PS ARKISTO
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Yhdysvaltain poliittista polarisaatiota koskevassa keskustelussa on pitkään puhuttu niin sanotusta epäsymmetrisestä polarisaatiosta. Vuonna 2020 ilmestyneessä kirjassa Why We’re Polarized toimittaja Ezra Klein selitti kärjistynyttä poliittista jakautumista republikaanien kautta. Hänen mukaansa oikeiston kotijoukkueesta oli tullut hyvin erilainen instituutio kuin vasemmiston suosimasta demokraattipuolueesta. Klein tulkitsi Yhdysvaltain politiikkaa olennaisesti tällaisen epäsymmetrisen polarisaation kautta.
Yleisesti koko Donald Trumpin aikakausi vahvisti näitä käsityksiä. Presidentti Joe Biden kuvasi vuonna 2022 MAGA-republikaaneja uhaksi demokratialle. Demokraattien presidenttivaaliehdokas Kamala Harris puolestaan kutsui vuoden 2024 vaalikamppailussa Trumpia fasistiksi. Demokraattien vaalikasvoksi nostettu näyttelijä Robert de Niro kutsui Trumpia vaalien alla useaan kertaan hirviöksi, jonka valinta rinnastuu Hitlerin ja Mussolinin nousuun. Trumpin salamurhayrityksen jälkeen demokraatit rauhoittivat viestintäänsä keskeyttämällä muun muassa televisiomainokset.
Ulkopuolinen maailma on kohdistanut suunnattomasti huomiota amerikkalaisen oikeiston sisäiseen liikehdintään. Vastaavasti vasemmiston ja demokraattipuolueen aatteelliset siirtymät ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle mediassa ja akateemisessa tutkimuksessa.
Vuonna 2025 julkaistun laajan katsauksen mukaan Web of Science -tietokannasta löytyi vuosilta 2013–2023 yhteensä 4 158 äärioikeistoa käsittelevää tutkimusta, mutta vain 809 vastaavaa vasemmistoa koskevaa tutkimusta. Vielä jyrkemmän epäsuhdan löysi tänä vuonna julkaistu diskurssitutkimus. Otoksena oli 106 populismia käsittelevää artikkelia. Niistä vain kaksi tarkasteli vasemmistopopulismia. Raportissa tämä epäsuhta tulkitaan nimenomaisesti valikoitumisharhaksi.
Entä mitä tapahtuu, jos poliitikkojen sijasta tarkastellaan tavallisten amerikkalaisten mielipiteitä?
Cambridgen yliopiston Political Psychology Labin David Jack Youngin ja hänen kollegoidensa tuore tutkimus analysoi aineistoa vuosilta 1988-2024. Tutkimuksessa käytetty American National Election Studiesin aineisto kattoi yli kymmenen mittauskertaa ja yli 35 000 vastaajaa. Siinä seurattiin kansalaisten vastauksia 14 kysymykseen muun muassa abortista, perhearvoista, julkisesta sairausvakuutuksesta, valtion menoista, tasa-arvosta ja etnisistä suhteista. Tutkimus paljasti, että kansalaisten mielipiteissä polarisaation epäsymmetrian taustalla oli enemmän vasemmisto kuin oikeisto.
Mainitussa tutkimuksessa pyrittiin varta vasten välttelemään tunnettuja sudenkuoppia. Koneoppimista hyödyntävä tutkimusmenetelmä muodosti kaksi ryhmää vastaajien näkemysten perusteella. Näin voitiin vähentää niin sanottua valikoitumisongelmaa. Vaikka vastaajien mielipiteet eivät muuttuisi, puolueet näyttäisivät muuten polarisoituvan jo silloin, jos konservatiiviset demokraatit siirtyvät republikaaneihin tai jos liberaalit republikaanit siirtyvät demokraatteihin. Nyt vastaajia ei siis jaettu heti kättelyssä demokraatteihin tai republikaaneihin.
Tulos oli joka tapauksessa selvä. Ryhmien välinen etäisyys kasvoi vuosina 1988–2024 noin 64 prosenttia. Muutos tapahtui pääosin vuosien 2008 ja 2020 välillä. Liikehdintä ei silti ollut lähellekään symmetristä. Tutkimuksessa vasemmalle kallistuvan ryhmän vuosittainen siirtymä vasemmalle oli yli kymmenkertainen suhteessa oikeistopuolen siirtymään oikeammalle. Tutkijat kuvaavat oikeistoklusterin muutosta merkitykseltään vähäiseksi. Vuonna 2024 vasen ryhmä oli yleisesti 31,5 prosenttia liberaalimpi kuin vuonna 1988. Vastaavasti oikeistopuolen ryhmä oli liikkunut samassa ajassa vain 2,8 prosenttia oikeammalle.
Tutkimuksen tulos ei kerro kansalaisten kirjaimellisesta radikalisoitumisesta esimerkiksi poliittisen väkivallan tai demokratian hylkäämisen suhteen. Tutkimus kertoo pikemminkin pitkäaikaisesta asennemuutoksesta neljällätoista politiikkaan ja arvoihin liittyvällä kysymyksellä, joiden kohdalla oikeiston ja vasemmiston on nähty eroavan toisistaan. Joka tapauksessa aineisto antaa yllättävän vähän tukea oletukselle, että amerikkalainen oikeisto olisi siirtynyt entistä oikeammalle poliittisissa kysymyksissä.
Oikeisto- ja vasemmistohenkisten ryhmien välinen ero kasvoi kaikissa 14 kysymyksessä. Seitsemässä kysymyksessä ryhmät liikkuivat aivan eri suuntiin. Muissa seitsemässä kysymyksessä molemmat ryhmät liikkuivat samaan suuntaan, mutta eri vauhtia. Usein molemmat ryhmät siis liikkuivat vasemmalle, mutta vasemmistolaiset vastaajat karkasivat vielä jyrkemmin vasemmalle.
Aiempiin tutkimuksiin nähden tuore tutkimustulos ei ole aivan yllättävä. Pew Research Center havaitsi jo vuonna 2017, että demokraattien parissa suhtautuminen maahanmuuttoon oli entistä myönteisempää. Tuolloin 84 prosenttia demokraateista ajatteli maahanmuuttajien vahvistavan yhteiskuntaa. Vuonna 1994 vastaava luku oli vain 32 prosenttia. Toisaalta myös republikaanien parissa samasta näkemyksestä oli tullut entistä suositumpi. 23 vuoden aikana tämän vasemmistolaisena tai liberaalina pidetyn näkökulman kannatus nousi 30 prosentista 42 prosenttiin.
Samankaltaista liikehdintää havaittiin myös muun muassa suopeammassa suhtautumisessa homoseksuaalisuuteen. Pew Research korosti, että useissa kysymyksissä molemmat puolueet olivat oikeastaan liikkuneet samaan suuntaan, mutta demokraatit silti selvästi enemmän. Vielä tuoreemmassa vuoden 2023 Public Opinion Quarterly -tutkimuksessa havaittiin sama ilmiö.
Samansuuntaisia merkkejä epäsymmetrisestä polarisaatiosta on noussut esiin myös muissa tuoreissa tutkimuksissa. Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen marraskuussa 2024 Financial Times analysoi, että vasemmisto oli etääntynyt keskivertoäänestäjästä.
Kesällä 2025 Suomen Uutiset kertoi kahdesta tutkimuksesta, joista toinen paljasti demokraattien poliittisten asenteiden olevan sekä jyrkempiä että yksipuolisempia verrattuna oikeistoon, jonka parissa ajattelu on moninaisempaa. Toinen tutkimus puolestaan havaitsi epäsymmetriaa suhtautumisessa poliittiseen vastapuoleen. Sen mukaan oikeistolaiset osoittivat keskimäärin enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan.
Samansuuntainen epäsymmetrinen polarisaatio on havaittu myös sukupuolten poliittisessa erkaantumisessa: kaksi vuotta sitten Financial Times raportoi, että nuoret naiset ovat liikkuneet viime vuosina poliittisesti vasemmalle selvästi enemmän kuin mitä nuoret miehet ovat liikkuneet oikealle.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Historioitsija Peter Turchinin käsite ”eliittien ylituotanto” auttaa ymmärtämään länsimaiden nykytilaa. Eliittien ylituotannolla tarkoitetaan tilannetta, jossa yhteiskunta valmistaa entistä enemmän korkeasti koulutettuja, kunnianhimoisia ja statushakuisia ihmisiä ilman, että jokainen heistä pääsisi odotuksiaan vastaavaan korkeaan asemaan. Kun talouskasvun hyödyt jakautuvat entistä epätasaisemmin, ja yhteiskunnassa on ennätysmäärin ”eliittipyrkyreitä”, ankara kilpailu ja turhautuminen ajavat heidät horjuttamaan vallitsevaa eliittiä ja yhteiskuntajärjestystä. Historioitsijan mukaan kehitys on nähtävissä Yhdysvalloissa, mutta sitä ilmenee länsimaissa yleisemminkin. Historioitsija varoittaa, että tällainen kehityskulku on johtanut aikaisemmin ihmiskunnan historiassa epävakauteen ja jopa yhteiskuntien romahtamiseen.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Vaikka vasemmistopuolueet esiintyvät edelleen vähävaraisten ja työntekijöiden puolestapuhujina, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät kuitenkin kannattavat ja edistävät massamaahanmuuttoa, joka tutkitusti kurjistaa juuri työntekijöiden asemaa. Ristiriitaa puheiden ja tekojen välillä selittää osaltaan niin sanottu Curley-ilmiö.
Viikon suosituimmat
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
