ammatillinen koulutus

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat ammatillisen koulutuksen arvostuksen ja laadun palauttamista sille kuuluvalle tasolle. Tuoreet Opetushallituksen tilastoaineistoon perustuvat selvitykset osoittavat, että oppivelvolliset opiskelijat eivät monissa tapauksissa saa edes lainsäädännön edellyttämää vähimmäismäärää opetusta ja ohjausta.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen on jättänyt opetusministeri Anders Adlercreutzille (r.) kirjallisen kysymyksen ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen toteutumisesta.

Kun nuorelta kysytään tulevaisuudesta, vastaus kuuluu yhä useammin: korkeakoulu. Nuorisobarometri 2025 kertoo, että peräti 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Se on voimakas viesti kunnianhimosta, osaamisen arvostuksesta ja uskosta siihen, että koulutus avaa ovia. Silti liian moni jää oven ulkopuolelle, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Yhä useampi nuori valitsee ammattikoulun lukion sijaan. Käytännönläheinen opiskelu ja nopeampi väylä työelämään houkuttelevat samaan aikaan, kun yritykset etsivät kipeästi uusia osaajia. Perussuomalaiset haluaa koulutuksen vastaavan nykyistä paremmin työelämän ja yritysten nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

Monella aikuisella opiskelijalla on jo tarvittava osaaminen, eikä pakollinen YTO-opiskelu tuo lisäarvoa vaan hidastaa etenemistä, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen sanoo.

Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Suomen teknologinen osaaminen ja teollisuuden tulevaisuus rakentuvat peruskoulussa. Viime vuosien opetussuunnitelmamuutokset, jotka tehtiin tasa-arvon nimissä, ovat kuitenkin heikentäneet teknisen työn asemaa rajusti. Seuraukset näkyvät jo nyt nuorten heikentyneinä perustaitoina, ammatillisen koulutuksen vetovoiman laskuna ja yritysten kasvavana huolena osaajapulasta. Tämä kehitys on pysäytettävä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.

Perussuomalaisten mielestä suomalaisten oppilaiden tulee olla etusijalla suomalaisissa kouluissa. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaisten opiskelua varten edellyttää koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.

Euroopan ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden ryntäys Suomen lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen loppuu, kun eduskunta päättää kolmansista maista tulevien lukukausimaksuista.

Kokoomuksen tuore kansanedustaja Henrik Vuornos esitti haastattelussa ammattikouluun lisää leikkauksia. Perussuomalaisten sivistysvaliokuntaryhmä tyrmää ehdotuksen alkuunsa.

Julkisen talouden mittavat sopeutustoimet osuvat myös ammatilliseen koulutukseen. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen kiinnittää huomiota hallituksen merkittäviin perusopetuksen panostuksiin ja pitää tärkeänä, etteivät ammatilliseen opetukseen kohdistuvat säästöt kohdistu suomalaisiin nuoriin.