LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kun nuorelta kysytään tulevaisuudesta, vastaus kuuluu yhä useammin: korkeakoulu. Nuorisobarometri 2025 kertoo, että peräti 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Se on voimakas viesti kunnianhimosta, osaamisen arvostuksesta ja uskosta siihen, että koulutus avaa ovia. Silti liian moni jää oven ulkopuolelle, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Joka vuosi noin 21 500 uutta ylioppilasta jää ilman korkeakoulupaikkaa tai ei edes hae opiskelemaan. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden kohdalla korkeakoulusiirtymä on vielä vaikeampi. Monelle välivuosi ei ole tietoinen hengähdys, vaan epävarmuuden sumu: mitä tehdä seuraavaksi, miten pysyä kiinni opiskelurytmissä ja omaan alaan liittyvissä unelmissa?
– Siksi hallituksen esitys avoimen korkeakouluopetuksen opintosetelikokeilusta on tärkeä ja tervetullut uudistus, sanoo Sara Seppänen.
– Opettajana olen nähnyt läheltä sen paineen, joka nuorilla on. Kevät ei ole enää vain ylioppilasjuhlia ja valmistumisen iloa, vaan monelle myös jatkuvaa pääsykoestressiä, vertailua ja pelkoa siitä, että elämä jää odottamaan. Nuori saattaa ajatella olevansa ”välitilassa”, vaikka todellisuudessa hänellä olisi valtavasti potentiaalia.
– Opintoseteli rakentaa tähän väliin sillan.
Kokeilussa ilman opiskelupaikkaa jäänyt nuori voi suorittaa maksutta jopa 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa. Hän voi kokeilla eri aloja, vahvistaa osaamistaan tai aloittaa väyläopinnot jo ennen tutkinto-opiskelupaikkaa. Samalla opiskelurytmi säilyy ja käsitys omasta suunnasta usein kirkastuu.
– Tärkeää on myös se, mitä opintoseteli ei tee. Se ei anna oikoreittiä korkeakouluun eikä muuta opiskelijavalintojen perusteita. Kyse ei ole takaportista, vaan mahdollisuudesta pysyä liikkeessä. Joskus yksi avoimen korkeakoulun kurssi voi olla juuri se kipinä, joka auttaa nuorta löytämään oman alansa tai uskomaan omiin kykyihinsä uudelleen.
– Erityisen arvokasta on, että kokeiluun sisältyy ohjaus. Nuori ei tarvitse vain opintopisteitä, vaan myös ihmisiä, jotka auttavat hahmottamaan vaihtoehtoja ja rakentamaan tulevaisuutta pala palalta. Kun toinen aste, korkeakoulut ja Ohjaamot tekevät yhteistyötä, nuori ei putoa järjestelmän rakosiin kuin kolikko vanhan sohvan uumeniin, Seppänen kertoo.
Kritiikkiäkin on esitetty, eikä syyttä. Opintoseteli yksin ei ratkaise korkeakoulujen hakijasumaa eikä korjaa vuosien aikana kasautunutta koulutusvajetta. Mutta kaikkea ei tarvitse ratkaista yhdellä työkalulla, jotta uudistus olisi hyödyllinen. Jos kokeilu vähentää nuorten stressiä, nopeuttaa siirtymää opintoihin ja auttaa edes osaa löytämään oman polkunsa aiemmin, se on jo merkittävä askel.
– Politiikassa puhutaan usein investoinneista. Harva investointi on yhtä tärkeä kuin nuoren tulevaisuudenusko. Opintoseteli ei ole vain hallinnollinen kokeilu tai budjettirivi. Se on viesti nuorille: jos ensimmäinen ovi ei avaudu, käytävä ei lopu siihen.
– Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään motivoitunutta nuorta odottamaan paikalleen, Seppänen toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen, kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen merkittävästä panostuksesta nuorten koulutukseen ja tulevaisuuteen: hallitus ohjaa opintosetelikokeiluun seuraavien kolmen vuoden aikana 56 miljoonaa euroa. Satsaus on osa hallituksen kasvutoimia, jotta nuoret löytävät koulutus- ja työelämäsuunnan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen päätöksestä rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Rahoitus kohdistuu aloille, jotka tukevat Suomen tulevaisuuden kasvua, kuten teknologiaan, turvallisuuteen, energiaan, terveyteen, luoviin aloihin ja liiketoimintaosaamiseen.
Hallitus on päättänyt rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Päätös on osa toimia, joilla vahvistetaan Suomen osaamistasoa, talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.
Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat korkeakoulutusjärjestelmään selkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotka turvaavat suomalaisille nuorille laadukkaat ja saavutettavat koulutuspolut. Edustajat nostavat esiin erityisesti korkeakoulukentän hallinnollisen raskauden, nuorten vaikeudet päästä jatkokoulutukseen sekä suomen kielen aseman heikkenemisen.
Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
Viikon suosituimmat
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.
