Ministeri Ranne: Läntiset yhteydet ovat maamme elinehto – ”Hallitusohjelma painottaa kansallista turvallisuutta”

Kadettikunta ry:n ja Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Helsingin Tieteiden talossa keskiviikkona puhunut liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne muistutti, että suomalaisten turvallisuuden rakentamisen pitää aina olla kaiken päätöksenteon keskiössä.

– Sen ohi eivät saa mennä poliittiset intohimot tai henkilökohtaiset tunteet ja toiveet.

Turvallisuuden rakentamisen on Ranteen mukaan perustuttava kansalliseen etuun ja tarpeisiin, todelliseen tilannekuvaan ja sen jatkuvaan päivittämiseen sekä faktoihin.

– Läntiset yhteydet ovat aina olleet maamme elinehto. Niiden merkitys kuitenkin kirkastuu valitettavan usein vasta kriiseissä ja unohtuu rauhallisina aikoina.

Maantiede on ja pysyy

Sotatalvena 1939-40 Itämeri jäätyi. Viipurin, Hangon sekä Helsingin satamat jouduttiin sulkemaan. Jäänmurtajien auki pitämät väylät olivat kapeita rännejä, jotka olivat neuvostolentäjille helppoja maaleja. Merikuljetuksia keskitettiin pimeän aikaan.

– Ilman länsiyhteyksiä puna-armeija olisi jyrännyt meidät huolimatta suomalaisten uskomattomasta kestokyvystä sadanviiden kunnian päivän ajan. Kahdeksassakymmenessäneljässä vuodessa on muuttunut paljon, mutta maantiede on ja pysyy. Läntiset yhteydet ovat edelleen maamme elinehto, sanoi Ranne.

Hallitus rakentaa turvallisuutta

Liikenne- ja viestintäministeriö virastoineen on vahvistanut kuluvan hallituskauden aikana rooliaan turvallisuuden rakentajana. Ministeriön toiminnan ja käytettävissä olevien investointivarojen on Ranteen mukaan vahvistettava turvallisuutta ja taloutta muuttuneessa toimintaympäristössä.

– Erinomaista ja erittäin tiivistä yhteistyötä erityisesti puolustusvoimien ja -ministeriön sekä sisäministeriön kanssa vahvistetaan edelleen. Väylä, Traficom ja Ilmatieteenlaitos palvelevat turvallisuusviranomaisina ja tekevät turvallisuustyötä sekä kokoavat ja tuottavat tietoa kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Yhteistyöllä varmistamme Suomen toimintakyvyn niin normaalioloissa kuin poikkeustilanteissa, Ranne kertoi.

– LVM:n kurssi on siis kääntynyt huomattavasti verrattuna aikaisempiin hallituskausiin. Hallinnonalan asiantuntijat, viranomaiset ja virkamiehet ovat olleet tässä muutoksessa ratkaiseva tekijä. Faktaministeriö tuottaa faktoja, joiden pohjalta turvallisuutta on hyvä rakentaa.

– Hallitusohjelma painottaa kansallista turvallisuutta, ja siellä mainitaan myös läntiset yhteydet. Kirjauksissa ei kuitenkaan määritellä, kuinka niitä tulisi rakentaa, Ranne huomautti.

Toimivaa ja kestävää perusinfraa tarvitaan

Alkuperäisessä kolmen miljardin euron investointiohjelmassa ei myöskään ollut listausta uusista investointikohteista, jotka nimenomaan vahvistaisivat läntisiä yhteyksiä.

– Tämän vuoksi lähdimme johdonmukaisesti ajamaan ja perustelemaan investointien uudelleenpainotuksia ja nykyisen infran vahvistamista heti hallituksen alkutaipaleelta alkaen. Tarvitsemme toimivaa ja kestävää perusinfraa. Läntisiä yhteyksiä, jotka palvelevat siviililiikennettä ja sotilaallista liikkuvuutta ja toimivat molempiin suuntiin.

Kriittisimmät puutteet koskevat länsi-itä- sekä etelä-pohjois-suuntaisten maantie- ja rautatieväylien kuntoa, välityskykyä ja kaksikäyttöisyyttä. Pohjois-Suomen maayhteyksien kehittäminen länteen on Ranteen mukaan avainasemassa.

– Uudistettu infrapaketti painottuu nyt koko Suomen tiestöön. Investointilistalle nousivat uusina hankkeina muiden muassa valtatiet 12, 15 ja 21. Näiden urakkavalmistelut alkavat välittömästi. Myös valtatie 5:n rahoitus saatiin sovittua. Hankkeet ovat poikittaisyhteyksien, huoltovarmuuden, turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten hyvän arjen kannalta erittäin tärkeitä.

– Valtatie 15:stä nostan erikseen esiin sen vaikutusalueella olevan Suomen suurimman sataman ja liikenneturvallisuuden. Lapin valtatie 21 on koko Lapille tärkeä kansainvälinen yhteys Ruotsin kautta Pohjois-Norjaan ja Jäämerelle. Valtatie 12:n yhteysväli Lahti-Kouvola on tärkeä osa itä-länsi-suuntaista valtatieverkkoa, jonka turvallisuutta ja toimintavarmuutta nyt parannetaan, Ranne kertoi.

Radat ovat osa turvallisuutta

Yhteyksiä länteen on Ranteen mukaan parannettava myös ratahankkeilla.

– Suunnitelmallinen siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen askel kerrallaan on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Moni kohotteli kulmakarvojaan, kun tietoon tuli, että Väylävirasto laatii toimeksiannostani parhaillaan selvitystä eri vaihtoehdoista eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyden ulottamisesta Ruotsista Suomeen sekä mahdollisten uusien yhteyksien rakentamistarvetta Suomesta Ruotsiin.

– Työssä asetetaan suuri painoarvo puolustushallinnon näkemyksille ja huoltovarmuudelle. Selvitys valmistuu elokuussa 2025.

– Lisäksi valmistelussa on hallitusohjelman mukainen selvitys merenkurkun kiinteästä yhteydestä, missä arvioidaan sen tarvetta ja mahdollisia vaikutuksia myös sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Itse näen, ettei silta ole tässä ensisijainen ratkaisu. Kiinteä yhteys voi tarkoittaa myös aluskannan lisäämistä.

Katse kohdistuu päättäväisesti länteen

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on päivityksessä ja keskiössä on turvallisuusympäristössä tapahtuneiden muutosten huomiointi.

– Katse on ulotettava entistä päättäväisemmin länteen. Aiempaa merkityksellisempää on esimerkiksi se, millaiset olosuhteet vallitsevat Ruotsissa ja kuinka logistiset kuljetusketjut toimivat Narvikin satamaan ja länteen yleisesti. Onkin varmistettava, että liikennejärjestelmä sekä turvaa arjen toimivuuden että tukee sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta parhaalla mahdollisella tavalla, Ranne sanoi.

– Samalla meidän pitää sovittaa yhteen naapurimaiden suunnitelmat. Suunnitelman uudet tavoitteet ovat toimivuus, turvallisuus ja kestävyys, ja se valmistuu loppuvuodesta.

– Kun raja itään on kiinni, on yhteyksiä länteen vahvistettava entistä päättäväisemmin. Yhdessä.