä viikolla datakeskusten verotuen poistoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että yleiselle verotuelle ei enää ole perustetta. Hallitus esittää, että konesaleissa käytettävä sähkö siirtyy alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Datakeskuksissa käytettävän sähkön verotus kiristyy ensi vuonna. Hallitus päätti, että 1.7.2026 alkaen konesalien sähkö siirretään alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Muutoksen myötä vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Valtion arvioidaan saavan lisätuloja sähköverosta vuositasolla noin 47 miljoonaa euroa.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
