Seppänen ja Strandman vaativat ammatillisen koulutuksen pelastamista: ”Tilanne on vakava”

Sivistysvaliokunnalle esitellyn aineiston mukaan jopa 85 prosentissa ammatillisista perustutkinnoista opetuksen ja ohjauksen määrä jää alle säädetyn vähimmäistason, joka on 12 tuntia osaamispistettä kohden. Näihin 12 tuntiin voi lisäksi laskea vaikka mitä. Keskimäärin opetusta puuttuu lähes 15 prosenttia minimimäärästä. Käytännössä tämä tarkoittaa satojen tuntien vajetta opiskelijan tutkinnon aikana.

– Tilanne on vakava. Ammatillisen koulutuksen tehtävä on antaa nuorille vahvat tiedot, taidot ja valmiudet työelämään. Jos opiskelijat eivät saa riittävästi opetusta, vaarannetaan sekä oppimistulokset että yhdenvertaisuus. Jos tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa, tarkoittaa tämä 3,6 tuntia opetusta päivässä. Tilanne on katastrofaalinen, ja nuoret jätetään suorastaan heitteille! Sara Seppänen toteaa.

Opiskelijoiden tuen tarpeet kasvaneet

Erityisen huolestuttavana Seppänen pitää sitä, että puutteita esiintyy myös yhteisissä tutkinnon osissa, kuten äidinkielessä, matematiikassa, kielissä sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamisessa. Nämä opinnot muodostavat perustan jatko-opinnoille, työelämässä pärjäämiselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle.

Taustalla vaikuttavat vuosien aikana toteutetut rahoitusleikkaukset ja opetushenkilöstöön kohdistuneet säästöt. Samaan aikaan opiskelijoiden tuen tarpeet ovat kasvaneet, mikä lisää laadukkaan opetuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen merkitystä entisestään.

Ammatillinen koulutus ei saa olla säästökohde

Seppänen vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan ja koulutuksen järjestäjiltä konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi: lähiopetuksen määrää on lisättävä merkittävästi ammatillisessa koulutuksessa. Oppivelvollisten opiskelijoiden oikeus riittävään opetukseen ja ohjaukseen on turvattava nykyistä vahvemmalla sääntelyllä. Opetuksen määrän seurannasta on tehtävä läpinäkyvää ja valtakunnallisesti vertailukelpoista. Valvoville viranomaisille on annettava tehokkaat keinot puuttua opetusvajeisiin.

– Ammatillinen koulutus ei saa olla säästökohde. Suomen osaaminen, kilpailukyky ja nuorten tulevaisuus rakentuvat sen varaan, että jokainen opiskelija saa laadukasta opetusta ja riittävästi tukea. Nyt on aika palauttaa ammatillisen koulutuksen kunnia, Seppänen painottaa.

Työelämätaitoja ei voi saavuttaa liian vähäisellä opetuksella

Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on antaa opiskelijoille sellaiset tiedot ja taidot, joilla he voivat siirtyä työelämään osaavina ammattilaisina. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on huolissaan siitä, että nykyiset opetuksen ja ohjauksen määrät eivät kaikilla aloilla riitä osaamistavoitteiden saavuttamiseen.

– Ammatillisessa koulutuksessa ei voida olettaa, että vaativat työelämätaidot saavutetaan liian vähäisellä opettajan antamalla opetuksella. Käytännön ammattitaito syntyy opetuksen, harjoittelun, ohjauksen ja toistojen kautta. Laadukasta lähiopetusta tulee olla riittävästi jokaiselle opiskelijalle, Strandman sanoo.

OAJ:n tekemien selvitysten mukaan useilla aloilla opettajan antaman opetuksen ja ohjauksen määrä jää alle 12 tunnin osaamispistettä kohden. Selvityksissä havaittiin merkittäviä puutteita sekä ammatillisten tutkintojen yhteisissä opinnoissa että perustutkinnoissa.

– Työelämästä tulee jatkuvasti palautetta siitä, että valmistuvien opiskelijoiden ammattitaito ei kaikilta osin vastaa työelämän tarpeita. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on varmistaa, että opiskelija saavuttaa sekä vahvan ammattiosaamisen että jatko-opintokelpoisuuden. Näistä tavoitteista ei voida tinkiä, Strandman toteaa.

Ohjauksesta ei saa säästää

Strandman korostaa, että opiskelijoiden tuen tarpeet ovat kasvaneet viime vuosina. Oppimisvaikeudet, mielenterveyden haasteet sekä elämänhallinnan ongelmat näkyvät myös ammatillisissa oppilaitoksissa.

– Opintojen ohjauksella on suuri merkitys opiskelijan kiinnittymisessä opintoihin ja myöhemmin työelämään. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on valmistua ja työllistyä. Ohjauksesta ei saa säästää, Strandman painottaa.

Ammatillisen koulutuksen onnistuminen rakentuu vahvojen perustaitojen varaan. Jos perusopetuksessa ei saavuteta riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, vaikeutuu myös ammatillisten opintojen suorittaminen.

– Peruskoulussa on opittava vahvat perustaidot. Ammatillisessa koulutuksessa niiden päälle rakennetaan tulevan ammatin osaaminen. Jos perusta horjuu, myös ammatillisen osaamisen saavuttaminen vaikeutuu, Strandman sanoo.

Suomi tarvitsee osaajia

Strandman pitää tärkeänä, että lainsäädäntöön kirjataan nykyistä selkeämmin opiskelijan oikeus opettajan antamaan opetukseen ja ohjaukseen.

– Lakiin tulee säätää, kuinka paljon opettajan ohjaamaa opetusta opiskelijalle vähintään annetaan. Opiskelijalla tulee olla oikeus riittävään lähiopetukseen koko tutkinnon ajan. Mielestäni tavoitteena tulee olla keskimäärin noin 30 tuntia lähiopetusta viikossa, jotta ammattitaidon rakentumiselle ja opiskelijan tarvitsemalle tuelle on aidosti aikaa. Laadukas koulutus ei saa riippua oppilaitoksesta, paikkakunnasta tai koulutusalasta, Strandman toteaa.

Suomen työmarkkinoilla osaavan työvoiman tarve kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Arvioiden mukaan pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 140 000 uutta työntekijää ja ammattilaista.

– Suomi tarvitsee osaavia tekijöitä teollisuuteen, rakentamiseen, teknologia-aloille, palveluihin ja hoiva-alalle. Työvoimapulaan ei vastata paperilla, vaan laadukkaalla koulutuksella. Riittävä lähiopetus, ohjaus ja tuki ovat investointi sekä nuorten tulevaisuuteen että Suomen kilpailukykyyn. Jos haluamme osaavia ammattilaisia työmarkkinoille, meidän on varmistettava, että opiskelijoilla on mahdollisuus oppia ammattinsa kunnolla, Strandman päättää.