Valtiovarainministeri Riikka Purra vakuuttaa, että hallitus tekee päättäväisesti työtä julkisen talouden vakauttamiseksi haastavasta tilanteesta huolimatta. Valtiovarainministeri Purra puhui tänään Veronmaksajain Keskusliiton Vero2024-tapahtumassa.


– Taloudellinen tilanteemme ei ole mairitteleva – valtion alijäämä pelkästään kuluvalta vuodelta on todennäköisesti yli 12 miljardia euroa. Koko julkisen talouden osalta velkasuhteemme lähestyy 80 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden alijäämämme on reilusti yli kolme prosenttia, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa.

– Uskottava talouspolitiikka ja päättäväinen finanssipolitiikka ovat avainasemassa myös valtion luottoluokituksen näkökulmasta. Jos menetämme pykälän luottoluokituksestamme, velanhoitokustannuksemme nousevat, mikä heijastuu suoraan myös kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin. Kyse on koko kansantalouden rahoituskustannuksista. Siksi tavoitteena tulee olla luottoluokituksen palauttaminen AAA-tasolle. Tässä meillä on edessämme iso savotta. Vaikka en uskokaan parlamentaarisiin säästöryhmiin prosessimielessä, toivon tulevienkin hallitusten jatkavan nykyisen hallituksen vastuullisen taloudenpidon linjalla. Vaalikauden yli on oltava jaettu tietoisuus siitä, että elämme jatkuvasti yli varojemme.

Kansantaloutemme velkaantuu ulkomaille

Suomen kansantaloutta vaivaa julkisen talouden alijäämän ja kasvavan julkisen velkasuhteen ohella ulkoinen epätasapaino, eli vaihtotaseemme on kroonisesti alijäämäinen, Purra huomauttaa.

– Alijäämäinen vaihtotase tarkoittaa meillä käytännössä sitä, että kansantaloutemme velkaantuu ulkomaille. Valtion alijäämät voivat osaltaan siten ruokkia ulkomaille velkaantumista. Kilpailukyvyssämme on sikäli parannettavaa, että tuomme tavaraa liikaa ulkomailta suhteessa vientimme arvoon. Emme ansaitse tällaista velanotolle ja valheellisille lupauksille perustuvaa elintasoa. Suomi-laivan kurssia on käännettävä rivakasti, ja julkinen talous on saatava kuntoon. Veropolitiikka on osa tätä ratkaisua.”

Menot ja tulot tasapainoon

Purran mukaan valtion budjettipolitiikassa on katsottava ensisijaisesti menojen ja tulojen rakenteellista tasapainoa.

– Toisaalta on erotettava valtion käyttömenot ja investointimenot. Hyvänä nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että valtion käyttötalous pitäisi olla rakenteellisessa tasapainossa, eli suhdanteen yli valtion verotuloilla pitäisi pystyä kattamaan valtion talousarviotalouden käyttömenot.

– Aidosti tuottavia investointeja voitaisiin tarvittaessa rahoittaa vieraalla pääomalla eli valtion velanotolla. On tietysti joskus vaikeaa erotella käyttömenot ja investoinnit. Nythän tilanne on se, että merkittävä osa valtion käyttömenoista rahoitetaan velkaantumalla ulkomaisille sijoittajille. Aivan riippumatta taloussuhdanteista. Varsinkin poliittisen vasemmiston mukaan aina on matalasuhdanne tai vähintäänkin jakovaraa ja elvytettävää, Purra toteaa.

Suorien budjettisäästöjen vaihtoehto on kiristyvä verotus.

– Kuten tiedämme, tämä tarkoittaa käytännössä kotitalouksien osalta leikkauksia kukkaroon, tavalla jos toisella. Esimerkiksi ALV-kantojen nosto nostanee kulutustavaroiden ja ruoan hintaa. Tälläkin on haitallisia vaikutuksia. Siksi olisi järkevää ensin karsia ei-välttämättömistä menoista.

Löperö talouspolitiikka jatkunut liian kauan

Löperö talouspolitiikka on jatkunut liian pitkään, Purra sanoo.

– Ylivelkaantuminen ei ole kestävä linja, siksi hallitus kääntää julkisen velkaantumisen tien laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Meidän on myönnettävä se, että valtio käyttää rahaa sellaisiin asioihin nyt, jotka eivät edusta valtion ydintehtäviä.

– Valtion ydintehtäviä ovat mielestäni ensisijaisesti sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, koulutus, terveydenhuolto, perusturva ja infrastruktuuri. On kyettävä tekemään priorisointeja ja arvovalintoja. On valittava mihin rahat käytetään, kun vähät rahat ovat loppumassa. Ei ole olemassa mitään taikaseinää, josta valtio voisi nostaa rahaa vailla takaisinmaksun velvoitetta. Kansainvälinen valuuttarahastokin tukee hallituksen linjaa lisäsopeutustoimien etsinnässä. Hallituksen työryhmä valmistelee tarvittavat sopeutuspäätökset kehysriiheen. Linjamme pitää ja velkaantumisen kasvu taittuu.

Nyt tarvitaan tekeviä käsiä ja osaavia aivoja

Valtion tulopohja on rapautunut, Purra huomauttaa.

– Meillä ei ole enää 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun Nokia-ihmettä. Metsäteollisuus ja paperiteollisuus on samoin kärsinyt globaalissa rakennemuutoksessa – ylikapasiteettia on purettu ja tehtaita ajettu alas. Väestömme kuitenkin vanhenee ja hoivan tarve kasvaa alati. Kaikki tämä näkyy osaltaan hyvinvointialueiden holtittomasti kasvavissa budjeteissa.

– Maahanmuuttoa on manattu julkisen talouden pelastajaksi, mutta valitettavasti maahanmuuttajien verotuotto arvonlisän kautta on vaatimaton. Maahanmuuttajien työllisyys ei kerro siis koko kuvaa. Täytyy katsoa esimerkiksi palkkasummaa ja maksettuja veroja suhteessa kulutettuihin julkisiin palveluihin.

Tulevaisuuden tekijöistä voi kuitenkin olla todella pulaa, jos katsoo heikkeneviä Pisa-tuloksia.

– Tarvitsemme tekeviä käsiä ja osaavia aivoja. Koulutus ja sinnikkyys on nostettava uuteen arvoon. Kaikki lähtee työnteosta ja osaamisesta. On palattava perusasioihin, ei voi suunnitella tekoälyä, ellei osaa kertotaulua. Ei voi kirjoittaa menestysteosta osaamatta aakkostoa. Meidän on vaadittava itseltämme enemmän; kouluista, perheestä ja kodeista kaikki lähtee. Jos kouluissa ja kodeissa epäonnistutaan, on turha odottaa kasvuihmettä kansantaloudeltakaan. Vanhemmilla ja perheillä on ensisijainen vastuu kasvatuksesta. Koulujen tulee vaatia, opettajien tulee vaatia. Ei voi olla niin, että yhteiskunnassamme lapset kertovat aikuisille, miten ollaan. Se on aikuisten tehtävä.

Kansantalous nopeampaan kasvuun

Purra toteaa, että pelkät sopeuttamiskeinot julkisessa taloudessa eivät kuitenkaan riitä. Tarvitsemme kasvua, näkymää ja toivoakin.

– Suomen kansantalous pitäisi saada nopeampaan kasvuun. Kasvua emme voi kuitenkaan rakentaa tekohengitetyn asuntotuotannon varaan, tai loputtomasti kasvavien valtion telakkatukien taikka takausten varaan. Tarvitsemme uudenlaisia visioita ja ideoita siitä, miten Suomeen saataisiin syntymään uuden ajan teollisuutta. Suomi on aina elänyt teollisuudesta ja teollisuus tulee muodostamaan kivijalan Suomen taloudessa tulevaisuudessakin. Meillä on ollut perinteisesti korkean tason osaamista ammattikoulupohjalta aina tohtoritasolle – olemme insinöörikansaa. Oppisimmeko vielä myymäänkin?

– Suomen kansantaloutena on saatava tuottavuus nousuun ja viennin jalostusarvoa on nostettava. Uudet teknologiat ja yksityiset investoinnit ovat tässä avainasemassa. Hallitusohjelman 4 miljardin investointiohjelma toteutetaan ja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen tehdään. Itse näen suuria mahdollisuuksia esimerkiksi pienydinvoimaloissa, kvanttiteknologioissa ja prosessiteollisuudessa sekä kiertotaloudessa, Purra kertoo.

Kasvupanostuksista huolimatta on todennäköistä, että veroja joudutaan osin kiristämään.

– Yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti veropohjan tulisi olla tiivis ja verokantojen tulisi olla matalia. Verojärjestelmän tulisi olla ennustettava ja vakaa – nämä verojärjestelmän ominaisuudet johtaisivat toivottavasti lisääntyneisiin yksityisiin investointeihin ja taloudelliseen kasvuun. Verotuksen tulisi toteuttaa fiskaalisia tavoitteita siten, että yhteiskunnan kokonaishyvinvointi kärsisi mahdollisimman vähän.

Työn verotus Suomessa kireää

Purran mukaan verotuskokonaisuuksia pohdittaessa on mietittävä tulonjakovaikutuksia ja mahdollisuuksia kompensoida ei-toivottuja tulonjakovaikutuksia.

– Työn verotus on Suomessa kireää, ja varsinkin ylemmät marginaaliveroasteet ovat korkeita. Koska tarvitsemme Suomeen työtä lisää, ei vähemmän, en pidä kovin järkevänä politiikkana kiristää työn verotusta. Yleisesti ottaen ei ole järkevää verottaa sellaista, mitä haluaa lisää.

– Erilaiset valmisteverot voivat olla toisaalta regressiivisiä ja siten niiden verotaakka saattaa kohdistua pienituloisiin suhteellisesti voimakkaammin. Esimerkiksi maaseudun pienituloiset ja keskituloiset autoilijat maksavat polttoaineveroa litraperusteisesti ja saattavat ajaa melko samanlaisia ajomatkoja vaikkapa työmatkanaan, Purra sanoo.

– Arvonlisävero taas on varsin tehokas verotuksen keino fiskaalisesti, mutta tyypillisesti lineaarinen verrattuna tuloveroon, joka meilläkin on vahvasti progressiivinen. Verotuksella on siis myös tulonjakoa koskeva tehtävä, vaikka toisaalta pääomatulovero on käytännössä vain lievästi progressiivinen. Ruoan arvonlisäveron korottaminen taas näkyisi suoraan monien kukkarossa.

Verotukien lista pitkä kuin nälkävuosi

Verojärjestelmässämme tulisi pyrkiä läpinäkyvyyteen, selkeyteen ja oikeudenmukaisuuteen, fiskaalisen tuoton ohella, Purra sanoo.

– Erilaisten verotukien lista on pitkä kuin nälkävuosi. Verotukien karsiminen ja vähennysten poistaminen voisi olla pidemmän päälle viisasta.

– Hallitusohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa kuluvan vuoden aikana kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen. Nykyisen kiinteistöverotuksen ei voida sanoa perustuvan kiinteistöjen ja rakennusten käypiin arvoihin. Ideaalitilanteessa meillä olisi verotusarvona kiinteistöverotuksessa aina käypä arvo. Nythän verotusarvo määräytyy melko lailla puutteellisesti, osin mielivaltaisestikin.

Valtiovarainministeri katsoo, että terveyden edistämiseen voitaisiin panostaa myös uudenlaisella veropolitiikalla.

– Ottaen huomioon, että ihminen on käynyt kuussa, ei luulisi terveysverotuksen olevan täysin mahdoton toteutettava. Transrasvat, suolat ja lisätyt sokerit ovat liiallisesti käytettyinä verrattavissa alkoholiin ja tupakkaan.

Tiestön korjausvelka kestämättömällä tasolla

Liikenteen verotus on samoin murroksessa. Hallitus uudistaa liikenteen verotuksen kuluvan vaalikauden aikana.

– Tiestön korjausvelka on paisunut kestämättömälle tasolle. On luonnollista, että liikenteen sähköistyessä polttoaineverotuotto laskee, ja meidän on kehitettävä uusia tapoja verottaa sähköistyvää liikennettä. Valmisteluun on syytä käyttää riittävästi aikaa. Toisaalta maantiede ja elinkeinorakenne on huomioitava. On realismia tunnustaa, että koska haluamme pitää koko maan asuttuna, tulee meidän varmistaa, että elämisen kustannukset eivät karkaa käsistä maaseudulla, Purra sanoo.

SUOMEN UUTISET