PS ARKISTO
Suomalaisten nuorten oppimistulokset jatkavat laskuaan. Vuoden 2025 Pisa-tulokset osoittavat, että Suomen tulokset heikkenivät jälleen kaikilla keskeisillä osa-alueilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mukaan tulosten pitäisi viimeistään nyt herättää päättäjät siihen, että suomalaisen koulun ongelmia ei enää saa vähätellä.
Suomen koulutuksen alamäki jatkuu, eikä tätä kehitystä voida enää selitellä yksittäisillä tekijöillä. Kun oppimistulokset laskevat vuodesta toiseen, kyse on koko koulutusjärjestelmän vakavasta ongelmasta. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla suunta käännetään, Sara Seppänen toteaa.
Vuoden 2025 Pisa-tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden keskiarvo laski vuodesta 2022 seitsemän pistettä 504 pisteeseen. Matematiikan ja lukutaidon tulokset heikkenivät niin ikään. Suomi on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta sijoitus kansainvälisessä vertailussa on laskenut merkittävästi.
Seppäsen mukaan erityisen vakava viesti liittyy lukutaitoon. Pisa-tulosten perusteella jo joka neljäs suomalaisnuori lukee heikosti. Poikien kohdalla heikkojen lukijoiden osuus on jo joka kolmas. Vuonna 2006 heikkoja lukijoita oli suomalaisnuorista vain seitsemän prosenttia.
– Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Jos nuori ei ymmärrä lukemaansa, vaikeutuu myös matematiikan, luonnontieteiden ja muiden aineiden opiskelu. Meidän on oltava todella huolissamme siitä, että joka neljäs suomalaisnuori ei enää yllä riittävälle lukutaidon tasolle, Seppänen sanoo.
Lukutaitopisteiden keskiarvo Suomessa oli vuonna 2025 enää 474 pistettä, kun vuonna 2022 keskiarvo oli 490 ja vuonna 2006 peräti 546 pistettä. Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen on todennut, ettei Suomi voi enää kutsua itseään koulutuksen mallimaaksi.
– Suomen koulutuksen maine ei voi perustua siihen, että olemme joskus pärjänneet hyvin. Meidän on katsottava tämän päivän tuloksia ja ennen kaikkea sitä, mitä ne kertovat tulevaisuudestamme. Jos osaamistaso laskee näin nopeasti, seuraukset näkyvät myöhemmin työelämässä, talouskasvussa ja yhteiskunnan toimintakyvyssä, Seppänen painottaa.
Seppänen pitää huolestuttavana myös sitä, että osaamiserot koulujen sisällä ovat kasvaneet. Hänen mukaansa suomalaisen koulun vahvuutena on pitkään pidetty sitä, että taustasta riippumatta lapsilla ja nuorilla on ollut mahdollisuus saada laadukasta opetusta. Tätä tasa-arvoa ei saa menettää.
– Meidän on pidettävä kiinni siitä periaatteesta, että jokainen suomalainen lapsi saa koulusta mukaansa riittävät perustiedot ja -taidot. Se tarkoittaa myös sitä, että ongelmiin on uskallettava puuttua silloin, kun oppilas ei opi. Lapsia ei auta se, että vaatimustasoa lasketaan tai ongelmia siirretään vuodesta toiseen eteenpäin.
Seppäsen mukaan lukutaidon heikkenemiseen on puututtava määrätietoisesti. Kouluissa on vahvistettava perustaitojen opetusta ja palautettava lukeminen keskeiseksi osaksi lasten ja nuorten arkea. Samalla opettajille on turvattava työrauha ja riittävät keinot opettaa.
– Meidän pitää jälleen arvostaa lukemista, oppimista ja osaamista. Nuorelle on annettava aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä vaikeankin tekstin ymmärtämiseen. Perustaitojen opettaminen ei ole vanhanaikaista, vaan se on modernin yhteiskunnan aivan keskeinen tehtävä.
Seppänen vaatii, että suunta käännetään seuraavilla toimilla: Opetushallitus laitetaan remonttiin, inkluusiosta luovutaan, tasoryhmät otetaan takaisin, maahanmuuttajille annetaan vain suomen kielen opetusta, opettajien auktoriteetti palautetaan ja vanhemmille annetaan entistä suurempi vastuu lastensa käytöstavoista.
– Me emme voi hyväksyä ajatusta, että Suomen osaamistaso vain jatkaa laskuaan. Jos haluamme Suomessa olevan tulevaisuudessakin korkeaa osaamista, innovaatioita ja hyvin palkattua työtä, meidän on huolehdittava siitä perustasta, jonka varaan kaikki tämä rakennetaan. Se perusta on koulu ja siellä opittavat perustaidot, Seppänen sanoo.
– Suomen koulutuksen ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta se edellyttää, että uskallamme tunnustaa ongelmien vakavuuden ja tehdä tarvittavat päätökset. Rimaa ei pidä laskea. Nyt on nostettava osaamisen tasoa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että suomalaisen peruskoulun suunnan kääntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.
Puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra vieraili lauantaina Tyrnävän koulussa, ja oli vaikuttunut näkemästään. Opettajat ovat motivoituneita ja erittäin tyytyväisiä. Tasoryhmäopiskelu auttaa kaikenlaisia oppijoita oppimaan paremmin.
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen on herättänyt aiheellista huolta viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että nykyhallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia lukutaidon vahvistamiseen ja perustaitojen turvaamiseen.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Asukkaiden protestit laittomia siirtolaisia vastaan ovat voimistuneet entisestään Espanjan Ceutassa. Naiset elävät jatkuvassa väkivallan pelossa, koska enklaaviin oleskelemaan jääneet ovat pääosin nuoria miehiä. Samalla kiista maahan tunkeutuneiden todellisesti määrästä käy kaiken aikaa kuumempana.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
