Maahanmuuttajaopiskelijoita Suomen Diakoniaopiston lähihoitajaryhmän tunnilla Diakoniopistolla Helsingissä. / LEHTIKUVA
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 tietoisena päätöksenä, jonka perusteluna oli nimenomaan maahanmuuttajien koulutukseen pääsyn helpottaminen. Tämä käy ilmi Opetushallituksen kesäkuussa 2026 julkaisemasta katsauksesta ammatillisen koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanteeseen.
Sama viranomainen raportoi nyt, ettei lähes puolella koulutuksen järjestäjistä ole tarjolla henkilöstön koulutusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaamiseen.
Ennen vuoden 2017 lainsäädäntöuudistusta ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilta suositeltiin kielitaidon tasoa B1.1. Uudistuksen myötä yleisestä tasovaatimuksesta luovuttiin kokonaan.
Opetushallituksen katsauksen mukaan ratkaisun taustalla oli pyrkimys estää kielitaitovaatimusten muodostuminen esteeksi koulutukseen pääsylle ja vähentää maahanmuuttajien riskiä jäädä työelämän ulkopuolelle. Kielitaidon katsottiin kehittyvän vasta opiskelun ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana.
Käytännössä koulutuksen järjestäjät arvioivat nykyisin itse hakijan kielelliset edellytykset tapauskohtaisesti. Suurimmalla osalla järjestäjistä edellytetty taso on A2 tai B1 – siis matalampi kuin ennen uudistusta suositeltu taso.
Opetushallituksen katsauksen mukaan 48 prosentilla koulutuksen järjestäjistä ei ollut tarjolla työpaikkaohjaajien koulutusta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaamiseen. Juuri työpaikkaohjaajat perehdyttävät opiskelijat käytännön työtehtäviin, joissa osaaminen lopulta osoitetaan.
Koulutuksen järjestäjät ovat tuoneet esiin huolensa siitä, millä keinoin tukea opiskelijoita, joilla on heikko tutkintokielen taito. Tukiopetusta ei kuitenkaan ole tarkoitettu peruskielitaidon opettamiseen, ja opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (OPVA) poistuvat omana tukimuotonaan lainsäädännöstä 1.8.2026. Nimenomaan heikkoa kielitaitoa paikannut OPVA sulautuu tuolloin osaksi uutta, laajempaa oppimisen tuen kokonaisuutta.
Hakuvaiheen väljyydestä huolimatta tutkinnon suorittaminen edellyttää osaamisen osoittamista aina tutkintokielellä. Kääntämisen apuvälineitä ei saa käyttää.
Vieraskielisillä opiskelijoilla opinnot kestävät pidempään kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Opintojen keskeyttäminen on jossain määrin yleisempää.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen siitä, tuottaako ammatillinen koulutus riittävät valmiudet jatko-opintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Selvityksen tuloksia ei ole vielä julkaistu.
Kielitaitokysymyksen käytännön seuraukset näkyvät myös muualla julkishallinnossa. Lupa- ja valvontavirasto tiedotti keväällä tehostetun valvonnan tuloksista ikäihmisten ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä.
Viraston sosiaali- ja terveysalan yksikön päällikkö Niina Oresmaan mukaan suomenkieliset hoitajat ovat epävarmoja, ymmärtävätkö vieraskieliset kollegat annettuja ohjeita, ja että kirjauksissa ja vuorovaikutustilanteissa käytetään ajoittain kääntäjäsovelluksia.
Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan sote-alan kielitaitovaatimusten kiristämistä. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman piti helmikuussa eduskunnan kyselytunnilla kielitaitokysymyksen ratkaisemista erityisen tärkeänä.
Rydman kertoi saaneensa hoivahenkilökunnalta runsaasti palautetta tilanteista, joissa puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito on vaarantanut potilasturvallisuutta. Ministeriössä selvitetään parhaillaan, pitäisikö nykyinen B1-tason kielitaitovaatimus nostaa B2-tasolle, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoon oma, työssä tarvittavaa kielitaitoa mittaava kielitutkinto.
Lupa- ja valvontaviraston mukaan kielitaidon puute voi erityisesti muistisairaiden palveluissa lisätä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisen riskiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vanhustenhoidon puutteet ovat nousseet jälleen keskusteluun. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman vaatii tilanteeseen nopeita korjauksia ja korostaa hoitohenkilökunnan osaamista sekä kielitaitoa hoidon laadun turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hoitajien koulutukseen ja rekrytointiin tiukempia kielitaitovaatimuksia potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
Puutteellinen kielitaito näkyy hoitotyössä lääkevirheinä, väärinymmärryksinä ja kasvavana työkuormana, kertoo Superin vuoden 2024 seurantatutkimus. Liiton asiantuntijan Elina Kiurun mukaan ongelma vaarantaa potilasturvallisuuden ja kertoo puutteista rekrytoinnissa sekä työnantajien vastuunkannossa.
Lähihoitajien ammattiliitto SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo tukee sosiaali- ja terveysministerinä aloittaneen Wille Rydmanin keskustelunavausta ulkomaalaisen hoitohenkilöstön kielitaitovaatimuksista ja potilasturvallisuudesta. Salon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä toimivan henkilön puutteellinen kielitaito on vakava ongelma, joka vaarantaa potilasturvallisuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää kiisti Ylen aamussa opposition väitteet vanhustenhoivan kriisistä. Sillanpää korostaa, että 40 000 iäkkäälle hoivapalvelujen käyttäjälle suunnatun kyselyn perusteella tyytyväisyys hoivapalveluihin on korkeaa eikä pelottelulla kriisistä pidä horjuttaa vanhusten luottamusta. Laiminlyöntien estämiseksi Sillanpää vaatii soveltuvuustestejä ja kielitaitovaatimuksia alalle hakeutuville, riittäviä resursseja hoitajille sekä teknologian parempaa hyödyntämistä.
Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Sosiaali- ja terveysministeriksi nouseva perussuomalaisten Wille Rydman on huolissaan hoiva-alan tilasta ja henkilöstön kielitaidosta. Hänen mukaansa alalla on ilmiselviä puutteita, ja erityisesti suomen ja ruotsin kielen osaaminen on saatava riittävälle tasolle vielä tämän hallituskauden aikana. Rydman kertoi sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä näkemyksistään MTV:n ja Ylen haastatteluissa keskiviikkoiltana.
Viikon suosituimmat
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.
Iranilainen sanomalehti on julkaissut tappolistan 13 amerikkalaisesta, israelilaisesta ja eurooppalaisesta huippupoliitikosta. Listan kohteet on jutun kuvituksessa puettu oranssiin vankiunivormuun. Uusi ajatolla Mojtaba Khamenei oli hetkeä aikaisemmin julkaissut uhkauksen kostaa isänsä Ali Khamenein kuolema.
Minnesotan kuvernööri Tim Walz antoi lapsenraiskauksesta tuomitulle ulkomaalaismiehelle armahduksen, jotta tämä saisi jäädä maahan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun demokraatit käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen karkotuksen. Lopulta ulkoministeri Marco Rubio joutui puuttumaan peliin.
Suomen Uutiset selvitti, miltä STEA-avustuksia saavien järjestöjen kenttä näyttää – ja miksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin avustusten jakoprioriteetit ovat perusteltuja.
Vantaa on keikkunut poliisin turvattomuustilastoissa kärkipaikoilla jo pitkään. Poliisin käyttämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki. Katja Pirhonen kertoo omista kokemuksistaan, millaista on asua Myyrmäessä.
Kolmen maahanmuuttajataustaisen nuoren välinen yhteenotto kärjistyi Helsingin Maatullin koulussa maaliskuussa hengenvaaralliseksi puukotukseksi.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.
STEA jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Avustusaineiston läpikäynti paljastaa joukon kohteita, joilla ei ole selvää yhteyttä heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen tai terveyden edistämiseen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi ehkäisevän päihdetyön järjestölle Riemu Finland ry:lle (ent. Music Against Drugs ry) vuodeksi 2026 enää toiminnan alasajoon tarkoitetun avustuksen. Taustalla on STEA:n laillisuustarkastus, joka kohdistui vuoteen 2024.
Gay-risteily Välimerellä on joutunut hankaluuksiin, koska muslimienemmistöiset maat kieltäytyivät päästämästä matkustajia maihin. Turkki on perustellut kieltoa ryhmän ”yhteiskunnan moraalin ja rakenteen kanssa ristiriidassa olevalla käytöksellä”. Tilanteeseen eivät ole tuoneet ratkaisua edes risteilymatkustajien ”gays for Palestine” -kannanotot.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
