LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen päätöksestä rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Rahoitus kohdistuu aloille, jotka tukevat Suomen tulevaisuuden kasvua, kuten teknologiaan, turvallisuuteen, energiaan, terveyteen, luoviin aloihin ja liiketoimintaosaamiseen.
Hallituksen päätös tukee Suomen koulutus- ja osaamistason nostoa sekä vahvistaa talouskasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta.
– Erityisesti toivon suomalaisille nuorille tästä opinpolkuja elämään, kirjoittaa kansanedustaja Jaana Strandman Facebookissa.
Lisäpaikoista 500 kohdennetaan ammattikorkeakouluihin ja 595 yliopistoihin. Pääpaino on ensikertalaisissa hakijoissa, ja koulutukset toteutetaan pääosin lähiopetuksena.
– Panostus on osa hallituksen kasvutoimia, joihin on varattu 100 miljoonaa euroa, joista 27,5 miljoonaa euroa kohdistuu lisäaloituspaikkoihin. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus 50 prosenttiin, Strandman kertoo.
– Aloituspaikat suunnataan aloille, jotka tukevat Suomen tulevaisuuden kasvua, kuten teknologiaan, turvallisuuteen, energiaan, terveyteen, luoviin aloihin ja liiketoimintaosaamiseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset Opiskelijat sanoo vahingollisen woke-kulttuurin levinneen läpeensä vihervasemmistolaisista yliopistoista jo suomalaisiin ammattikorkeakouluihinkin.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen julkaisi lauauntaina hämmästyttävän viestin. Tynkkysen julkaisemien tietojen mukaan Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää. Oppilaille saarnataan heidän etuoikeuksistaan ja he joutuvat tekemään kirjallisen tuotoksen, jossa he pohtivat omaa etuoikeutettua asemaansa.
Kevään ylioppilaskirjoitusten käynnistyessä perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ehdottaa ylioppilastutkinnon rakenteen keventämistä ja uudistamista. Strandman vähentäisi pakollisten kokeiden määrää ja vahvistaisi lukiodiplomien asemaa merkittävästi kuvataiteen, teknisen työn, tekstiilityön, liikunnan ja muiden erityisosaamistaitojen näyttämiseksi. Strandman lisäisi myös lukioiden panostusta yrittäjyysosaamiseen, projektityöskentelyyn ja oman toiminnan johtamiseen valmistaakseen nuoria paremmin työelämään.
Perusuomalaisten ex-kansanedustaja Reijo Tossavainen kummastelee Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä leviävää Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan kirjoitusta. Tutkija on kirjoittanut Facebook-sivullaan tekstin, jossa Tossavaisen mielestä käsketään vallankumoukseen. Lisäksi tutkija toteaa eräässä päivityksessään, että Suomen voisi liittää Venäjään.
Viikon suosituimmat
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Lue lisää
Lue lisää
