Hallitus tekee monia toimenpiteitä koulutuksen ja osaamistason nostamiseksi. Perusopetuksen rahoitusta nostetaan hallituskauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla, joiden turvin koulujen arkeen lisätään tunteja laskemiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen nykyhallituksen panostuksiin, joiden ansiosta Suomi pysyy jatkossakin hyvinvoivana sivistysvaltiona.  Lue lisää >

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa siirtää koulujen kesälomia eteenpäin kotimaisen matkailun virkistämiseksi. Suomessa kesälomat loppuvat tällä hetkellä muita maita aikaisemmin, mikä tarkoittaa, että kansainvälinen kesälomasesonki on voimissaan Suomen matkailusesongin jo päätyttyä.  Lue lisää >

Hallituksen ilmastotoimet eivät saa nostaa arjen kustannuksia eivätkä heikentää elinkeinoelämän kilpailuedellytyksiä. Näin on linjattu Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi. Talouselämä kirjoittaa artikkelissaan Suomen muuttuneesta ilmastopolitiikasta ja siitä seuraavasta jättilaskusta, mutta kenelle lasku lankeaa maksettavaksi ja kenen sen pitäisi maksaa?  Lue lisää >

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) antoi toimeksiannon laatia suunnitelma Suomen osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen.  Lue lisää >

Autoilevan työmatkalaisen ja muidenkin autoilijoiden kurittaminen on viimein päättymässä. Uusi hallitus ei omilla politiikkatoimillaan pyri nostamaan liikkumisen hintaa. Hallitus pyrkii liikenteen päästöjen vähentämiseen toimilla, jotka eivät lisää arjen kustannuksia.  Lue lisää >

– Kun kodit voivat huonosti ja yhteiskunta amerikkalaistuu, ei ole ihme, että lapset romahtavat henkisesti. Huumeet ja katurikollisuus houkuttavat. Apua ongelmiin ei saa, koska terveydenhoitokin on ajettu sekavaksi yhteiskunnan, bisneksen, rahan, vastuun ja ahneuden sekamelskaksi. Lasten mieli sairastuu, avautuu pitkän linjan opettaja koulumaailman ongelmista.  Lue lisää >

Matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta saapuvan halpatyövoiman vastaanottaminen ei ole millään mittarilla taloudellisesti kannattavaa Suomelle ja suomalaisille veronmaksajille, koska tulijoiden palkkaa täydennetään tulonsiirroilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ihmetteleekin vanhojen puolueiden toistuvaa työvoimapulapuhetta. – Jos tulijoiden oletetaan ja viestitään pärjäävän palkallaan, mihin sitten tarvitaan suomalaisen veronmaksajan kompensaatiota joka kuukausi esimerkiksi asumistuen muodossa?  Lue lisää >

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kutsuu pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamaa hallitusta ilmastohallitukseksi, joka pidäkkeettä siirtelee veronmaksajan rahaa eri asioihin, joita nimitetään ilmastopolitiikaksi tai vihreäksi siirtymäksi. Kansantalouden kannalta ilmastohallitus on kuitenkin saanut tuhoisaa jälkeä aikaan, sillä kun investoinneista suuri osa kohdistuu vihreään siirtymään, se ei paranna tuottavuutta.  Lue lisää >

Ruotsin hallitus haluaa ruotsidemokraattien tuella kiristää työperäisen maahanmuuton ehtoja siten, että kouluttamattomalla työvoimalla ei ole juurikaan maahan asiaa. Töihin tulijalle on maksettava vähintäin mediaanipalkkaa. Työnantajat ovat eri mieltä ja ammattiliitotkin nikottelevat, ainakin periaatteesta.  Lue lisää >

Huimat suunnitelmat maahanmuuton lisäämisestä ovat elinkeinoelämän etujärjestöjen pitkäikainen tavoite, ja uusia avauksia maahanmuuton puolesta kuullaan aika ajoin. Julkisen talouden kannalta maahanmuuton kasvu olisi kuitenkin tuhoisaa.  Lue lisää >

Tämän päivän ”Maahanmuutto pelastaa Suomen” -puheenvuoron esittäjä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka mukaan Suomi tarvitsisi vuosittain 44 000 maahanmuuttajaa, jotta julkisen talouden rahoitus ja työvoiman tarjonta pysyisivät kunnossa. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Facebookissa, miksi Etlan väitteet ovat jälleen kerran täysin tuulesta temmattuja.  Lue lisää >

Kokoomus tunnetusti haalisi Suomeen kymmeniätuhansia työperäisiä maahanmuuttajia. Iltalehden keskusteluohjelmassa eilen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti kokoomuksen Petteri Orpolle, että työmarkkinoiden ongelmat eivät johdu työvoiman saatavuudesta vaan kohtaanto-ongelmasta ja heikoista kannustimista. – Näitä työmarkkinaongelmia ei voi ratkaista sillä, että Suomeen tuodaan matalasti koulutettua työvoimaa kehitysmaista EU:n ulkopuolelta, Purra sanoi.  Lue lisää >

Matalapalkkamaahanmuutto ja sen hillitseminen on noussut jälleen puheenaiheeksi Ruotsissa, jossa uuden pääministerin, moderaattien Ulf Kristerssonin johtama hallitus on valmistellut työperäisen maahanmuuton minimipalkkojen merkittävää nostamista. Ruotsin keskustapuolue on kuitenkin asettunut elinkeinoelämän rinnalle vastustamaan uudistusta.  Lue lisää >