Ruotsissa on pitänyt neljä vuotta valtaa Ulf Kristerssonin vähemmistöhallitus. Hallitusneuvottelupaikan mukaan nimetyssä Tidö-hallituksessa ovat Kristerssonin maltillisen kokoomuksen lisäksi kristillisdemokraatit sekä liberaalit.
Vähemmistöhallituksen toiminnan ovat mahdollistaneet ruotsidemokraatit, jotka ovat toimineet tukipuolueena hallituksen ulkopuolelta. Vastineeksi ruotsidemokraatit ovat saaneet hallitusohjelmaan monia tavoittelemiaan kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan.
Vaikka hallituksen toimeenpanemalla kriminaalipolitiikan ja maahanmuuttolinjan täyskäännöksellä on ollut laaja tuki, myös sosiaalidemokraateilta, osa äänestäjistä pelkää hallituksen menneen liian pitkälle esimerkiksi karkotuksissa.
Hallituksen alhaisen gallup-kannatuksen rohkaisemana vasemmisto-oppositio onkin jo kauan pitänyt vaalivoittoa itsestäänselvyytenä. Tuoreimpien mielipidetutkimusten mukaan oikeisto on kuitenkin tekemässä hurjaa loppukiriä.
Oikeiston vimmattu loppukiri
Ruotsalaiseen blokkipolitiikkaan kuuluu, ettei hallituksia muodosteta oikeisto-vasemmisto-linjan ylitse. Niinpä gallup-tuloksiakin täytyy tarkastella ensisijaisesti blokkikohtaisesti.
Vielä elokuun alkupuolella vasemmistopuolueilla oli gallup-johtoa kymmenisen prosenttia. Vaalipäivän lähestyessä oikeistoblokki on kuitenkin kirinyt vimmatusti.
Vaikka sosiaalidemokraatit on edelleen suosituin puolue, sen kannatuksesta on sulanut kesän aikana yli 10 prosenttia. Samaan aikaan oikeistoblokin kannatus on ollut nousujohteista. Tällä hetkellä vasemmistoblokin johto on enää noin 2,5 prosenttia.
Vaaleista voi tulla yhtä tiukat kuin edellisistä vuonna 2022. Silloin oikeisto- ja vasemmistoblokin tuloksissa oli vain vajaan prosentin ero – oikeiston eduksi.
Liberaalipuolueen tulos on keskeinen oikeistoblokille. Puolue uhkaa nimittäin jäädä neljän prosentin äänikynnyksen alle ja pudota siten kokonaan pois valtiopäiviltä. Se olisi katastrofi oikeistoblokille, koska oikeistolaista enemmistöhallitusta ei muodosteta ilman liberaaleja. Tätä kirjoitettaessa liberaalien kannatus näyttäisi kuitenkin ylittävän äänikynnyksen, kenties taktisten äänestäjien ansiosta.
Talous, turvallisuus ja paluumuutto
Tidö-hallitus on pyrkinyt kohentamaan erityisesti ruotsalaisen yhteiskunnan turvallisuutta. Rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa on laskettu ja karkotuksia kiihdytetty, kriitikoiden mukaan liikaakin.
Tulosta on kieltämättä tullut. Tidön valtakaudella ampumiset ovat puolittuneet. Tämän vuoden tammikuu oli ensimmäinen kuukausi sitten maaliskuun 2018, jona yhtään ruotsalaista ei ammuttu hengiltä.
Myös maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty tuntuvasti. On aloitettu muun muassa paluumuutto-ohjelma ja kansalaisuuden ehtoja on tiukennettu. Työperäisen maahanmuuton tuloraja on kaksinkertaistettu. Turvapaikanhakijamäärät on saatu alhaisimmalle tasolle vuosikymmeniin.
Vahvan talouden ansiosta hallitus on kyennyt alentamaan polttoaineverotusta ja väliaikaisesti myös ruoan alvia. Samaan aikaan sosiaaliturvaa on muutettu velvoittavammaksi ja sen saamisen ehtoja on kiristetty.
Muslimien ääni painaa
Maahanmuuttopolitiikka luonnollisesti kytkeytyy turvallisuuteen, koska kuten muuallakin Euroopassa, myös Ruotsissa maahanmuuttajataustainen väestö on yliedustettuna rikostilastoissa. Maahanmuuttajataustainen väestö pelottaa myös poliittisten asenteidensa vuoksi.
Islamistinen Nyans-puolue pyrkii esimerkiksi kriminalisoimaan Muhammed-pilakuvat. Edellisissä valtiopäivävaaleissa puolue oli vajaalla 30 000 äänellä suurin valtiopäivien ulkopuolelle jäänyt puolue. Tuolloin joka seitsemäs ehdokas oli tuomittu rikollinen. Puheenjohtaja Mikail Yüksel oli aikanaan keskustapuolueen kärkiehdokkaita, kunnes hänen kytköksensä turkkilaiseen äärioikeistoon tulivat julki.
Ruotsin muslimit kuitenkin äänestävät murskaavan ylivoimaisesti sosiaalidemokraatteja: puolueen kannatuksen arvioidaan muslimiväestön keskuudessa olevan jopa 60 prosentin luokkaa. Vasemmisto tiedostaa tämän ja on tuttuun tapaan kampanjoinut arabiaksi.
Kun muslimiväestöä on Ruotsissa arviolta miljoona, heidän äänensä painaa. Ennakkoäänestysinto on tänä vuonna ollut kovaa muslimivoittoisilla alueilla. Jos vaalit ratkeavat jälleen pienellä marginaalilla, voi hyvin käydä niin, että Ruotsin seuraavan hallituksen valitsevat muslimit.
Nuivistunut vasemmisto
Länsinaapurimme islamisoitumisen lisäksi kiistatonta on myös sen nuivistuminen. Jopa sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson on luvannut, ettei avoimien rajojen politiikkaan ole enää paluuta.
Oma kuriositeettinsa on Markus Allard, vasemmistopuolueesta erotettu kommunisti, joka kampanjoi perustamansa Örebropartietin johtajana. Allardin puolue yhdistää äärivasemmistolaisen talouspolitiikan tiukkaan kansallismielisyyteen – linja joka muistuttaa saksalaista BSW-puoluetta.
Örebro-puolue on ollut otsikoissa, koska mielipidemittausten mukaan se saattaisi päästä valtiopäiville saavuttamalla 12 prosenttia äänistä vaalipiirissään. Nähtäväksi jää, onko kyseessä musta hevonen vai pelkkä kummajainen. Aito suosio kuitenkin kertoo siitä turhautumisesta, jota myös vasemmistolaisissa piireissä tunnetaan väkivaltaisen monikulttuurisuuden vuoksi.
Kävi miten kävi
Joka tapauksessa näyttää siltä, että Ruotsin tylsiksi povatuista valtiopäivävaaleista tuleekin tiukka taisto oikeisto- ja vasemmistoblokin välillä. Kaikki voi riippua liberaalien tuloksesta – tai muslimien äänestysaktiivisuudesta.
Keskusteluissa on vilahtanut mahdollisuutena myös sosiaalidemokraattien, keskustan, ympäristöpuolueen ja kristillisdemokraattien blokkirajat ylittävä hallitus. Blokkipolitiikka on kuitenkin tiukassa, eikä rintamalinjojen hajoamiseen yleisesti uskota.
Useimmat asiantuntijat ovat veikanneet vasemmistoblokin voittoa. Kaikki tosin tunnustavat, että hallituksen muodostaminen tulisi olemaan Anderssonille työmaa. Vasemmistoblokin kannat hajoavat pahasti talouspolitiikan ja maahanmuuton kohdalla.
Jos oikeistoblokki voittaa, Tidö-puolueiden yhteistyö jatkunee samoissa merkeissä kuin menneellä hallituskaudella. Tosin ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on julistanut, että tällä kertaa ruotsidemokraatit vaatii ministerinsalkkuja – ja kokoomuksen Kristersson on niitä luvannut.
Ruotsidemokraatit voittavat
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ulkopolitiikan asiantuntija Mikael Lith arvioi, että joka tapauksessa ruotsidemokraattien suosio jatkuu ja liikuttaa koko Ruotsin oikeistoa kansallismielisempään suuntaan.
– Kokonaisuudessaan ruotsidemokraatit on hyvin pitkälle toteuttanut hallituksen tukipuolueena juuri sitä politiikkaa, jota he lupasivat äänestäjille. Ruotsin oikeistohallituksen johdolla Euroopan sallivin maahanmuuttopolitiikka on tiukentunut radikaalisti, Lith summaa.
Ruotsidemokraattien äänestäjät näyttävätkin olevan tyytyväisiä. Tukipuolueen kannatus ei ole merkittävästi kärsinyt hallituskauden aikana.
Vaalituloksen lisäksi on kiinnostavaa seurata ruotsalaisen politiikan vaikutusta Suomen SDP:n maahanmuuttolinjaan. Toisin kuin Ruotsissa ja muualla Euroopassa, Suomessa demarit jatkavat kansan tahdon vastaista politiikkaa ja himoavat maahanmuuttajia kymmenien tuhansien vuosivauhdilla.
Muuttuisiko Suomen demarien linja, vaikka Ruotsissa vasemmistoblokki voittaisi – ja jatkaisi tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, kuten Magdalena Andersson on luvannut?