Lehtikuva
Hallitus esittää uutta lakia kehittyviin maihin myönnettävistä tuetuista investointiluotoista. Tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten edellytyksiä osallistua kehittyvien maiden julkisiin investointihankkeisiin sekä vahvistaa tuen valvontaa ja oikeusvarmuutta. Esitys tukee myös Suomen osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen. Lakiuudistus on valmisteltu ulkoministeriössä perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion johdolla.
Tuetuissa investointiluotoissa yhdistyvät ulkopuolisen luotonantajan myöntämä laina ja kehitysapuvaroista rahoitettava tuki. Tuettuja investointiluottoja myönnetään nykyisin erityisesti Investointituki kehittyville maille -yhteistyömuodon ja Suomen investointituki Ukrainaan -yhteistyömuodon kautta. Niillä rahoitetaan julkisia investointeja, joissa hyödynnetään suomalaisten yritysten osaamista ja teknologiaa. Rahoitusmallilla alennetaan kehittyvien maiden investointikustannuksia ja saadaan toteutumaan sellaisia hankkeita, joihin ei ole saatavilla täysin markkinaehtoista rahoitusta.
– Esitys parantaa suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia kehittyvissä maissa ja vahvistaa niiden osallistumista kehitysyhteistyöhön ja kehitysrahoitukseen entisestään. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan. Hankkeita on jo nyt muun muassa terveydenhuollon, energian ja meteorologian aloilla, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sanoo.
Uusi laki korvaisi nykyisen lain kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista. Uuden lain myötä tuettujen investointiluottojen myöntäjinä voisivat pankkien ja muiden luottolaitosten lisäksi toimia myös Finnvera-konserniin kuuluvat yhtiöt, kuten Finnvera Oyj ja Suomen Vientiluotto Oy. Tämä laajentaisi rahoituksen järjestämisen vaihtoehtoja ja voisi helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hankkeiden rahoitusta.
Nykyinen korkotukiluottoja koskeva laki ei kaikilta osin vastaa yhteistyömuotojen toimintamallia. Uudessa laissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin muun muassa tuen myöntämisen edellytyksistä sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden tehtävistä. Tuen myöntämisen ehtona olisi hankkeeseen liittyvä suomalainen intressi. Tämä vastaisi nykyistä käytäntöä, jossa valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera arvioi hankkeen suomalaisen intressin osana vientitakuun myöntämistä, mutta lakiuudistus toisi suomalaisen edun arviointiperusteena selkeästi myös lainsäädäntöön.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri haluaa lakkauttaa kehitysyhteistyön ja saada näin aikaan 500 miljoonan euron säästöt. Meri tyrmää velkarahalla maksettavan kehitysavun ja suuntaisi rahat kotimaan tarpeisiin sen sijaan, että Suomen kipeästi tarvitsemat varat lähetetään toiselle puolelle maapalloa erilaisiin korruptiohankkeisiin. Jatkossa perussuomalaiset sallisi ainoastaan tarkkaan harkitun kriisiavun, kuten Ukrainan tukemisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii Suomea lopettamaan kehitysyhteistyön rahoituksen ja keräämään näin 500 miljoonan euron säästöt. Strandman painottaa, että valtio ei saa ottaa lainaa muiden maiden kehityksen rahoittamiseen samaan aikaan, kun veronmaksajien taakka kasvaa ja Suomi kohtaa rajuja säästöjä. Hänen mukaansa Suomen täytyy huolehtia ensisijaisesti omien kansalaistensa peruspalveluista, koulutuksesta ja turvallisuudesta.
Suomalainen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Fingo älähti, kun perussuomalaiset esitti säästölistallaan kehitysavun alasajoa seuraavalla vaalikaudella.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kannattaa puolueen noin kymmenen miljardin euron säästöpakettia. Esityksessä on noin kahdeksan miljardia euroa suoria menosäästöjä ja miljardin verran verotoimia. Lisäksi puolue tavoittelee Sitran lakkauttamisesta noin miljardin euron kertaluonteista tuloutusta.
Perussuomalaiset on tänään julkaissut kattavan säästö- ja sopeutusohjelman. Kyseessä on puolueen näköinen, laaja-alainen ja perusteellinen kokonaisuus. Säästölistan taustalla on parlamentaarinen velkajarrusopimus, jonka mukaisesti Suomen julkista taloutta on määrä sopeuttaa ensi vaalikaudella 8–11 miljardin euron edestä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ehdottaa, että suomalaiset veronmaksajat voisivat itse valita veroilmoituksessaan, maksavatko he osuutensa kehitysavusta tuloistaan vai eivät.
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään ensi vuoden budjettiesityksen. Esitys ei tuo uusia leikkauksia eikä yllätyksiä. Yhteensä noin 4,8 miljardin euron sopeutustoimet toteutuvat suunnitellusti.
Viikon suosituimmat
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
AssistEU-palvelun kautta meppien toimintaa seuraavalla perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysellä on jo pitkään ollut tuntuma kokoomuksen Sirpa Pietikäisen toimien vihervasemmistolaisuudesta. Enää se ei ole vain tuntuma, todistaa AssistEU:n uusi ominaisuus, joka yhdistää kaikkien meppien toimintadatan ja antaa valmiit graafit siitä, mikä mepin todellinen suuntautuminen on.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
Helsingin poliisi otti perjantai-iltana useita henkilöitä kiinni huumausainerikoksista epäiltyinä Puhoksen ostoskeskuksen alueella. Poliisi epäilee, että rikolliset pyörittävät alueella järjestäytynyttä huumausainekauppaa.
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.
Perussuomalaiset lakkauttaisi Sitran ja käyttäisi vapautuvan noin miljardin euron omaisuuden kasvuun, perusopetukseen tai velan lyhentämiseen.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.
Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
