Yhä useampi nuori valitsee ammattikoulun lukion sijaan. Käytännönläheinen opiskelu ja nopeampi väylä työelämään houkuttelevat samaan aikaan, kun yritykset etsivät kipeästi uusia osaajia. Perussuomalaiset haluaa koulutuksen vastaavan nykyistä paremmin työelämän ja yritysten nopeasti muuttuviin tarpeisiin.
Ammatillisen koulutuksen vetovoima on vahvistunut viime vuosina tasaisesti. Muutos näkyy sekä valtakunnallisissa tilastoissa että yksittäisten opiskelijoiden valinnoissa.
Perussuomalaiset on eri yhteyksissä korostanut työelämälähtöisen koulutuksen merkitystä. Puolueen mukaan koulutuksen tulisi vastata nykyistä paremmin työnantajien tarpeisiin erityisesti ammatillisen koulutuksen ja osaajapulan näkökulmasta.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian rakennusalan ensimmäisen vuoden opiskelija Magnus Honkonen on samoilla linjoilla.
– Olen samaa mieltä siitä, että tarvitaan tekijöitä, mutta toki myös lukijoita. Muuten yhteiskunta ei toimisi, Honkonen toteaa.
Hän kertoo, ettei lukio tuntunut omalta vaihtoehdolta.
– Kokeilin lukiota, mutta se ei ollut minun juttuni. Se oli tylsää, ja halusin päästä tekemään käsillä. Tykkään rakentaa ja tehdä konkreettisia asioita. Olen tykännyt Gradian antamasta ammatillisesta koulutuksesta.
Kolmivuotisen koulutuksen aikana Honkonen oppii talonrakennuksen keskeiset työvaiheet perustuksista kattotöihin sekä työmailla tarvittavat materiaalit, työvälineet ja työtavat.
– Opiskelun jälkeen menen armeijaan suorittamaan varusmiespalveluksen. Uskon, että kun ala elpyy, rakentamiselle on aina tarvetta ja omilla käsillä pääsee tekemään kiinnostavaa työtä. Hyvälle tekijälle löytyy aina töitä.
Teknologian kehitys ja tekoäly muuttavat monia aloja nopeasti, mutta kaikki työ ei automatisoidu. Honkosen mukaan useissa ammateissa tarvitaan edelleen ihmisten osaamista, tilannetajua ja fyysistä tekemistä rakentamisesta hoiva- ja palvelutyöhön.
– Tekoäly auttaa monessa asiassa, mutta se ei syrjäytä meitä tekijöitä, Honkonen painottaa.
Vaikka rakennusalan työllisyystilanne on tällä hetkellä hiljaisempi, Honkonen ei näe syytä huoleen. Hänen mukaansa töitä löytyy sekä uudis- että korjausrakennustyömailta. Uudisrakentaminen seuraa taloussuhdanteita, mutta korjausrakentajille on jatkuvaa tarvetta.
Honkonen uskookin erityisesti korjausrakentamisen tarjoavan töitä myös tulevaisuudessa.
– Nykypäivän rakentajilla täytyy olla valmiudet työskennellä myös korjausrakennustyömailla.
Hallitus pyrkii tukemaan rakennusalan työllisyyttä. Viime huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti useista toimista, joilla edistetään korjausrakentamista Suomessa.
Tukea ohjataan energiatehokkuuden parantamiseen, ja samalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan.
Remonttityöstä saatavan kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 100 euroon, ja vähennykseen oikeuttavaa työn osuutta korotetaan 40 prosenttiin vuosille 2026 ja 2027. Omavastuu säilyy ennallaan.
Energiaremontteihin kohdennetaan määräaikaisesti avustuksia yhteensä 110 miljoonan euron edestä tänä ja ensi vuonna.
Rakennusteollisuus RT on kiitellyt hallituksen toimenpiteitä. RT:n mukaan korjausrakentamisen toimenpidepaketti edistää rakentamista vaikeassa suhdannetilanteessa ja tukee alan työllisyyttä ympäri maata.
Myös Honkonen pitää hallituksen panostuksia hyvänä ratkaisuna.
– Sillä on paljonkin myönteisiä vaikutuksia, että työtä on tarjolla esimerkiksi pintakäsittelijöille ja muille rakennusalan ammattilaisille, Honkonen katsoo.
Suomen Kiinteistöliiton arvion mukaan asuinrakennusten vuotuinen korjaustarve on noin yhdeksän miljardia euroa.
Ammatillinen koulutus ei ole vaihtoehto vain niille, joille lukio ei sovi. Se on yhä useammin tietoinen ja perusteltu valinta. Se tarjoaa suoran väylän työelämään ja ammatteihin, joissa työn tulos näkyy konkreettisesti.
Honkonen rohkaisee nuoria pysähtymään omien toiveidensa äärelle, vaikka ympäristö vetäisi toiseen suuntaan.
– Jos itseä kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti hakea ammattikouluun. Kaveripaine saattaa ohjata lukioon, mutta jokaisen kannattaa kuunnella omia toiveitaan, Honkonen kannustaa.
Tilastot tukevat ammatillisen koulutuksen kasvavaa vetovoimaa. SAK:n mukaan sen osuus toisen asteen opiskelijoista on kasvanut 20 vuodessa noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Alueellisesti ammatillisen koulutuksen kasvu on ollut paikoin tuntuvaa. Esimerkiksi Etelä-Kymenlaaksossa ammatillisen koulutuksen hakijamäärä nousi keväällä noin sadalla edellisvuodesta.
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamissa oli tarjolla 578 aloituspaikkaa, joista valtaosa kohdistui ammatillisiin perustutkintoihin.
Suosituimpia aloja olivat sähkö- ja automaatioala, logistiikka- ja merenkulkuala sekä sosiaali- ja terveysala.
– Ammatillinen koulutus kiinnostaa nuoria siksi, että siinä on paljon erilaisia vaihtoehtoja suuntautua eri aloille. Lukio on aika tavalla samanlainen opiskelupaikka kautta maan, Honkonen kertoo.
Ammatillisen koulutuksen suuren suosion vuoksi Ekamissa avataan kesän aikana jatkuvassa haussa lisähaku kevään yhteishaussa olleisiin perustutkintoihin.
Kevään 2026 toisen asteen koulutuksen yhteishaku päättyi maaliskuussa. Yhteishaku oli suunnattu perusopetuksen päättäville oppivelvollisille, ja siinä haettiin kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin.
Opetushallituksen mukaan kevään yhteishaussa oli kaikkiaan 84 250 hakijaa, mikä on noin 2 000 enemmän kuin viime vuonna.
Perusopetuksen tänä keväänä päättäviä hakijoita oli 63 900. Heistä 55 prosenttia haki lukioon ja 39 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.
Peruskoulunsa tänä keväänä päättävä Jooa Leppälä kertoi tulevaisuudensuunnitelmistaan Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumassa, jonka Ilmasotakoulu järjesti Jyväskylässä toukokuun alussa.
– Olen hakenut ammattikouluun turvallisuusalalle. Minua kiinnostaa armeijatyylinen ammatti, ja ammattikoulu houkuttelee erityisesti siksi, että siellä pääsee tekemään käytännön asioita, Leppälä perustelee.
Yhteishaun tulokset julkaistaan kesäkuun puolivälissä. Monelle nuorelle kesä merkitsee ensimmäistä askelta kohti käytännönläheistä ammattia ja työelämää.
Talonrakentamisen ammattilaiseksi opiskeleva Magnus Honkonen arvostaa konkreettista tekemistä ja kädentaitoja.
Gradian opiskelija Tero Oikari muurasi grillin Jyväskylän Rakennusmessuilla viime maaliskuussa.
Peruskoulunsa tänä keväänä päättävä Jooa Leppälä haki turvallisuusalan ammattikoulutukseen.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Monella aikuisella opiskelijalla on jo tarvittava osaaminen, eikä pakollinen YTO-opiskelu tuo lisäarvoa vaan hidastaa etenemistä, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen sanoo.
Kokoomuksen tuore kansanedustaja Henrik Vuornos esitti haastattelussa ammattikouluun lisää leikkauksia. Perussuomalaisten sivistysvaliokuntaryhmä tyrmää ehdotuksen alkuunsa.
Julkisen talouden mittavat sopeutustoimet osuvat myös ammatilliseen koulutukseen. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen kiinnittää huomiota hallituksen merkittäviin perusopetuksen panostuksiin ja pitää tärkeänä, etteivät ammatilliseen opetukseen kohdistuvat säästöt kohdistu suomalaisiin nuoriin.
- Saataisiinko kaunokirjoitus peruskouluihin takaisin?
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Viikon suosituimmat
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
Lue lisää
Lue lisää
