Kilpailukyky

Hallitus edistää raskaan liikenteen ammattidieselin käyttöönottoa. Eduskunnan torstaisessa lähetekeskustelussa käsiteltävä esitys mahdollistaa dieselpolttoaineen veronpalautuksen kuorma-auto- ja linja-autoliikenteelle. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi asiasta torstain lähetekeskustelussa.

Finnair on ilmoittanut aloittavansa markkinaehtoisen lentoliikenteen Kajaanin, Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemilla vuonna 2028. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee ratkaisusta ja pitää sitä merkittävänä maakuntien elinvoimalle, Suomen kilpailukyvylle ja kansantaloudelle.

Ilmastopaneelin suositukset painottuvat tieteellisen arvioinnin sijaan poliittisiin näkemyksiin. Tästä syystä perussuomalaisten kansanedustajat Minna Reijonen ja Pekka Aittakumpu vaativat toimenpidealoitteellaan Ilmastopaneelin lakkauttamista.

Suomen ilmastopaneeli julkaisi juuri listan keinoja, joilla Suomi nollaisi päästönsä muutamassa vuodessa. Samalla keinot hävittäisivät Suomesta muun muassa maatalouden, metsätalouden sekä autoilun. Perussuomalainen Nuoriso vaatii kaikkia puolueita irtisanoutumaan Suomen ilmastopaneelin ehdotuksista, jotka toteutuessaan tuhoaisivat Suomen kilpailukyvyn.

Uusi Sundomin silta on ratkaiseva investointi, joka avaa tien koko Vaasan seudun teolliselle kasvulle. Sundomin silta on kasvun ja uusien verotulojen tulppa. Yhden erikoismuuntajan hinnalla kuittaisi koko tarvittavan sillan kustannuksen.

Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta on julkaissut oman puheenvuoronsa tulevaa hallituksen vaihdosta varten. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne muistuttaa virkamieslinjausten poikkeavan puolueen tavoitteista ja painottaa, että poliitikot tekevät lopulliset päätökset.

Kiinan muodostama ylikapasiteetti sulkee teollista tuotantoa Euroopassa. Talouden ja turvallisuuden näkökohtien kytkeytyessä yhä vahvemmin toisiinsa syntyy myös uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja sen kasvattamiselle. Suomella on tässä uudessa maailmantilanteessa vahvuuksia, joiden päälle maamme täytyy rakentaa kilpailuetua systemaattisesti, perussuomalainen elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee.

Eduskunta käsitteli lähetekeskustelussaan valtioneuvoston selontekoa Suomen digitaalisen kompassin uudeksi suunnaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa aiheen saattavan kuulostaa tylsältä mutta korosti sen olevan maamme tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom arvostelee jyrkästi Suomen poikkeuksellisen kireää vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Bergbom muistuttaa muiden länsimaiden ja EU:n tähtäävän samaan vasta vuosikymmeniä myöhemmin, minkä vuoksi Suomen nykyinen linja uhkaa ajaa alas kotimaisen metsäteollisuuden ja maatalouden. Bergbom vaatii vasemmistoa lopettamaan poseerauksen ja heräämään siihen, että kunnianhimoisen ilmastopolitiikan maksajiksi päätyvät lopulta tavalliset suomalaiset veronmaksajat, kuten autoilijat ja maaseudun asukkaat.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolestunut tämänhetkisistä tiedoista suomalaisten nuorten aikuisten koulutustason laskusta. Asiantuntijoiden mukaan kehitys uhkaa myös Suomen talouskasvua.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää hallituksen budjettiriihen päätöksiä merkittävänä osoituksena siitä, että hallitus panostaa nyt konkreettisesti Pohjois-Suomen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja liikenneinfrastruktuuriin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio puhui eduskuntaan kokoontuneille Suomen suurlähettiläille suurlähettiläspäivillä. Puheessaan ministeri linjasi hallinnonalansa molemmista sektoreista eli ulkomaankaupasta ja kehitysyhteistyöstä ja kertoi hallituskauden tuloksista sekä Suomen tilanteesta.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Jaana Strandman vaativat ammatillisen koulutuksen arvostuksen ja laadun palauttamista sille kuuluvalle tasolle. Tuoreet Opetushallituksen tilastoaineistoon perustuvat selvitykset osoittavat, että oppivelvolliset opiskelijat eivät monissa tapauksissa saa edes lainsäädännön edellyttämää vähimmäismäärää opetusta ja ohjausta.

Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvostelee voimakkaasti SDP:n ja vasemmistoliiton intoa työajan lyhentämiseen. Purran mukaan Suomi tarvitsee lisää työntekoa ja yrittämistä – ei kokeiluja, jotka heikentävät talouden perustaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Eurooppaa uhkaavasta vaarallisesta loukusta: EU on liian kallis kilpailemaan Aasian kanssa hinnoilla, mutta liian jäykkä kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa innovaatioilla. Jos Eurooppa haluaa välttää taloudellisen ulkomuseon kohtalon, on sääntelyä purettava radikaalisti. Tilalle on tuotava aitoa markkinatalouden dynamiikkaa. Ministeri puhui tänään Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylän Paviljongissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen pitää Turun telakan saamia uusia risteilijätilauksia vahvana osoituksena suomalaisesta osaamisesta ja perussuomalaisten korostamasta työn linjasta. Hän näkee päätöksen merkkinä tuhansista uusista työpaikoista ja suomalaisen viennin vahvistumisesta.

Perussuomalaiset peräänkuuluttaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää energia- ja ilmastopolitiikkaa, jonka keskiössä ovat Suomen kilpailukyvyn, kotitalouksien ostovoiman ja teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Perussuomalaisten mielestä ilmastotoimia on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kustannuksia tavallisille kansalaisille ja yrityksille.

Maatilojen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta, ja vastuu ruuantuotannosta lepää yhä pienemmän joukon harteilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2024 enää 40 968 maatilaa, ja määrä laski edelleen edellisvuodesta. Tilakoot ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen, mutta tämä kehitys ei voi jatkua loputtomasti, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela.

Perussuomalaiset korostaa nykyisen hallituksen olevan Suomen historian autoilijamyönteisin hallitus. Se on tehnyt lukuisia autoilun kustannuksia vähentäviä päätöksiä aina polttoaine- ja ajoneuvoveron kevennyksistä jakeluvelvoitteen tason laskemiseen. Autoilijoiden aseman parantaminen on ollut kauan perustavanlaatuinen osa perussuomalaista politiikkaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra avasi tänään kansainvälisen Wood From Finland -konferenssin Katajanokalla puheenvuorolla puun merkityksestä Suomen kansantaloudelle, ilmastopolitiikalle ja ihmisten hyvinvoinnille. Ministeri muistutti, että sahateollisuus on yksi Suomen tärkeimmistä vientialoista, jonka toimintaedellytykset on turvattava myös eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Ulkomaankauppaministeri Ville Tavio ja elinkeinoministeri Sakari Puisto järjestivät pyöreän pöydän keskustelun vientiyritysten ja Team Finland -verkoston edustajille. Yritykset esittivät näkemyksiään viennin mahdollisuuksista sekä ratkaisuja haasteisiin, jotta vientiponnistelut etenevät entistä tehokkaammin.

Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Perussuomalainen ulkomaankauppaministeri Ville Tavio korostaa, että Rauman telakan uudet jäänmurtajatilaukset vahvistavat Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajayhteistyötä sekä syventävät Nato-kumppanuutta. Tavio iloitsee suomalaisen laivanrakennuksen poikkeuksellisen vahvasta tilanteesta ja painottaa, että kotimaiset yritykset tavoittelevat kilpailukykyä myös tulevissa amerikkalaisissa telakkaprojekteissa.

Hallitus julkaisi tänään pitkään valmistellun energia- ja ilmastostrategian. Perussuomalaisten sitkeä työ ja muutosesitykset toivat siihen paljon Suomen edun kannalta tärkeitä kirjauksia muun muassa taloudesta, ilmastotavoitteista, metsäsektorista, huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.

Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.

Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Datakeskuksissa käytettävän sähkön verotus kiristyy ensi vuonna. Hallitus päätti, että 1.7.2026 alkaen konesalien sähkö siirretään alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Muutoksen myötä vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Valtion arvioidaan saavan lisätuloja sähköverosta vuositasolla noin 47 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten teollisuuspoliittisessa linjassa korostuu suomalaisen teollisuuden arvostus sekä kotimaisen työn tunnettavuuden lisääminen maailmalla. Perussuomalaiset näkee, että edelliset hallitukset eivät viimeisten viidentoista vuoden aikana ole huomioineet riittävästi teollisuuden toimintaedellytyksiä. Tämä kuitenkin paranee nykyisellä hallituskaudella merkittävästi hallituksen panostaessa sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus vaatii, että ilmastolain tavoitteet avataan ja arvioidaan perusteellisesti uudelleen. Järjestön mukaan Suomen nykyinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on liian tiukka ja uhkaa Suomen kilpailukykyä.