koulutus

Eduskunnassa käsitellään keskiviikkona vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmaa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Ronkainen, Jari Koskela ja Minna Reijonen korostavat sopeutustoimien välttämättömyyttä ja valtion rahojen tarkkaa käyttöä ydintehtäviin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio arvostelee sosiaalidemokraattien linjaa ja syyttää demareita työn ja yrittämisen edellytysten heikentämisestä. Tavio korostaa Facebook-videollaan, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan vain työllä ja yrittämisellä.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.

Kun nuorelta kysytään tulevaisuudesta, vastaus kuuluu yhä useammin: korkeakoulu. Nuorisobarometri 2025 kertoo, että peräti 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Se on voimakas viesti kunnianhimosta, osaamisen arvostuksesta ja uskosta siihen, että koulutus avaa ovia. Silti liian moni jää oven ulkopuolelle, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Yhä useampi nuori valitsee ammattikoulun lukion sijaan. Käytännönläheinen opiskelu ja nopeampi väylä työelämään houkuttelevat samaan aikaan, kun yritykset etsivät kipeästi uusia osaajia. Perussuomalaiset haluaa koulutuksen vastaavan nykyistä paremmin työelämän ja yritysten nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

Suomessa eri toimijat tekevät paljon arviointeja koulutuksen, hyvinvoinnin, julkisen hallinnon ja palvelujärjestelmien kehittämiseksi. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan ongelma ei kuitenkaan ole arviointien puute, vaan se, että viranomaiset eivät muunna arviointituloksia riittävän tehokkaasti konkreettisiksi kehittämistoimiksi.

Tämän vuoden aikana on jo ainakin yhdeksän naista kuollut lähisuhdeväkivallan seurauksena. Perussuomalaiset Naiset ry vaatii lähisuhdeväkivaltaa ennaltaehkäisevien toimien tehostamista ja avun kohdentamista oikein.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos kritisoi vappupuheessaan Helsingissä työperäistä maahanmuuttoa, opiskelijamaahanmuuttoa ja koulutusjärjestelmän tilaa. Hänen mukaansa nykyinen kehitys heikentää suomalaisten työntekijöiden asemaa ja kuormittaa yhteiskuntaa.

Peruskoulun vuodesta 2006 lähtien romahtaneet PISA-tulokset puhuttivat tänään Ylen Huomenta Suomi -ohjelmassa, jossa aiheesta olivat keskustelemassa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.).

Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.

Sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen, kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen merkittävästä panostuksesta nuorten koulutukseen ja tulevaisuuteen: hallitus ohjaa opintosetelikokeiluun seuraavien kolmen vuoden aikana 56 miljoonaa euroa. Satsaus on osa hallituksen kasvutoimia, jotta nuoret löytävät koulutus- ja työelämäsuunnan.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei pidä järkevänä, että oppilaitokset haalivat ulkomaalaisia opiskelijoita ylläpitääkseen omaa verkostoaan kotimaisten ikäluokkien pienentyessä. Sisäministeri Mari Rantanen muistuttaa, että hallitus on jo kiristänyt kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvää sääntelyä.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tähdentää, että suomalaisen koulutusjärjestelmän on palveltava suomalaisia opiskelijoita. Grönroos arvostelee sitä, että ikäluokkien pienentyessä oppilaitokset haluavat vain ylläpitää omaa järjestelmäänsä ja koulutusbisnestä. Tämä tapahtuu tuomalla yhä enemmän oppilaita ulkomailta Suomeen veronmaksajien piikkiin.

Englannin kieli valtaa hiljalleen alaa suomalaisessa koulutuksessa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereelle ollaan perustamassa täysin englanninkielistä lukiolinjaa, jonne suomalaisen peruskoulun käyneitä ei edes oteta. Tällainen uudistus on omiaan nakertamaan suomen kielen asemaa, kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo.

Suomessa hoitotyössä toimiminen edellyttää sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Modernit, ihmisen kaltaiset robotit korvaavat perusihmisen ensin ammateissa, joissa työ on toisteista, fyysisesti kuormittavaa sekä ennustettavaa. Siis tyypillisiä matalapalkka-ammattien töitä, joita tänään tekevät yhä useammin vieraskieliset. Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta saakin aivan uuden sävyn, kun pohditaan, mitä robotisaatio voi tarkoittaa ihmiselle elämän mittaisella tähtäimellä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela esittää joidenkin alojen alueelliseen työvoimapulaan ensisijaisiksi ratkaisuiksi kotimaista koulutusta, täydennyskoulutusta ja kannustavaa työn linjaa.

Eduskuntapuolueet laidasta laitaan tuntuisivat olevan kiinnostuneita työperäisten maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmästä. Hallituspuolueet ovat kaikki tyynni jonkin sorttisen pisteytyksen kannalla. Tämä selviää Uutissuomalaisen kyselystä eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajille. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigeliuksen mukaan mahdollisen järjestelmän pitää perustua ainoastaan Suomen tarpeisiin.

Sivistysala ry kiittää hallitusta siitä, ettei vuoden 2026 budjettiesitykseen sisälly uusia säästöjä koulutukseen. Politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo pitää ratkaisua tärkeänä, vaikka tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvutahti loivenee bruttokansantuotteen kehityksen vuoksi.

EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tutkimuksen tulokset kertovat myös, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kaksi eri kategoriaa: toiset menot nähdään melko kivuttomasti leikattavina ja toisia pidetään suorastaan pyhinä.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.

Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.

Perussuomalaiset Opiskelijat sanoo vahingollisen woke-kulttuurin levinneen läpeensä vihervasemmistolaisista yliopistoista jo suomalaisiin ammattikorkeakouluihinkin.

Ex-ammattinyrkkeilijä Robert Helenius nousi kuntavaaleissa ensiyrittämällään valtuutetuksi perussuomalaisten riveistä. Tuoreessa videohaastattelussa Helenius avaa taustoja sille, miksi lähti politiikkaan mukaan, ja kertoo omista poliittisista teemoistaan. Heleniuksen mukaan myös terve kilpailuhenkisyys kuuluu elämään. Mies vierastaa yhteiskunnan nykyhenkeä, jossa asioita usein kannetaan valmiina ihmisten nenän eteen ilman, että niiden eteen on jouduttu ponnistelemaan.

Maa on edelleen menossa väärään suuntaan, mutta merkkejä paremmasta näkyy jo. Näin tulkitsevat ruotsalaisäänestäjät kansankodin nykytilannetta DN/Ipsos-tutkimuksen mukaan. Lasi voi olla joko puoliksi täynnä tai puoliksi tyhjä, riippuen asenteesta. Sen päättää äänestäjä itse.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että keskustelua oppimistuloksista ei voi käydä ilman, että samalla ymmärretään, että Suomen väestö muuttuu voimakkaasti. - Tällä on selvä vaikutuksensa Pisa-tuloksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja silti tätä aihetta kierrellään kuin kuumaa puuroa.

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen liittyen. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmetteli opposition vaalien alla kiihtyvää kurjuuden julistusta.