Pisa-tulokset

Suomen Uutisten Perusasiaa -keskusteluohjelmassa puntaroidaan tällä kertaa uusimpia Pisa-tuloksia ja tarkastellaan taustalla ilmeneviä romahduksen syitä. Opettajataustainen kansanedustaja Sara Seppänen katsoo, että suomalaisen lapsen tehtävä koulussa on saada oppia parhaalla mahdollisella tavalla oman parhaan kykynsä mukaan, eikä kotouttaa muita lapsia.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) on arvostellut poliitikkoja, jotka ovat nostaneet maahanmuuton osasyyksi Suomen Pisa-tulosten laskuun. Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää ministerin reagointia virheellisenä.

Eduskunnan eilisellä kyselytunnilla edustajat keskustelivat muun muassa koulujen tilanteesta, jota äskettäin ilmestyneet PISA-tutkimuksen tulokset kuvaavat. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas totesi puheenvuorossaan, että perussuomalaisena kokee usein saman tunteen maailman menoa katsoessa.

Suomalainen peruskoulu on pitkään ollut kansallinen ylpeydenaihe. Nyt siitä on tullut paikka, jossa liian moni aikuisten tekemä virhe näkyy lasten arjessa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Samaan aikaan, kun tuoreet Pisa-tulokset ovat paljastaneet suomalaisnuorten lukutaidon ja luonnontieteellisen osaamisen olevan edelleen alamäessä, Helsingissä käsitellään valtuustoaloitetta, jolla niin sanotuista sateenkaarityöpajoista tehtäisiin pysyvä osa koulujen arkea. Helsinki myös ideologisista syistä siirtelee oppilaaksiottoalueiden rajoja – ja niinpä perheet äänestävät jaloillaan.

Tuoreet Pisa-tulokset paljastavat rajun eron kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mediassa esittämän väitteen, jonka mukaan Pisa-tulosten lasku ei ole seurausta maahanmuutosta.

Uusimmat oppimistuloksia mittaavien Pisa-kokeiden tulokset osoittavat, että Suomen osaaminen heikkeni jälleen kaikilla keskeisillä osa-alueilla. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa, että suunta on käännettävissä, mutta toimia tarvitaan paljon lisää jo nyt tehtyjen päälle.

Oppimistuloksia mittaavan Pisa-tutkimuksen tulokset julkistettiin tänään. Suomen tulokset valitettavasti jatkavat jo kahden vuosikymmenen mittaista mahalaskua.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että Suomen on jatkettava peruskoulun suunnan korjaamista ja uskallettava puhua myös maahanmuuton vaikutuksista koulutukseen.

Suomalaisten nuorten oppimistulokset jatkavat laskuaan. Vuoden 2025 Pisa-tulokset osoittavat, että Suomen tulokset heikkenivät jälleen kaikilla keskeisillä osa-alueilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mukaan tulosten pitäisi viimeistään nyt herättää päättäjät siihen, että suomalaisen koulun ongelmia ei enää saa vähätellä.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää tuoreita Pisa-tuloksia vakavana muistutuksena siitä, että suomalaisen peruskoulun suunnan kääntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Peruskoulun vuodesta 2006 lähtien romahtaneet PISA-tulokset puhuttivat tänään Ylen Huomenta Suomi -ohjelmassa, jossa aiheesta olivat keskustelemassa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.).

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan olemme tehneet lapsille ja koko yhteiskunnalle karhunpalveluksen, kun emme ole uskaltaneet vaatia oppimista. Hyvät aikomukset pitää koulunkäynti mukavana ja välttää lasten pettymyksiä ovat vuosien varrella johtaneet siihen, että liian moni oppilas etenee koulupolullaan ilman todellista osaamista. Toisaalta oppimisen ongelmat ovat niin syviä, että kiusaus päästää oppilas etenemään ja siirtää ongelma seuraavalle on suuri.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää perusopetuslain uudistamista osaamistakuun kautta välttämättömänä, jotta lasten ja nuorten oppimisen taso saadaan käännettyä nousuun.

Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että kehitysmaista tuleva maahanmuutto heikentää suomalaisten koulujen osaamistasoa segregaation kautta ja muodostaa rasitteen julkiselle taloudelle. Purra tuo esille, että suomalaislasten määrän vähenemistä ei voi korvata maahanmuuttajilla kouluissa eikä väestössä laajemmin.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Kaksivuotinen esiopetuskokeilu saatiin päätökseen, ja viesti tästä oli odotetun selvä. Lasten oppimisen taidot eivät kehittyneet juurikaan nykyjärjestelmää paremmin. Tästä on vaikea vetää muuta johtopäätöstä kuin se, että kokeilu oli ennen kaikkea poliittinen ja kallis hallinnollinen ”pakko saada” -hanke, ei lapsia aidosti hyödyttänyt uudistus, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore tutkimus esittää ruusuista kuvaa maahanmuutosta, sillä tutkimuksessa muun muassa väitetään maahanmuuttajien maksavan enemmän veroja kuin he saavat tukia. Useita tutkimuksia maahanmuutosta julkaisseen Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoo nyt Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen puutteista.

Perusopetuslakia uudistetaan osaamistakuulla, jota opetus- ja kulttuuriministeriö on lähtenyt valmistelemaan. Tällä nykyisen hallitusohjelman kirjauksella halutaan nostaa lasten ja nuorten oppimisen ja osaamisen taso. Myös heikkoja Pisa-tuloksia pyritään kohentamaan, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Nousevan polven halu ponnistella paremman tulevaisuuden puolesta on Pohjoismaissa yhä hatarammalla pohjalla ja luottamus kanssakansalaisiin vähenee. Toisaalta yhä harvemmat nuoret paheksuvat tukipetoksia täällä pohjan perukoilla. Tutkimuksen nuorten muuttuvista normeista teetti Ruotsin työantajajärjestö ja ne perustuvat globaaliin aineistoon.

21.4.–27.4. vietetään valtakunnallista lukuviikkoa. Tapahtuma korostaa lukemisen merkitystä lasten ja nuorten kehityksessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kannustaa kaikkia lukemisen maailmaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää erittäin hyvänä uutisena, että kirjastojen lainausmäärissä tehtiin jälleen ennätys vuonna 2024. Asiaa hehkuttaneet tiedotteet jättävät kuitenkin mainitsematta, että nousu on ollut erityisen suurta muun muin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu muistuttaa tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä, että sunnuntain vaaleissa on mahdollisuus äänestää sen välillä, haluaako suojella ja kehittää suomen kieltä vai tuhlata rahaa turhiin vieraskielisiin palveluihin.

Perussuomalaiset ovat huolissaan oppimistulosten laskusta ja lasten tulevaisuudesta. Hallitus tekee nyt pitkään kaivattuja muutoksia koulujen työrauhaan ja panostaa 200 miljoonaa lisää peruskouluun; oppimiseen ja kehittymiseen. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että koulu ei voi ratkaista kaikkia yhteiskuntamme ongelmia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.

Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa julkaisussa Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan kantavia ongelmia, jotka usein kietoutuvat talouden, verotuksen ja väestöpolitiikan ympärille. Myös tiedepolitiikka on luupin alla.

Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.