Kilpailukyky

Perussuomalaiset näkevät, että vallitsevassa maailmanajassa kansallinen etu on asetettava talous- ja elinkeinopolitiikan perustaksi. Painopisteitä ovat omavaraisuuden ja huoltovarmuusnäkökulmien lisäksi myös politiikkatoimet, joilla teollisuutta pyritään edistämään suomalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Geopolitiikka ja turvallisuus nousevat keskiöön.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on huolissaan siitä, että ilmastotoimien kokonaiskustannuksia ja kuluttajavaikutuksia ei selvitetty silloin kun ilmastolaki ja sen sisältämä tavoite vuonna 2022 säädettiin.

Torstaina perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sai mahdollisuuden esittää eduskunnan suullisen kyselytunnin viimeisen kysymyksen. Aiheeksi valikoitui Ukraina-tuki ja kotimainen puolustusteollisuus. Hän muistutti, että kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen tukee kansallista puolustuskykyämme, taloutemme kasvua ja innovaatioita sekä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio iloitsevat siitä, että hallituksen suurten teollisten investointien verohyvitys etenee eduskunnassa. Vähämäki ja Savio, jotka toimivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäseninä, näkevät hyvityksen merkittävänä keinona edistää kasvua, parantaa kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan, että Suomen ilmastostrategia on suunniteltava sillä tavalla, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan eikä päinvastoin.

Joukko eri teollisuus- ja logistiikka-alojen järjestöjä esittää, että Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta siirretään eteenpäin ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja uusin tutkimustieto erityisesti maankäyttösektorilla. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja työpaikoista, omaisuudensuojasta ja energiantuotannon riittävästä omavaraisuudesta, jos hiilineutraalisuuden tavoitevuotta ei siirretä.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää miljardin euron lisäystä tiestön rahoitukseen. SKALin mukaan hallituskauden tärkeimpiä päätöksiä tiestön kehittämisen kannalta on liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Vuoden 2024 aikana annetut hallituksen esitykset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on purettu ainakin 133 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Normeja purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä sekä sujuvoittaa kansalaisten arkea.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Saksan vaaleja myös viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan vaalitulos aloittaa viikon optimismilla.

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.

Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui maanantaina 17.2. ja tiistaina 18.2. Brysselissä pidettyihin euroryhmän sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokouksiin, joissa käsiteltiin muun muassa Ukrainan tukemista ja Euroopan kilpailukykyä. Tilaisuutta käsitelleessä tiedotustilaisuudessa tiistaina sivuttiin asiasta poiketen myös Suomen mahdollista irtautumista hiilineutraalisuustavoitteesta 2035, missä perussuomalaisten kanta on erityisen selkeä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.

Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.

Suomen - ja samalla myös perussuomalaisten - ilmastopolitiikka nousi taas keskusteluun, kun puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra otti videoviestissään esille sen, miten ”edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa”. Viestin takana on EU:sta vastikään uutisoitu tieto siitä, että useat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat jäämässä LULUCF:n mukaisista ilmastotavoitteista ja niitä voivat uhata jopa miljardien eurojen sakot.

Kansanedustajat Ari Koponen ja Teemu Keskisarja ovat jättäneet toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan selvittämään Suomen irtautumista EU:n maankäyttösektorin päästökaupasta.

Eduskunta hyväksyi perjantaina äänestyksessä hallituksen esityksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Jorma Piisinen, Miko Bergbom ja Mikko Lundén iloitsevat työmarkkinoita joustavoittavan ja kilpailukykyä parantavan lakimuutoksen etenemisestä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui maanantaina ja tiistaina Brysselissä pidettyihin euroryhmän sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokouksiin. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa digiajan arvonlisäverotusta, Ukrainan tukemista ja euroalueen kilpailukykyä.

Ampumaurheiluliitossa ympäristö- ja olosuhdepäällikkönä toimivan Lotta Laitinen aloittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän kansliassa luonnonvara-asiantuntijana marraskuussa.

Ilmastopolitiikka on jo pitkään ollut politiikan keskiössä, ja sama suuntaus näyttää jatkuvan myös Orpon hallituskaudella. Etenkin oppositio jaksaa syyttää istuvaa hallitusta ”ilmastovihamielisyydestä”. Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat huomauttavat oppositiolle, että muun muassa liikenteen päästöt ovat olleet laskusuunnassa jo toista vuotta peräkkäin.

Hallitus peruu viime kauden lopussa tehtyjä ilmastolain kiristyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää tätä ainoana oikeana reaktiona.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista, jossa vientialat määrittelevät palkankorotusten tason muillekin aloille siten, ettei se vaaranna vientiyritysten kilpailukykyä. Vastaava palkkamalli on käytössä Ruotsissa, ja se on ollut menestys myös palkansaajille. - Vientivetoinen palkkamalli samalla parantaa Suomen kilpailukykyä, elinkeinoministeri Wille Rydman korostaa.

Hallitus tekee merkittäviä panostuksia Suomen talouden ja kilpailukyvyn parantamiseksi kovenevassa globaalissa kilpailussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että esimerkiksi Savukoskella sijaitsevasta Soklin esiintymästä löytyy ydinreaktorien polttoainesauvoissa tarvittavaa niobi-alkuainetta ja Kainuusta uraaniesiintymiä, joita hyödyntämällä Suomesta saattaisi tulla jopa ydinenergiateollisuuden uusi johtotähti.

Olemassa olevan infran kunnosta huolehtiminen on Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta keskeistä. Väylien korjausvelka on jo yhteensä 4,2 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,5 miljardia ja rataverkon noin 1,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetusta lisärahoituksesta on tänä vuonna käytössä 250 miljoonaa euroa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 50-vuotisjuhlagaalassa 4.9. puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo vakaasti siihen, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua ja Suomi on päässyt vakaamman talouskasvun uralle.

Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä moitti eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa oppositiota, joka ei kovasta mölyämisestään huolimatta ole pystynyt esittämään uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen täysin välttämättömille sopeutustoimille.

Euroopan maiden velkaantuminen, Suomi mukaan luettuna, on ollut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kestämättömällä tolalla. Nykyinen hallitus on viimein korjaamassa Suomen taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla. Budjettia ei kuitenkaan saada tasapainoon pelkästään leikkaamalla, vaan tarvitaan myös laaja-alaista yritysvetoista talouskasvua.