Tanskan pitkäaikainen pääministeri, sosialidemokraatti Mette Frederiksen tunnetaan tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan, jonka linja on tyystin erilainen kuin Suomen demareilla / LEHTIKUVA
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Perussuomalaiset ovat jo vuosikymmeniä puhuneet holtittoman maahanmuuttopolitiikan tuhoisista vaikutuksista. Takavuosina varoituksille naureskeltiin, mutta kun ongelmat ovat tulleet ihmisten silmille, nauru on vaiennut. Epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan luomaa julmaa todellisuutta on yhä vaikeampaa kieltää.
Kautta läntisen maailman on käynnistynyt suuri nuivaantuminen. Euroopassa jopa vasemmistopuolueet ovat alkaneet asemoitua maahanmuuttokriittisiksi muutamien viime vuosien aikana. Voidaan puhua jo joukkokääntymisestä.
Jopa sellaiset kansainvälisesti kuuluisat arkkivasemmistolaiset puolueet kuin Irlannin Sinn Féin ovat muuttaneet kantojaan. Féin teki maahanmuuttopolitiikassaan täyskäännöksen vuonna 2024 kärsittyään vaalitappioita työläisalueilla, joilla se oli perinteisesti voinut luottaa vahvaan kannatukseen.
Sinn Féinin johtaja Mary Lou McDonald myönsi julkisesti, ettei puolue ollut edustanut enemmistöä tai tavallisia ihmisiä aiemmilla maahanmuuttomyönteisillä linjauksillaan.
Samoin eurokriisin myötä tunnetuksi tullut kreikkalainen Syriza on osoittautunut kykeneväksi tarkastamaan kantojaan. Kun Turkki alkoi lähettää Kreikan rajan ylitse turvapaikanhakijoita vuonna 2020, Syrizan puheenjohtaja Aléxis Tsípras kutsui toimintaa ”geopoliittiseksi uhaksi” ja tuki silloisen hallituksen rajasulkua. Sittemmin Tsípras julisti laittoman maahanmuuton vastustamisen itsestäänselvyydeksi ja lupasi puolueensa sitoutuvan Turkin vastaisen rajan suljettuna pitämiseen.
Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuttopaineen etulinjassa toimivan Syrizan linjaa on kiinnostavaa verrata suomalaisen vasemmiston kantoihin suhteessa itärajaamme, joka suljettiin loppuvuonna 2023 Venäjän välineellistettyä turvapaikanhakijoita Turkin tapaan.
Saksassa taas vaikuttaa kansainvälisesti kiinnostavimpiin vasemmistolaisiin maahanmuuttokriitikoihin lukeutuva Sahra Wagenknecht, jonka ”lifestyle-vasemmistoa” ruoskiva kirja Yhteisölisyyden manifesti vastikään suomennettiin.
Wagenknecht on ollut Saksassa eräänlainen Li Andersson -hahmo, jonka henkilökohtainen suosio ylitti selvästi hänen entisen Die Linke -puolueensa kannatuksen.
Saksan puoluekentällä vasemmistoliittoa vastaava Die Linke osoittautuikin liian pieneksi Wagenknechtille ja savusti hänet ulos. Niinpä Wagenknecht perusti oman BSW-puolueensa. Sen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu hallitsemattoman maahanmuuton pysäyttäminen. Vasemmistokonservatiiviseksi määritelty BSW-puolue on yltänyt osavaltiovaaleissa jopa 15 prosentin kannatukseen, ja sillä on tällä hetkellä kuusi europarlamentaarikkoa.
Itä-Euroopassa Slovakian pääministeripuolue Smer edustaa kansallismielistä sosiaalidemokratiaa. Smer-johtoinen Slovakia on yhdessä rintamassa Unkarin ja Puolan kanssa kieltäytynyt toteuttamasta EU:n taakanjakoa pakolaisten suhteen. Smerin tapauksessa kyse ei tosin ole mistään yhtäkkisestä käännöksestä, vaan puolueen johtaja Robert Fico kutsui jo vuonna 2016 EU:n maahanmuuttopolitiikkaa ”rituaali-itsemurhaksi”. Fico on toiminut Slovakian pääministerinä yhteensä jo yli 12 vuotta. Jatkuva suosio kumpuaa osittain juuri tiukasta maahanmuuttolinjasta.
Myös Tanskassa nuivuus on toiminut avaimena vaalimenestykseen. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu Mette Fredriksen reivasi puolueensa maahanmuuttopolitiikan muista oikealta ohi, ja loppu on historiaa.
Tanskan sosiaalidemokraatit on voittanut kolmet parlamenttivaalit peräkkäin ja osoittautunut monelta osin edelläkävijäksi eurooppalaisessa maahanmuuttopolitiikassa. Tanskan tavoitteena on jo pitkään ollut nolla turvapaikanhakijaa vuodessa.
Tanskan demarit esimerkiksi ehdotti ensimmäisten joukossa turvapaikanhakijoiden käsittelykeskuksia EU-alueen ulkopuolelle. Perheenyhdistämishakemusten hintaa on korotettu ja oleskelulupien kestoa lyhennetty. Ulkomaalaisten Tanskassa nauttima sosiaaliturva on sidottu työvelvoitteeseen, mitä valtiovarainministeri Riikka Purra on vastikään ehdottanut myös Suomessa käyttöönotettavaksi.
Lisäksi Tanskan demarivetoinen hallitus on pyrkinyt aktiivisesti edistämään pakolaisten palaamista turvallisiksi muuttuneisiin kotimaihinsa. Vastineeksi palaajille on tarjolla runsasta rahallista tukea.
Sosiaalidemokraattinen maahanmuuttoministeri Rasmus Stoklund on julistanut, että Tanskan tulisi ”tehdä kaikkensa”, jotta mahdollisimman moni tanskalaiseen elämäntapaan sopeutumaton maahanmuuttaja palaisi kotimaahansa. Tanskalaisen maahanmuuttopolitiikan toisena teränä on siis kotouttamisen lisäksi myös kotiuttaminen.
Tanskan temput ovat paljolti tepsineet. Siksi maa tunnustetaan esikuvaksi muun muassa Iso-Britannian ja Saksan tiukennetuille maahanmuutto-otteille.
Näyttääkin siltä, että laihdutuslääke Ozempicin lisäksi Tanskan vientivetureihin kuuluu nykyään myös tiukka maahanmuuttopolitiikka. Se on rantautunut jopa pahamaineisen lepsuun Ruotsiin. Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson on nimittäin luvannut, ettei hövelimpään maahanmuuttopolitiikkaan enää maassa palata. Andersson myöntää jopa demonisoitujen ruotsidemokraattien maahanmuuttokritiikin osittaisen osuvuuden, esimerkiksi korkean työttömyyden kytköksessä liialliseen maahanmuuttoon.
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Helsingin yliopiston professori Johan Strang oli oikeassa arvioidessaan vuonna 2022, kuinka Tanskan maahanmuuttopolitiikasta voisi tulla uusi pohjoismainen malli. Sisäministeri Mari Rantanen totesi nimittäin viime vuoden lopulla, että maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on tullut peräti koko EU:n valtavirtaa.
Kenties tässä vaiheessa kysymys kuuluukin, kuinka kauan Suomen vasemmisto aikoo kieltäytyä tunnustamasta tosiasioita. SDP:n puoluehallituksen jäsen Dimitri Qvintuksen tuoreen kannanoton mukaan SDP haluaa kaksinkertaistaa pakolaiskiintiön. Tällaiset töräytykset ovat tunkkaisia tuulahduksia 2010-luvulta. Eurooppalaisten toveripuolueiden esimerkki todistaa realismin olevan tulevaisuuden suunta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan suomalaistaustaisia on Suomessa enää alle viisi miljoonaa. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa, että ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun kiihtyessä suomalaiset ovat jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio syyttää Suomen talousongelmista kallista maahanmuuttopolitiikkaa ja kertoo työvoiman rakenteen heikentävän julkista taloutta. Hän viittaa tuoreeseen tilastoon, jonka mukaan yhtä työssäkäyvää kohden tuli viime vuonna kuusi työtöntä maahanmuuttajaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
