

LEHTIKUVA
Ammatilliset opettajat: Käden taitoja on vaikea oppia, jos perusmotoriikka on hukassa
- Saataisiinko kaunokirjoitus peruskouluihin takaisin?
Kysymys tulee yhtaikaa kahden kokeneen ammatillisen opettajan, Kari Murron ja Jaana Antilan, suusta. Ajatus on heitetty ehkä hiukan kieli poskessa – opettajat tietävät toki, että kaunokirjoitustaito sinänsä ei ehkä ole se nykytyöelämän ykkösasia.
Mutta.
– Kaunokirjoituksella harjoitetaan lapsesta asti silmä-käsi-koordinaatiota. Sitä samaa, joka harjaantuu erilaisissa kodin töissä ja askareissa, liikunta- ja soittoharrastuksissa, leikeissä ja niin edelleen. Kun nämä kaikki elementit nuorten ja aikuistenkin elämässä vähenevät, se näkyy ja tuntuu täällä meillä. Käden taitoja on vaikea oppia, jos perusmotoriikka on hukassa.
Elämäntavat ovat muuttuneet
Murro ja Antila korostavat, etteivät nuoret ole sen huonompia kuin aiemmatkaan sukupolvet, mutta peruskoulu ja yleiset elämäntavat ovat muuttuneet.
– Jos kättään käyttää pelkkään pelaamiseen ja ruudun selailuun, voi olla yllättävän vaikeaa tarttua esineisiin, työkaluihin ja laitteisiin, kuvailee kone- ja tuotantotekniikkaa opettava Murro, joka on aiemmin opettanut myös puuseppiä.
– Monessa kodissa remontoidaan tai tehdään muitakaan askareita entistä vähemmän itse.
Antila on lehtori hyvinvointialalla, joka sisältää muun muassa lähihoitaja-, kampaaja- ja kosmetologikoulutuksen. Antilalla on lisää toiveita peruskoulun suuntaan:
– Kaunokirjoituksen lisäksi sinne ala- ja yläasteelle voisi palauttaa tekniset työt ja käsityöt. En tiedä, miksi ne on muutettu nimeltään ja luonteeltaankin – liekö jokin sukupuolten tasa-arvoajatus taustalla – mutta ammattikouluopinnot erityisesti teknisillä aloilla käynnistyisivät paremmin, jos tekninen työ ja perinteinen tekstiilikäsityö olisi peruskoulussa selkeästi eroteltu toisistaan.
“Sähkötekniikka vetää kovatasoisia kavereita”
Antila ja Murro korostavat, ettei ammattikoulun opettajan arki ole pelkkiä ongelmia.
Päinvastoin. Monet ammattialat, kuten sähkötekniikka, houkuttelevat ”todella kovatasoisia kavereita”, kuten Murro asian ilmaisee.
– He ovat jo tänne tullessaan kunnianhimoisia, ja monella todistuskin on sitä luokkaa, että lukion kynnys ylittyisi helposti. Mutta he haluavat tänne. Motivaatio näkyy kaikessa, sinnikkyydessä, pitkäjänteisyydessä, harjoituksiin suhtautumisessa.
Niin sähkötekniikan kuin monen muunkin alan oppilaitten parhaimmisto treenaa jo nyt Taitaja 2025 -kisoihin, jonka semifinaaleja pidetään eri puolilla Suomea helmikuussa.
Parhaat noukitaan päältä
Taitaja-kisa tunnetaan ja sitä arvostetaan myös elinkeinoelämän piirissä – yritysten edustajat tulevat paikalle ”noukkimaan parhaat päältä”, Murro kertoo.
Varsinainen Taitaja-finaali järjestetään vasta toukokuussa Turussa, joten potentiaaliset taitajat ehtivät vielä mukaan. Kilpailusta kiinnostuneet opiskelijat treenaavat yleensä muun opetuksen ohessa, mutta joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa tarjotaan erillistä kisavalmennustakin.
– Suurin osa kilpailijoista on ilmoittautunut ja hakeutunut mukaan itse, mutta toki me opettajatkin katselemme ympärillemme ja kannustamme mukaan, jos näyttää siltä, että opiskelijalta löytyy kipinää, sanovat Murro ja Antila. He muistuttavat lisäksi, että kisaan osallistuminen avaa nuorille väylän ulkomailla työskentelyyn asti: parhaimmisto jatkaa kansalliselta tasolta kansainvälisiin Skills-mittelöihin.
Toukokuiseen Turun-finaaliin on tulossa ainakin puuseppien, sote-alan, kokkien ja tuotantotekniikan osakilpailut.
– Menen sinne itsekin yhtenä puuseppäalan lajivastaavista. Finaali on joka kerta kokemisen arvoista myös meille opettajille, sanoo Murro.
Lähiopetusta tarvitaan enemmän
Ammatilliset opettajat näkevät pidennetyn oppivelvollisuuden yleisesti ottaen hyvänä asiana, mutta pitävät sen toteutusta epäonnistuneena. Lähiopetustunteja on resurssien puutteessa vähennetty, vaikka ohjaus juuri paikan päällä eli työsalissa oppilaan vieressä olisi ratkaisevan tärkeää. Teknisillä aloilla läsnäopetus on myös turvallisuuskysymys: oppilaita ei voi jättää opiskelemaan ”itsenäisesti” erilaisten työkoneiden ja kojeitten ääreen.
Lähiopetusta tarvittaisiin vielä aiempaakin enemmän siksi, että niin monen nuoren henkinen kehitys on nykyään kesken ammattiopintojen alkaessa, pohtii Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n varapuheenjohtaja Lauri Hietalahti, sähkötekniikan ammatillinen opettaja.
– Yleiset opiskeluvalmiudet ja elämänhallinta ovat hukassa.
– Aamunousu ottaa koville ja väkeä valuu sisään milloin sattuu, mikä tietysti häiritsee jo paikalla olevien oppimista, täydentää Antila.
Tasoryhmiä YTO-aineisiin?
– Päättäjien soisi myös ymmärtävän, että kännykät ovat meille samanlainen riesa ja oppimisen uhka kuin peruskouluissa. Nyt suunnitteilla oleva kännykkälaki koskee mahdollisesti toteutuessaan vain peruskouluja, kun sen pitäisi koskea myös 2. astetta, Antila sanoo.
– Jonkin verran tosin tilanne on parantunut, kun olemme muuttaneet järjestyssääntöjä tiukemmiksi asian suhteen.
Antilalla olisi myös muita ehdotuksia opetuksen tason nostamiseksi, vaikka hän epäileekin, että hänen keinonsa ovat ”poliittisesti epäkorrekteja”. Hän olisi nimittäin valmis harkitsemaan tasoryhmiä YTO-aineisiin. YTO-aineet sisältävät yleisopintoja muun muassa matematiikasta ja äidinkielestä.
– Oppilaiden tasoerot ovat valtavia, ja voisimme tasoryhmissä eriyttää opetusta nykyistä tehokkaammin – tukea saisivat niin lahjakkaat kuin ne, jotka tarvitsevat enemmän apua. Jokaisella olisi mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa.
Opetuksen laatu hyvää, mutta määrä ei riitä
Ammattiin opiskelevat tuntuvat itse olevan suhteellisen tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Suomen ammattiin opiskelevien liiton SAKKI ry:n edunvalvonnan asiantuntija Suvituuli Lundmark kertoo yllättyneensä positiivisesti vuoden 2024 Amisbarometrin tuloksista.
Amisbarometrilla selvitetään ammatillisten opiskelijoitten kokemuksia koulutuksestaan ja elämäntilanteestaan. Amisbarometri 2024 on uunituore, se julkaistiin 27.8.
– Mediasta voi saada tarpeettoman huonon kuvan ammattiopinnoista ja alan opiskelijoiden pärjäämisestä, sanoo Lundmark.
– Amisbarometrin mukaan opiskelijoiden tyytyväisyys opetuksen laatuun on noussut vuodesta toiseen, joskin opiskelijat toivovat opetuksen määrää lisättävän. Ja esimerkiksi 76 % ammattiopiskelijoista pitää onnistuneena työelämässä suoritettavaa opintojaksoa.
Barometristä käy ilmi sekin, että yhä useampi alaikäinen ammatillinen opiskelija ei asu vanhempiensa tai huoltajansa luona, vaan elää yksin. Tämä on Lundmarkin mukaan seurausta ammattikoulutuksen keskittämisestä isompiin asutuskeskuksiin.
– Tuo keskittäminen voi vaikuttaa koulutuksen laatuun positiivisesti, mutta aivan nuorimmille muutto toiselle paikkakunnalle saattaa olla kova ponnistus.
Lundmarkin havainto saa tukea ammatillisilta opettajilta: moni 16-17-vuotias tarvitsisi vielä kodin turvaa ja raameja. Jotain kertonee sekin, että ammatillisiin opintoihinsa tyytyväisin opiskelijajoukko löytyy yli 20-vuotiasta, joilla yleensä on ikänsä puolesta elämäntaitoja enemmän kuin teini-ikäisillä.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hyvinvointiala Suvituuli Lundmark Lauri Hietalahti Jaana Antila Kari Murro peruskoulutus kännykkälaki sähkötekniikka elinkeinoelämä lähiopetus työelämä Opettajat Ammattikoulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat toteutuivat juuri kuten etukäteen tiedettiin – opettajien työn suurin kuormitustekijä on opiskelijoiden entistä heikommat valmiudet opiskeluun

Peruskoulu on pilattu, matikkaosaaminen on enää muisto vain – Sakari Puisto ja Jussi Halla-aho kertovat, mistä huono kehitys johtuu

Katastrofaaliset Pisa-tulokset eivät yllättäneet – Koponen: Hallitus tuo maalaisjärjen koulutuspolitiikkaan ja laittaa oppimistulokset nousuun
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".