Sähköautot nousevat kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen mukaan onnettomuustilastojen kärkeen

Kevät 2024 oli Suomen maahanmuuttopolitiikalle historiallinen käännekohta – Peltokangas: “Tänä syksynä on tiedossa jälleen monia uusia hallituksen esityksiä maahanmuuttopolitiikan remontoimiseksi”

Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta

Koululaiset katoavat yksityiskouluista mutta tuet jäävät – hyvinvointiyhteiskunnan hunajapurkissa on monta reikää

Perussuomalainen Nuoriso: Alhainen syntyvyys uhkaa suomalaisten tulevaisuutta

Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

infrainvestoinnit

Hallitus muisti Pohjois-Karjalaa budjettiriihessä merkittävillä panoksilla – Antikainen: Hallitus osoittaa vahvaa sitoutumista Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden parantamiseen

Ministeri Ranne: Läntiset yhteydet ovat maamme elinehto – ”Hallitusohjelma painottaa kansallista turvallisuutta”

Autoliiton liittokokouksessa Lahdessa sunnuntaina puhunut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kiitteli puheessaan hallitusohjelmaa, joka on kumipyörämyönteisempi kuin koskaan. Ohjelmassa muun muassa estettiin jakeluvelvoitteen hurja nousu sekä saatiin sovittua 3 000 miljoonan euron infrainvestointipaketista, josta yli 500 miljoonaa kohdistetaan korjausvelan purkamiseen. Myös autoilun verotusta päätettiin laskea.

&#8211; Ohjelmassa linjattiin myös, että hallituksen energia- ja ilmastopolitiikalla ei heikennetä kilpailukykyä eikä nosteta arjen kustannuksia. Lisäksi päätimme korostaa teknologianeutraaliutta, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi liittokokouksessa.
Suomen infraa rakennetaan suomalaisia varten
Hallituksen liikennepoliittisena tavoitteena on koko Suomen kasvun ja elinvoiman lisääminen. Hallitusohjelma kiinnittääkin entistä suurempaa huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kehitetään ja niiden kapasiteettia kasvatetaan. Myös kansainväliseen saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, etenkin sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan ole pois suomalaisten liikennetarpeista vaan vahvistaa myös niitä. Suomen infraa rakennetaan aina ensisijaisesti suomalaisia varten, Ranne painotti.
&#8211; Kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelmalla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle. Investointiohjelma sisältää merkittäviä panostuksia elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun. Huomiota kiinnitetään erityisesti perusväylänpitoon, mukaan lukien alempiasteinen tieverkko. Kolmen miljardin eli 3 000 miljoonan investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä, jossa haettiin kolmella miljardilla lisäsäästöjä.
Sähkö ei voi korvata fossiilisia polttoaineita
Ranteen mukaan on epärealistista kuvitella, että sähkö voisi olla ainoa fossiilisia polttoaineita korvaava käyttövoima. Edellisen hallituksen aikaisten ilmastopäätösten perusteella Suomessa pitäisi olla noin viiden vuoden päästä jopa 750 000 ladattavaa autoa. Tämä ei ole Ranteen mielestä mahdollista, ja vaikka epärealistinen tavoite saavutettaisiinkin, olisi Suomessa vuonna 2030 vielä noin kolme miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, traktoria ja moottorityökonetta pitämässä yhteiskuntaa käynnissä.
&#8211; EU:n tai Suomen hallinnon tehtävä ei ole määrätä, mikä on tulevaisuuden autojen, traktoreiden tai työkoneiden toimintaperiaate tai käyttövoima. Hallitus on sitoutunut hakemaan teknologianeutraalisti parhaita teknistaloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kuten kehittyneitä uusiutuvia ja synteettisiä kaasuja ja polttonesteitä. Polttomoottoreiden käyttöä ei pidä tehdä mahdottomaksi.
&#8211; Sen sijaan on luotava puitteet markkinaehtoisesti kilpailukykyisille, puhtaille, fossiilivapaille ja kehittyneille uusituville tai synteettisille polttoaineille, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa. Päästöttömään tai vähäpäästöiseen vaihtamisen on oltava taloudellisesti ja teknisesti sopiva ratkaisu sitten kun auto on vaihdettava, Ranne sanoi.
Kilometriveroa ei tule
Liikenne- ja viestintäministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa käynnistänyt liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamistyön. Työ on tärkeää liikenteen veropohjan kavetessa samalla kun liikenteen käyttövoimamurros etenee. Uudistamistyön kivijalkoja ovat ennakoitava, päästöjä vähentävä ja teknologianeutraali verotus sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja hyvinvointia edistävä verorakenne.
&#8211; Kevään kehysriihessä linjattiin jo teknologianeutraaliutta korottamalla sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta ja päättämällä raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöönotosta vuonna 2027. Kun me nyt laadimme askelmerkkejä liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistukselle, on ensin sisäistettävä Suomen nykytila.
&#8211; Suomen lähtökohdat verrattuna muihin Pohjoismaihin ovat heikot. Velkasuhde on meillä moninkertainen verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Autojen keski-ikä on 13 vuotta, ostovoiman kehitys ei ole toivottava, tuottavuuskehitys on ollut heikkoa usean hallituskauden ajan. Liikenteen verotus on meillä kansainvälisesti korkeaa. Liikennesektoriltamme on viime vuosikymmeninä kerätty vuosittain 4–5 miljardia euroa.
Verotuksen kokonaisuudistustyön nurkkapultteina Ranne pitää teknologianeutraaliutta, vakaata ja Suomen kilpailukykyä tukevaa laajaa veropohjaa, logistiikan kilpailukyvystä ja tavallisten ihmisten arjen ostovoimasta huolehtimista sekä vaikuttavia ja teknistaloudellisesti kestäviä päästövähennyskeinoja. Kilometriveroa ei tule.
&#8211; Pyrimme myös löytämään ratkaisun, jolla voisimme varmistaa tasaisen ja riittävän tiestön perusrahoituksen, jolla saisimme pikku hiljaa korjausvelan kasvun kokonaan pysäytettyä ja jopa vähitellen pienenemään, Ranne totesi.
&nbsp;

Ministeri Ranne kiittelee kaikkien aikojen kumipyörämyönteisintä hallitusohjelmaa – kolmen miljardin investointipotista ei tingitty edes kevään riihessä

Hallituksen kehysriihen teemana ovat säästöt, joita vuodessa toistakymmentä miljardia velkaantuva Suomen julkinen talous tarvitsee. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tarjoaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> kehysriiheen tärppejä menoleikkauksiin, jotka oikeasti tähtäävät julkisen talouden tervehdyttämiseen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomiseen kaikille.

Vasemmisto totuttuun tapaan vastustaa menojen karsimista ja neuvoo oppositiosta käsin ratkaisemaan julkisen talouden ongelmat velalla ja verojen korottamisella. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ruotii Facebook-kirjoituksessaan myös sitä, minkälaisia eväitä elinkeinoelämän lobbarit tarjoavat hallitukselle.
&#8211; Monilla saattaa olla vielä sellainen mielikuva, että isoja firmoja edustavien elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen fokuksessa olisi budjetin tasapainottaminen ja sääntelyn vähentäminen. Tässä ollaan kuitenkin kaukana totuudesta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jyri Häkämiehen blogissaan esittämät kehysriihiterveiset kuvaavat hyvin tilannetta, sillä vaikka hän toteaa menosäästöt tarpeellisiksi, ei hän niinkään sparraa hallitusta trimmaamaan menoja vielä entisestään, vaan keskittyy päinvastoin painottamaan kulujen lisäämisen tärkeyttä, jotta ”kasvu maksaa velan”, Grönroos kirjoittaa.
Veronmaksajien rahat kelpaavat elinkeinoelämälle
Ensimmäisenä Häkämies vaatii lisää niin sanottuja TKI-investointeja, jotka ovat käytännössä kehittämistukien muotoon puettuja yritystukia. EK haluaa siis tosiasiallisesti kasvattaa yritystukia, vaikka niiden leikkaaminen on kestoaihe, josta lähes kaikki tuntuvat olevan keskusteluissa samaa mieltä, mutta mitä ei ole tästä huolimatta onnistuttu panemaan toteen.
&#8211; Toisena Häkämiehen listalla ovat ”investointeihin kannustavat verotuet”. Verotus on yleisesti Suomessa erittäin korkeaa, joten verojen keventäminen on yleisesti ihan relevantti puheenaihe. Voi kuitenkin kysyä, onko nyt oikea aika lisäkevennyksille, ja on lisäksi aiheellista kyseenalaistaa, ovatko uudet verotuet mielekkäin tapa puuttua jo muutenkin tilkkutäkkimäiseen erilaisten verokantojen viidakkoon. Mieluummin tasaisempaa verojen huojentamista sitten kun on ensin saatu leikkauksia tehtyä.
&#8211; Kolmantena Häkämies vaatii, että valtion tulee toteuttaa suunnittelemansa infrainvestoinnit nopealla aikataululla ja myydä valtion omaisuutta tämän rahoittamiseksi. Tiestössä löytyy toki korjaamista, mutta esimerkiksi investointien keulakuvana toiminut ”Tunnin juna” ei paljoa nopeuta kansalaisten liikkumista, mutta toki tietää muutaman miljardin edestä bisneksiä firmoille, Grönroos huomauttaa.
Haittamaahanmuutto on haitallisin yritystuen muoto
Lopuksi Häkämies vaatii Grönroosin mielestä vähemmän yllättävästi ”myönteistä maahanmuuttolinjaa”, joka koskee niin työn kuin opiskelun kautta maahan tulevia. Nämä tulijat tarjoavat toki elinkeinoelämälle halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, mutta tietävät julkiselle taloudelle lisärasitusta, kun tulijat maksavat vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita.
Haittamaahanmuutto on siis haitallisin yritystuen muoto, jonka hyödyt menevät firmoille, mutta lasku veronmaksajalle.
&#8211; Elinkeinoelämän agendalla ei siis ole julkisen talouden tervehdyttäminen tai markkinaehtoisen talouden edistäminen (pro market), vaan kansalaisilta veroilla kerättyjen rahojen kuppaaminen valtion kautta itselleen (pro business), Grönroos toteaa.
Keinoja löytyy, jos on tahtoa
Perussuomalaiset ovat irrallaan tästä kuviosta, joten he voivat pitää tähtäimenään julkisen talouden tervehdyttämisen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomista kaikille. Tehtävä ei ole olemassa olevassa ympäristössä helppo, mutta Grönroos tarjoaa muutaman tärpin kehysriihtä varten:
&#8211; Maahanmuutto on saatava kuriin. Valtiontalouden tasapainottaminen on kuin Titanicin äyskäröimistä, jos samaan aikaan Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, joista valtaosa rasittaa julkista taloutta. Toissa vuonna väkeä tuli noin 50 000, ja viime vuonna maahanmuuttoja kirjattiin jo yli 70 000.
&#8211; Keinoja löytyy, jos on tahtoa. Työperäiselle maahanmuutolle tulee laittaa riittävät vähimmäistulorajat, jolla julkiselle taloudelle haitallinen muutto saadaan karsittua ja volyymit pidettyä hallinnassa. Ulkomaiset opiskelijat voidaan laittaa maksamaan täysimääräisesti opiskelustaan, ja kehitysmaista opiskelun varjolla tapahtuvaa muuttoa on rajoitettava myös vähentämällä tarjottuja opiskelupaikkoja &#8211; opiskelumaahanmuuttoon onkin ilmeisesti jo työn alla jonkinlaisia rajoituksia.
&#8211; Humanitaarinen maahanmuutto saadaan taas säppiin ns. Ruanda-mallilla, jossa tulijavirta pysäytetään siirtämällä turvapaikanhakijat Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikastaan, Grönroos kirjoittaa.
Leikataan ensin haitallisista ja turhista menoista
Leikkaamista löytyy myös mm. satojen miljoonien eurojen budjeteilla pyörivistä Yleisradiosta ja Suomen Akatemiasta, joiden budjetit ovat vain kasvaneet viime vuosina. Edellä mainituista yritystuista ja ”Tunnin junan” kaltaisista investoinneista löytyy myös karsittavaa. Kehitysapua onkin jo leikattu, mutta Grönroos uskoo tältäkin saralta löytyvän vielä lisäsäästöjä.
&#8211; Pohdittaessa, leikataanko sotesta vai koulutuksesta, on taas hyvä muistaa, että toisen asiakkaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja toisen taas vähentyy ikäluokkien pienentyessä.
&#8211; Kun sakset käyvät ensin läpi haitalliset ja turhat menot, hyväksyvät tavan kansalaiset kyllä muutkin vyön kiristykset, joita tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi, Grönroos uskoo.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne seuraa 10.–11.3. Nordic Response 24 -puolustusharjoitusta Lapissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen liikenne- ja viestintäministeri on paikan päällä kansainvälisissä puolustusharjoituksissa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne tutustuu vierailullaan Puolustusvoimien ja Ilmavoimien toimintaan, pohjoismaiseen viranomaisyhteistyöhön sekä Naton ja Pohjoismaiden puolustusyhteistyöhön infran näkökulmasta.
&#8211; On tärkeä päästä näkemään, miten infra toimii ja kestää Nordic Response 24 -harjoituksessa. Toimiva infra on elintärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja sotilaallista puolustuskykyä. Infran on oltava toimivaa ja kestettävä myös poikkeusoloissa, painottaa ministeri Ranne.
Infrainvestointien tarvetta tarkastellaan
Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tiivistä yhteistyötä puolustusministeriön ja Puolustusvoimien kanssa.
&#8211; Infrainvestointien tarvetta ja priorisointia tullaan tarkastelemaan harjoitusten jälkeen erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden näkökulmista, jatkaa ministeri Ranne.
Naton taisteluharjoitus
Suomen Puolustusvoimat osallistuu Norjan johtamaan Nordic Response 24 -harjoitukseen, joka järjestetään Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.–15. maaliskuuta 2024. Kyseessä on laaja taisteluharjoitus maalla, merellä ja ilmassa.
Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa, jossa Nato-maat ja kumppanit harjoittelevat liittokunnan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen harjoittelemaan puolustuksellista yhteisoperaatiota arktisissa olosuhteissa Suomen, Norjan ja Ruotsin alueilla.
&nbsp;

Ministeri Ranne tutustuu Nordic Response 24 –puolustusharjoitukseen Lapissa – tarkastelussa erityisesti infran toimivuus ja kestävyys poikkeusoloissa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä iloitsee liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen tavoin siitä, että ”asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”. Hallitus on varannut pelkästään liikenteen rahoitukseen melkein 600 miljoonaa euroa kuluvalle vaalikaudelle.

&#8211; Vaikka taloustilanne on huonompi kuin luullaan, toteuttaa hallitus vaalikauden aikana 4 miljardin euron investointiohjelman, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Pelkästään liikenteen rahoitukseen tästä on varattu melkein 600 miljoonaa euroa, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
Tiestö aivan liian huonossa kunnossa
Mäkelä sanoo, että hallitus jakaa kansalaisten huolen tienpidosta.
&#8211; Tiet ovat päässeet aivan liian huonoon kuntoon, ja nyt sitä korjausvelkaa puretaan jopa 250 miljoonalla eurolla. Se on suuri summa, ja sillä saadaan aikaiseksi valtava määrä parempikuntoisia teitä ympäri Suomea. Samalla työllistetään alan urakoitsijoita ja työntekijöitä.
&#8211; Myös raiteille on luvassa merkittävästi rahoitusta &#8211; eri hankkeisiin yhteensä noin 280 miljoonaa euroa, Mäkelä kertoo.
Suomen velkaantumiskehitys on käännettävä
Mäkelä pitää tärkeänä sitä, että hallitusohjelma toteutuu Riikka Purran ensimmäisessä budjetissa valtiovarainministerinä.
&#8211; Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Se vie aikaa, mutta jo tässä budjetissa me pystymme toimeenpanemaan LEhallitusohjelman mukaiset kuuden miljardin euron julkista taloutta vahvistavat toimenpiteet, Mäkelä toteaa.
&nbsp;

Mäkelä: Hallitus investoi vahvasti liikenteeseen – “Korjausvelkaa puretaan jopa 250 miljoonalla eurolla”

Kansanedustaja Kaisa Juuso ohjaisi osan EU:n elvytysrahoista Suomen ikääntyneiden vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen. Suomen osuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, mistä syystä se on käytettävä mahdollisimman viisaasti.

Suomalaisen vesihuollon investointitarve on suuri. Vesihuollon merkittävimpiä haasteita on infrastruktuurin ikääntyminen ja niihin kertynyt mittava korjausvelka. Tämä on näkynyt vesihuoltolaitoksen asiakkaille mm. vedentoimituksen keskeytymiseen johtaneina putkirikkoina.
&#8211; Suomelle erittäin epäedullinen koronaelvytyspaketti on nyt tullut hyväksytyksi kaikissa EU:n jäsenmaiden parlamenteissa. Maksuosuuteen verrattuna Suomen saantiosuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, ja se vähäinen raha olisikin nyt pyrittävä käyttämään mahdollisimman viisaasti. Olen esittänyt, että osa rahasta kohdennetaan vesijohtoverkostojen mittavan korjausvelan hoitamiseen. Olen tehnyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, Kaisa Juuso kertoo.
Investointitarpeet lähes kaksinkertaistuvat
Vesilaitosyhdistys on vasta julkaissut selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Selvityksen tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana on 777 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden.
Vesilaitosyhdistyksen selvityksessä investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkostosaneerauksien osuus vastaa noin 60 prosenttia kokonaisinvestointitarpeesta.
Talousveden saastuminen on pahin painajainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan vanhenevan verkoston ongelmana on se, että vesiputkia ei saneerata riittävästi. THL:n mukaan terveysuhkien näkökulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti.
Pahin mahdollinen painajainen, mikä vesijohtoverkoston huonosta kunnosta voisi seurata, olisi talousveden saastuminen. THL:n tilastojen mukaan viimeisten 20 vuoden ajalta löytyy useita kymmeniä tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia.
&#8211; Lain mukaan valtio voi tukea kunnallisten vesilaitosten saneerausrakentamista. Saneerausrakentaminen olisi koronaelvyttämistä ja samalla varmistaisi elintärkeän vesihuollon toimintaa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla valtion tuki varmistaisi sitä, että vesihuoltoyhtiöille ja vesiosuuskunnille ei synny tarvetta ryhtyä myymään osuuksiaan ulkopuolisille, esimerkiksi kansainvälisille toimijoille, jotka omistuksen kautta pääsisivät hyödyntämään ja kaupallistamaan Suomen pohjavesivarantoja, sanoo Juuso.
Puhtaan veden arvo tulee nousemaan
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt mietinnössään jo vuonna 2018 huomiota kuntien vesihuoltohankkeisiin ja katsonut, että valtion tukirahoitus vesihuoltohankkeille olisi tarpeellista. Valiokunnan mukaan erityisen tärkeää on jatkossakin varmistaa vesihuoltolaitosten omistuspohjan säilyminen kotimaassa. Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan, jolloin myös kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan kasvaa entisestään.
&#8211; Valtion tuella voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti kokonaistaloudellisesti järkevien saneeraushankkeiden käynnistymiseen, ja tuen puuttuminen vaikuttaa epäedullisesti vesihuollon alueelliseen kehitykseen. EU:n tukipaketista osa tulisi kohdentaa vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen, Juuso korostaa.
&nbsp;

Juuso ohjaisi EU-elvytysrahaa vesihuoltoverkostojen saneeraukseen: Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan

Sähkölasku sisältää sähkön hinnan lisäksi sähkön siirtomaksun. Sähkön siirtohinnat ovat olleet kasvussa, ja kasvua on perusteltu maakaapeloinnin rakentamisella. Maakaapelit ovat vähemmän herkkiä sähkön jakeluhäiriöille. Tämä ei kuitenkaan ole ainut peruste sähköverkkojen investointitarpeille.

Sähköverkkomme on rakennettu olemassa olevien suurten ja tasaista tehoa tuottavien tuotantoyksiköiden ympärille &#8211; tuulivoima on luonteeltaan hyvin erilaista. Tuulivoiman tuotantoyksiköt ovat pienempiä, ja sähkön tuotantomäärät vaihtelevat säätilojen mukaan. Kaikkein kovimmilla pakkasilla tuuli on heikkoa, ja juuri tällöin sähkön tarve on suurin.
Tuulivoiman tuotantotehon vaihtelut edellyttävät säätövoimaa tai sähköenergian varastointia tilanteen tasapainottamiseksi. Säätövoimana voi käyttää fossiilisia polttoaineita tai vesivoimaa. Tarjolla olevat säätövoimaratkaisut eivät ole nykyisen hallituksemme mieleen.
Sähkön varastointi voi tapahtua esimerkiksi sähkön siirtoverkkoon rakennettavilla akkujärjestelmillä. Sähkön varastointiratkaisut lisäävät edelleen investointeja sähkön siirtojärjestelmään ja tulevat näin sähkön ostajien maksettaviksi.
Rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja
Tuulivoiman rakentaminen edellyttää myös sähkön syöttöpisteiden lisäämistä valtakunnan sähköverkkoon ja siirtolinjoja tuulivoimaloilta syöttöpisteisiin. Parhaat tuuliolot ja rakennusolosuhteet ovat pohjoisessa, mutta sähkön kysyntä paljolti etelässä. Myös kaiken tämän rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja.
Tuulivoiman lisäämisen aiheuttamat piikit sähköntuotannossa altistavat sähköverkkoa häiriöille, ja luotettavuuden ylläpito vaatii jatkuvia investointeja. Sähköverkko on hieno instrumentti, joka on pidettävä jatkuvasti tasapainossa tuotannon ja kulutuksen suhteen. Äkillinen piikki tuotannossa saattaa rikkoa jonkin järjestelmän osan, kuten muuntajan, ja aiheuttaa laajankin sähkökatkoksen.
Rahaa virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille
Sähkövirtojen lisäksi tulee ymmärtää rahavirtoja. Tällä hetkellä raha virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille tuotantotukena, ja tuulivoiman edellyttämiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan sähkön siirtomaksuina.
Tuulivoiman tuotannossa valtio on mahdollistanut jättimäiset voitot. Tuulivoiman tuotantotukia on viime vuosina ajettu alas. Jo myönnetyt tuet juoksevat kuitenkin vielä yli 10 vuotta. On kohtuutonta, että tuulivoimayhtiöt takovat huomattavia voittoja samaan aikaan kun ne saavat tuotantotukea, ja niiden erityispiirteiden aiheuttamia ylimääräisiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan kaikilla sähkön loppukäyttäjillä riippumatta siitä, ovatko he tilanneet tuulivoimaa vai ei.

Tuulivoimaa – mutta kenen rahoilla?

Hallituksen keskiviikkona eduskunnalle esittämä lisäbudjetti lisää valtion menoja siten, että nettolainanotto nousee kuluvana vuonna 18,8 miljardiin euroon. Kokonaiskuva julkisen talouden tilasta on kansanedustaja Ari Koposen mukaan hälyttävä.

Suomen BKT supistuu voimakkaasti ja lomautukset jatkuvat. Hallituksen elvytyskokonaisuudella pyritään lieventämään koronakriisin aiheuttamaa kysynnän alentumista, mutta työllisyyttä lisääviä toimia tässäkään ei ole.
Rahaa laitetaan massiivisiin infrainsvestointeihin
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä budjetissa hämärtyy vahvasti se, millaista elvytystä nyt oikeasti tarvitaan.
&#8211; Rahaa laitetaan hyvin massiivisesti julkisiin infrainvestointeihin, jota muualla Euroopassa pidetään varsin toimimattomina tapana elvyttää taloutta. Osalla tästä summasta olisi voitu korottaa sen sijaan väliaikaisesti kotitalousvähennystä tai Saksan mallin mukaisesti alentaa reippaasti arvonlisäveroa. Olen ehdottanut itse näitä molempia toimenpidealoitteissani. Nämä olisivat nopeita ja vaikuttuvia toimia niin työllisyyden kuin kulutuksen kasvattamisen kannalta, Ari Koponen ehdottaa.
Toimenpidekokonaisuus lapsiin, nuoriin ja osaamistason vahvistamiseen on sen sijaan sivistysvaliokunnan jäsenen mielestä tärkeä.
&#8211; Erityisesti tukiopetuksen vaatima tarve poikkeusolojen jälkeen on suuri ja tähän tulee varata riittävästi resursseja. Ilokseni huomasin, että opetus‑ ja kulttuuriministeriö on avannut 84 miljoonan erityisavustuksen, jota kunnat voivat jo hakea, kertoo Koponen.
Säästöjä toimimattomasta kehitysavusta 
Hallitus väittää, ettei ole kohteita mistä leikata. Koposen mielestä meillä olisi ainakin kaksi nopeaa reittiä saada 700 miljoonaa euroja lainarahan tilalle, eikä se vaikuttaisi suomalaisten elämään millään lailla.
&#8211; Verovapautta nauttivien, kymmeniä miljoona osinkoja makselevien, ay-liikkeiden tulisi lopettaa vastuunvälttely ja osallistua talkoisiin. Ex-ministeri Katri Kulmuni kertoi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni hallituksen selvittävän onko 5 prosentin lähdevero verovapaille osingoille vuoteen 2022 mennessä mahdollinen. Tällä tavoin saataisiin 400 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Nyt julkisen talouden suunnitelman veroperustemuutoksissa ei ole enää mainintaakaan tästä ay-liikkeiden verottamista. Miksi emme muutenkaan aseta samoja sääntöjä kaikille, eli normaali pääomavero kaikista sijoituksista? Koponen ihmettelee.
Myös priorisointia on tehtävä. Kaikista ei-välttämättömistä menoista tulisi pidättäytyä.
&#8211; Maksamme toimimatonta ja korruptoituneita valtarakenteita pönkittävää kehitysapua yli miljardin tänä vuonna &#8211; eli yli 3 miljoonaa euroa päivässä. Tämä on jaloa, mutta omaksi velaksi täysin vastuutonta. Hallitus ei ole valmis leikkaamaan kehitysavusta senttiäkään, sen sijaan jopa paisutti summaa viime vuodesta 300 miljoonalla. Miksi hallitus ei halua käyttää näitä rahoja työllisyyteen ja kriisin hoitoon ensisijaisesti kotimaassa?