Strandman: Hallitus vahvistaa perheiden arkea ja kouluturvallisuutta

Suomessa tarvitaan vastuullista politiikkaa, jossa huolehditaan sekä tämän päivän lapsista ja nuorista että tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Hallitus on tehnyt useita konkreettisia uudistuksia, jotka näkyvät suoraan perheiden arjessa, Jaana Strandman sanoo.

Hallitus on uudistanut oppimisen tukea noin 200 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti. Lisäksi koulujen työrauhaa on vahvistettu kännykkäkiellolla, ja eduskunnan käsittelyssä oleva osaamisen takuu tähtää siihen, että jokainen lapsi ja nuori oppii koulussa perustaidot.

– Oppiminen on koulun tärkein tehtävä. Jokaisella lapsella on oikeus saada tukea ajoissa ja mahdollisuus oppia perustaidot riippumatta asuinpaikastaan tai perhetaustastaan, Strandman toteaa.

Yksikään lapsi ei saa joutua pelkäämään

Lapsiperheiden asemaa on vahvistettu korottamalla lapsilisiä ja yksinhuoltajakorotusta. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia puolestaan tuetaan harrastamisen Suomen mallilla, johon on varattu tänä vuonna 19,2 miljoonaa euroa.

– Harrastuksen ei pidä olla kiinni perheen lompakon paksuudesta. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen, Strandman sanoo.

Kouluturvallisuutta on vahvistettu lisäämällä resursseja koulukiusaamisen vastaiseen työhön sekä koulupoliisitoimintaan. Koulukiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen on osoitettu viiden miljoonan euron lisärahoitus.

– Yksikään lapsi ei saa joutua pelkäämään koulupäivän aikana. Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava nopeasti ja määrätietoisesti, erityisesti niiden juurisyihin, Strandman painottaa.

Ongelmiin puututtava varhaisessa vaiheessa

Myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on kehitetty. Käyttöön otettu terapiatakuu on nopeuttanut avun saamista ja tuonut tukea nuorille jo varhaisessa vaiheessa.

– Mitä aikaisemmin ongelmiin päästään puuttumaan, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on jatkaa opintojaan, rakentaa tulevaisuuttaan ja voida hyvin sekä tarttua työhön, Strandman toteaa.

Nuorten mahdollisuuksia opiskella ja työllistyä vahvistetaan työllistymissetelillä sekä syksyllä 2026 käyttöön tulevalla opintosetelillä, jonka avulla nuoret voivat suorittaa avoimen korkeakoulun opintoja. Myös opiskelijoiden asemaa on vahvistettu opintotuen asumislisän uudistuksilla ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämisellä.

Kaikkea ei ratkaista rahalla

Strandman korostaa, että hyvinvointia ei voida rakentaa ilman kestävää taloutta.

– Suomen velka on kasvanut kymmenisen vuotta kestämättömällä vauhdilla. Jos velkaantumista ei saada hallintaan, lasku jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Talouden tasapainottaminen on myös lasten ja nuorten etu, hän sanoo.

Strandman muistuttaa, että lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen ensisijainen vastuu kuuluu vanhemmille ja huoltajille. Kaikkea ei ratkaista rahalla vaan vastuullisella arjella eri toimijoiden kesken.

– Kodin, koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön on toimittava saumattomasti. Kun tieto kulkee ja yhteistyö toimii, lapsi saa tarvitsemansa avun ja tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Se on vastuullista arkea lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi, Strandman päättää.