Helsinki päätti äskettäin muuttaa Itäkeskuksen ja lähialueiden oppilaaksiottoalueita niin, että luokkiin saataisiin enemmän suomalaisia lapsia maahanmuuttajavaltaiseen ympäristöön. Opettajataustaisen kansanedustajan Sara Seppäsen mielessä heräsi ensimmäisenä kysymys: Kuka puolustaa suomalaisia lapsia?
− Nyt tämä keskustelu pyörii koko ajan sen ympärillä, että miten vieraskieliset lapset pärjäävät Suomessa. Kuka puhuu siitä, miten suomenkieliset ja täysin suomalaiset lapset pärjäävät suomalaisissa kouluissa ja tässä yhteiskunnassa, Seppänen kysyy. Hän kertoo näkemyksistään Suomen Uutisten Perusasiaa -videolla.
Seppänen painottaa, että perussuomalaiset ovat sanoneet jo todella pitkän aikaa, että vieraskielisten iso osuus tulee johtamaan vaikeuksiin suomalaisissa kouluissa.
Eirasta tai Ullanlinnasta katsottuna monikulttuurisuus voi tarkoittaa sitä, että naapurissa asuu sveitsiläinen diplomaatti, joten sen kaltaista monikulttuurisuutta voi olla helppo hehkuttaa. Seppäsen mukaan tämä on vihervasemmiston kuuluisaa hyveposeerausta.
Kulttuurien yhteentörmäyksiä
Suomen kielen heikko osaaminen aiheuttaa ongelmia vanhempien kanssa, mutta Seppänen nostaa esille myös kulttuurierot.
− Joillakin on tosi hankala ottaa vastaan ohjeita naisopettajalta. Jopa kolmasluokkalainen on sanonut minulle, että minun ei tarvitse kuunnella sinua ja ottaa ohjeita, koska sinä olet nainen.
Kuvaamataidon tunnilla oppilas voi myös sanoa, että ei voi piirtää omakuvaa, koska se on kiellettyä hänen uskonnossaan. Musiikkitunnillakin saattaa olla edessä kulttuurien yhteentörmäys.
− Kuka väistää, kuka taipuu? Onko se suomalainen opetussuunnitelma? Mukautetaanko me sitä? Järjestetäänkö me erillisiä tiloja, kuten me tehdään jo suomalaisten juhlien yhteydessä? Seppänen kysyy.
Suomen kieltä suomalaisessa koulussa
Uudet heikot Pisa-tulokset ovat herättäneet paljon keskustelua. Vieraskielisten ja kantaväestön erot ovat merkittäviä. Seppänen pohtii, mitä tämä tarkoittaa yhteiskunnan ja veronmaksajien kannalta.
− Tämä tarkoittaa sitä, että koko ajan vaatimukset nousevat. Pitää saada lisää resursseja S2-kielen opettamiseen kouluille, jotta nämä vieraskieliset saadaan pidettyä mukana. Tavallisen suomalaisen oppilaan osalta se tarkoittaa sitä, että hän saa yhä vähemmän. Meillä menee koko ajan enemmän ja enemmän resursseja, opettajien aikaa ja rahaa siihen, että me saadaan pidettyä tämä porukka mukana.
Suomalainen lapsi usein väistää ja joustaa. Keskustelun suunta on Seppäsen mielestä vääristynyt.
− Suomalaisen lapsen tehtävä ikään kuin olisi kotouttaa näitä maahanmuuttajalapsia ja vieraskielisiä lapsia. Kuitenkin suomalaisen lapsen tehtävä on olla lapsi ja oppia koulussa parhaalla mahdollisella tavalla oman parhaan kykynsä mukaan. Ei kotouttaa muita lapsia.
Seppäsen mielestä resursseja pitäisi käyttää maahanmuuttajille suomen kielen oppimiseen.
− Perussuomalaiset haluaa, että suomalaisessa koulussa opetetaan suomen kieltä.
Inkluusio ei toimi
Suomalaisen koulun pelastamiseksi Seppäsellä on konkreettisia ehdotuksia. Inkluusiomalli pitää hänen mielestään hylätä.
− On hyvin kaunis ajatus siitä, että kaikki käyvät samaa koulua, samaa luokkaa ja kaikille tarjotaan siellä yhden opettajan toimesta samaa opetusta. Se ei kuitenkaan toimi käytännössä. Me tarvitaan takaisin lisää pienryhmiä, erityisopetusta, pienluokkia ja tasoryhmäajattelua.
Seppänen sanoo, että kouluissa pitää olla turvallista oppia ja saada mahdollisimman hyviä oppimistuloksia.
− Lisäksi opettajien auktoriteetti pitää saada kuntoon.