Seppänen vaatii toimia koulutuksen alamäen pysäyttämiseksi – lukutaidon romahdus on erityisen vakava varoitus

Suomen koulutuksen alamäki jatkuu, eikä tätä kehitystä voida enää selitellä yksittäisillä tekijöillä. Kun oppimistulokset laskevat vuodesta toiseen, kyse on koko koulutusjärjestelmän vakavasta ongelmasta. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla suunta käännetään, Sara Seppänen toteaa.

Vuoden 2025 Pisa-tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden keskiarvo laski vuodesta 2022 seitsemän pistettä 504 pisteeseen. Matematiikan ja lukutaidon tulokset heikkenivät niin ikään. Suomi on edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta sijoitus kansainvälisessä vertailussa on laskenut merkittävästi.

Lukutaito on kaiken oppimisen perusta

Seppäsen mukaan erityisen vakava viesti liittyy lukutaitoon. Pisa-tulosten perusteella jo joka neljäs suomalaisnuori lukee heikosti. Poikien kohdalla heikkojen lukijoiden osuus on jo joka kolmas. Vuonna 2006 heikkoja lukijoita oli suomalaisnuorista vain seitsemän prosenttia.

– Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Jos nuori ei ymmärrä lukemaansa, vaikeutuu myös matematiikan, luonnontieteiden ja muiden aineiden opiskelu. Meidän on oltava todella huolissamme siitä, että joka neljäs suomalaisnuori ei enää yllä riittävälle lukutaidon tasolle, Seppänen sanoo.

Lukutaitopisteiden keskiarvo Suomessa oli vuonna 2025 enää 474 pistettä, kun vuonna 2022 keskiarvo oli 490 ja vuonna 2006 peräti 546 pistettä. Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen on todennut, ettei Suomi voi enää kutsua itseään koulutuksen mallimaaksi.

– Suomen koulutuksen maine ei voi perustua siihen, että olemme joskus pärjänneet hyvin. Meidän on katsottava tämän päivän tuloksia ja ennen kaikkea sitä, mitä ne kertovat tulevaisuudestamme. Jos osaamistaso laskee näin nopeasti, seuraukset näkyvät myöhemmin työelämässä, talouskasvussa ja yhteiskunnan toimintakyvyssä, Seppänen painottaa.

Perustaitojen opettaminen ei ole vanhanaikaista

Seppänen pitää huolestuttavana myös sitä, että osaamiserot koulujen sisällä ovat kasvaneet. Hänen mukaansa suomalaisen koulun vahvuutena on pitkään pidetty sitä, että taustasta riippumatta lapsilla ja nuorilla on ollut mahdollisuus saada laadukasta opetusta. Tätä tasa-arvoa ei saa menettää.

– Meidän on pidettävä kiinni siitä periaatteesta, että jokainen suomalainen lapsi saa koulusta mukaansa riittävät perustiedot ja -taidot. Se tarkoittaa myös sitä, että ongelmiin on uskallettava puuttua silloin, kun oppilas ei opi. Lapsia ei auta se, että vaatimustasoa lasketaan tai ongelmia siirretään vuodesta toiseen eteenpäin.

Seppäsen mukaan lukutaidon heikkenemiseen on puututtava määrätietoisesti. Kouluissa on vahvistettava perustaitojen opetusta ja palautettava lukeminen keskeiseksi osaksi lasten ja nuorten arkea. Samalla opettajille on turvattava työrauha ja riittävät keinot opettaa.

– Meidän pitää jälleen arvostaa lukemista, oppimista ja osaamista. Nuorelle on annettava aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä vaikeankin tekstin ymmärtämiseen. Perustaitojen opettaminen ei ole vanhanaikaista, vaan se on modernin yhteiskunnan aivan keskeinen tehtävä.

Nyt on nostettava osaamisen tasoa

Seppänen vaatii, että suunta käännetään seuraavilla toimilla: Opetushallitus laitetaan remonttiin, inkluusiosta luovutaan, tasoryhmät otetaan takaisin, maahanmuuttajille annetaan vain suomen kielen opetusta, opettajien auktoriteetti palautetaan ja vanhemmille annetaan entistä suurempi vastuu lastensa käytöstavoista.

– Me emme voi hyväksyä ajatusta, että Suomen osaamistaso vain jatkaa laskuaan. Jos haluamme Suomessa olevan tulevaisuudessakin korkeaa osaamista, innovaatioita ja hyvin palkattua työtä, meidän on huolehdittava siitä perustasta, jonka varaan kaikki tämä rakennetaan. Se perusta on koulu ja siellä opittavat perustaidot, Seppänen sanoo.

– Suomen koulutuksen ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta se edellyttää, että uskallamme tunnustaa ongelmien vakavuuden ja tehdä tarvittavat päätökset. Rimaa ei pidä laskea. Nyt on nostettava osaamisen tasoa.