Antifa ja maahanmuuttajataustaiset nuoret mellakoivat nyt ammattiliittojen mielenosoituksissa. / LEHTIKUVA
Ranskan hallitus taipui nostamaan minimipalkkaa, mutta taloudelliset myönnytykset eivät riitä ammattiliitoille. Tiistaina odotetaan jälleen uusia lakkoja ja mielenosoituksia kautta maan. Hallituksen on kuitenkin hankalaa taipua mielenosoittajien tahtoon, sillä Ranskan talous on kuralla.
Ranskassa opiskelija- ja ammattijärjestöt ovat kutsuneet koolle uuden valtakunnallisen protestipäivän tiistaiksi 10. marraskuuta. Mielenosoittajat vaativat muun muassa palkankorotuksia, lisää koulutusmäärärahoja ja toimia elinkustannusten nousun hillitsemiseksi.
Protestiaalto on jatkunut syyskuun lopulta lähtien ja kärjistynyt useita kertoja väkivaltaisiksi mellakoiksi. Maanantaina Pariisin aluehallinnon mukaan opetustoiminta häiriintyi rähinöinnin takia kaupungin 50 lukiossa. Longperrierissä rähinöitsijät yritivät polttaa koko opinahjon.
Pääministeri Sébastien Lecornu yritti maanantaina rauhoittaa tilannetta ilmoittamalla minimipalkan nostosta jo joulukuussa 1,6 prosenttia eli noin 24 euroa kuukaudessa. Uusi pohjaliksa on siten noin 1 502 euroa kuussa.
Ammattiliitot pitävät korotusta riittämättömänä. CFDT on vaatinut sadan euron kuukausikorotusta ja vasemmistolainen CGT kymmenen prosentin korotusta. CGT on kehottanut jäseniään uusiin protesteihin myös 17. marraskuuta.
Uudet protestit ovat mannaa myös kauppoja ryösteleville rikollisille, äärivasemmistolle ja maahanmuuttajataustaisille rettelöitsijöille, jotka käyttävät tilaisuutta hyväkseen myös tulevissa mielenosoituksissa.
Reutersin maanantaina välittämän EU-selvityksen mukaan Venäjään kytketty verkosto on pyrkinyt hyödyntämään mellakoita levittämällä harhaanjohtavaa tietoa ja kärjistämällä yhteiskunnallisia ristiriitoja.
Selvityksessä ei kuitenkaan esitetty näyttöä siitä, että Venäjä olisi järjestänyt itse mielenosoituksia.
Ranskan hallituksen kannalta tilanne on vaikea. Maa kamppailee suuren julkisen velan, kansalaisten tyytymättömyyden ja kevään 2027 presidentinvaalien lähestymisen kanssa.
Ranskan levottomuuksilla on kansainvälispoliittinenkin ulottuvuus, sillä G7-maiden ulkoministerikokous järjestetäänkin Pariisissa. Kokous oli alun perin tarkoitus järjestää maanantaina ja tiistaina Marseillessa, mutta se siirrettiin pääkaupunkiin turvallisuuteen ja järjestelyihin liittyvistä syistä.
Kokoukseen osallistuu muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio. Kokouksen keskeisiä aiheita ovat Ukrainan sota, Iranin tilanne ja kansainvälinen turvallisuus. Euroopan ulkoministerit pyrkivät vaikuttamaan Yhdysvaltojen linjaan Ukrainan ajankohtaisissa rauhanneuvotteluissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.
Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut 32-vuotiaan Saleh Al-Salehin kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeuteen raiskauksesta. Rikos tapahtui Kotkassa heinäkuun lopussa 2024.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
