

PS ARKISTO
Suomen Perustan toiminnanjohtaja kehysriihestä: Leikattavaa löytyy maahanmuutosta, Ylestä, yritystuista, turhista hankkeista ja kehitysavusta
Hallituksen kehysriihen teemana ovat säästöt, joita vuodessa toistakymmentä miljardia velkaantuva Suomen julkinen talous tarvitsee. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tarjoaa Facebookissa kehysriiheen tärppejä menoleikkauksiin, jotka oikeasti tähtäävät julkisen talouden tervehdyttämiseen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomiseen kaikille.
Vasemmisto totuttuun tapaan vastustaa menojen karsimista ja neuvoo oppositiosta käsin ratkaisemaan julkisen talouden ongelmat velalla ja verojen korottamisella. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ruotii Facebook-kirjoituksessaan myös sitä, minkälaisia eväitä elinkeinoelämän lobbarit tarjoavat hallitukselle.
– Monilla saattaa olla vielä sellainen mielikuva, että isoja firmoja edustavien elinkeinoelämän lobbausjärjestöjen fokuksessa olisi budjetin tasapainottaminen ja sääntelyn vähentäminen. Tässä ollaan kuitenkin kaukana totuudesta. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jyri Häkämiehen blogissaan esittämät kehysriihiterveiset kuvaavat hyvin tilannetta, sillä vaikka hän toteaa menosäästöt tarpeellisiksi, ei hän niinkään sparraa hallitusta trimmaamaan menoja vielä entisestään, vaan keskittyy päinvastoin painottamaan kulujen lisäämisen tärkeyttä, jotta ”kasvu maksaa velan”, Grönroos kirjoittaa.
Veronmaksajien rahat kelpaavat elinkeinoelämälle
Ensimmäisenä Häkämies vaatii lisää niin sanottuja TKI-investointeja, jotka ovat käytännössä kehittämistukien muotoon puettuja yritystukia. EK haluaa siis tosiasiallisesti kasvattaa yritystukia, vaikka niiden leikkaaminen on kestoaihe, josta lähes kaikki tuntuvat olevan keskusteluissa samaa mieltä, mutta mitä ei ole tästä huolimatta onnistuttu panemaan toteen.
– Toisena Häkämiehen listalla ovat ”investointeihin kannustavat verotuet”. Verotus on yleisesti Suomessa erittäin korkeaa, joten verojen keventäminen on yleisesti ihan relevantti puheenaihe. Voi kuitenkin kysyä, onko nyt oikea aika lisäkevennyksille, ja on lisäksi aiheellista kyseenalaistaa, ovatko uudet verotuet mielekkäin tapa puuttua jo muutenkin tilkkutäkkimäiseen erilaisten verokantojen viidakkoon. Mieluummin tasaisempaa verojen huojentamista sitten kun on ensin saatu leikkauksia tehtyä.
– Kolmantena Häkämies vaatii, että valtion tulee toteuttaa suunnittelemansa infrainvestoinnit nopealla aikataululla ja myydä valtion omaisuutta tämän rahoittamiseksi. Tiestössä löytyy toki korjaamista, mutta esimerkiksi investointien keulakuvana toiminut ”Tunnin juna” ei paljoa nopeuta kansalaisten liikkumista, mutta toki tietää muutaman miljardin edestä bisneksiä firmoille, Grönroos huomauttaa.
Haittamaahanmuutto on haitallisin yritystuen muoto
Lopuksi Häkämies vaatii Grönroosin mielestä vähemmän yllättävästi ”myönteistä maahanmuuttolinjaa”, joka koskee niin työn kuin opiskelun kautta maahan tulevia. Nämä tulijat tarjoavat toki elinkeinoelämälle halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, mutta tietävät julkiselle taloudelle lisärasitusta, kun tulijat maksavat vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita.
Haittamaahanmuutto on siis haitallisin yritystuen muoto, jonka hyödyt menevät firmoille, mutta lasku veronmaksajalle.
– Elinkeinoelämän agendalla ei siis ole julkisen talouden tervehdyttäminen tai markkinaehtoisen talouden edistäminen (pro market), vaan kansalaisilta veroilla kerättyjen rahojen kuppaaminen valtion kautta itselleen (pro business), Grönroos toteaa.
Keinoja löytyy, jos on tahtoa
Perussuomalaiset ovat irrallaan tästä kuviosta, joten he voivat pitää tähtäimenään julkisen talouden tervehdyttämisen ja reilun taloudellisen toimintaympäristön luomista kaikille. Tehtävä ei ole olemassa olevassa ympäristössä helppo, mutta Grönroos tarjoaa muutaman tärpin kehysriihtä varten:
– Maahanmuutto on saatava kuriin. Valtiontalouden tasapainottaminen on kuin Titanicin äyskäröimistä, jos samaan aikaan Suomeen tulee vuosittain kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, joista valtaosa rasittaa julkista taloutta. Toissa vuonna väkeä tuli noin 50 000, ja viime vuonna maahanmuuttoja kirjattiin jo yli 70 000.
– Keinoja löytyy, jos on tahtoa. Työperäiselle maahanmuutolle tulee laittaa riittävät vähimmäistulorajat, jolla julkiselle taloudelle haitallinen muutto saadaan karsittua ja volyymit pidettyä hallinnassa. Ulkomaiset opiskelijat voidaan laittaa maksamaan täysimääräisesti opiskelustaan, ja kehitysmaista opiskelun varjolla tapahtuvaa muuttoa on rajoitettava myös vähentämällä tarjottuja opiskelupaikkoja – opiskelumaahanmuuttoon onkin ilmeisesti jo työn alla jonkinlaisia rajoituksia.
– Humanitaarinen maahanmuutto saadaan taas säppiin ns. Ruanda-mallilla, jossa tulijavirta pysäytetään siirtämällä turvapaikanhakijat Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät nauttimaan mahdollisesta turvapaikastaan, Grönroos kirjoittaa.
Leikataan ensin haitallisista ja turhista menoista
Leikkaamista löytyy myös mm. satojen miljoonien eurojen budjeteilla pyörivistä Yleisradiosta ja Suomen Akatemiasta, joiden budjetit ovat vain kasvaneet viime vuosina. Edellä mainituista yritystuista ja ”Tunnin junan” kaltaisista investoinneista löytyy myös karsittavaa. Kehitysapua onkin jo leikattu, mutta Grönroos uskoo tältäkin saralta löytyvän vielä lisäsäästöjä.
– Pohdittaessa, leikataanko sotesta vai koulutuksesta, on taas hyvä muistaa, että toisen asiakkaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja toisen taas vähentyy ikäluokkien pienentyessä.
– Kun sakset käyvät ensin läpi haitalliset ja turhat menot, hyväksyvät tavan kansalaiset kyllä muutkin vyön kiristykset, joita tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi, Grönroos uskoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ruanda-malli verotuet TKI-menot turhat hankkeet infrainvestoinnit elinkeinoelämä Suomen Akatemia veronkorotukset Yritystuet haittamaahanmuutto Julkinen talous Jyri Häkämies Säästöt Yle Velanotto Suomen Perusta Vasemmisto Kehysriihi Simo Grönroos koulutus kehitysapu sote maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra haluaa korjata kroonisen kestävyysvajeen: ”Nyt selkäranka riittää”

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää

Hallituksen lakiesitysten arvioitu vaikutus 74 000 työllistä – Purra: ”Voimme olla erittäin tyytyväisiä”

Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

Lehtinen iloitsee Hämeenlinnan keskussairaalan säilymisestä: Hyvä päätös niin Kanta-Hämeen asukkaiden kuin elinvoimankin kannalta

Kehitysyhteistyöhön 200 miljoonan lisäleikkaus

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Selvityshenkilö perkaamaan järjestöavustuksia – tavoitteena leikata kolmannes

Kansanedustaja Garedewilta toimenpidealoite: Maahanmuuttajista koituvat tulkkauskustannukset vähennettävä kehitysapurahoista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.