Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen jätti keskiviikkona eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään varhaiskasvatuksen henkilöstön suomen tai ruotsin kielen taitovaatimusten arvioimista ja valtakunnallisen kielitaitovaatimuksen käyttöönoton selvittämistä.
Lasten suomen ja ruotsin kielen taidosta sekä kielellisestä kehityksestä on viime vuosina herännyt huolta. Yhä useamman lapsen kotona puhutaan muuta kuin suomea tai ruotsia, ja myös englannin kielen käyttö lasten arjessa on lisääntynyt.
Nieminen muistuttaa, että varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen kielen kehitykselle. Päiväkodissa lapsi oppii uusia sanoja, harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja saa valmiuksia myöhempää koulunkäyntiä varten.
– Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on suuri vastuu lasten kielellisestä kehityksestä. Lapsi oppii kieltä kuuntelemalla, keskustelemalla ja jäljittelemällä aikuisia. Siksi on tärkeää, että henkilöstön suomen tai ruotsin kielen taito on riittävän hyvällä tasolla, Nieminen toteaa.
Kielitaidon kehityksen tukeminen kuuluu varhaiskasvatukseen
Erityisen tärkeää henkilöstön kielitaito on niiden lasten kohdalla, joiden kotona ei puhuta suomea tai ruotsia. Heille päiväkoti voi olla keskeinen paikka oppia yhteiskunnassa ja myöhemmin koulussa tarvittavaa kieltä.
Nieminen korostaa, ettei aloitteen tarkoituksena ole sulkea vieraskielisiä työntekijöitä varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.
– Varhaiskasvatuksessa työskentelee paljon osaavia ja ammattitaitoisia ihmisiä eri kielitaustoista. Työntekijän äidinkieli ei ole ratkaiseva asia, vaan se, että hän hallitsee työssään tarvittavan kielen riittävän hyvin. Lasten kielellisen kehityksen tukeminen kuuluu olennaisena osana varhaiskasvatuksen tehtäviin.
Jokaiselle lapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijöiltä edellytetään jo tehtävien hoitamiseen riittävää kielitaitoa. Niemisen mukaan myös varhaiskasvatuksessa on perusteltua selvittää, tarvitaanko nykyistä yhtenäisempiä ja selkeämpiä kielitaitovaatimuksia.
– Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus oppia hyvää suomen tai ruotsin kieltä riippumatta siitä, mitä kieltä kotona puhutaan. Riittävä kielitaito on myös tärkeä osa koulutuksellista tasa-arvoa. Meidän on varmistettava, että varhaiskasvatus antaa jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvät lähtökohdat koulupolulle, Nieminen painottaa.
Toimenpidealoitteessaan Nieminen esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon varmistamiseksi ja selvittää valtakunnallisen kielitaitovaatimuksen käyttöönottoa varhaiskasvatuksessa.