LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euroopassa vakoilusta tuomittujen edesottamuksia tutkaillessa esiin nousee selkeä kaava. Ruotsalaisselvityksen mukaan eri vakoojatyyppejä on tunnistettavissa seitsemän. Kuka hyvänsä heistä voi olla myös se läheisistä läheisin ihminen. Tutkimuksesta raportoi Göteborgs-Posten.
Valtiolla verokirjaansa pitävät vakoilijat ovat Britannian MI5:n mukaan joko tiedusteluvirkamiehiä tai sitten ihan oikeita kentällä ahkeroivia agentteja. Virkamiehet hoitavat postiaan joko täysin avoimesti tai sitten lymyävät esimerkiksi suurlähetystössä diplomaattipeitteen alla.
Agentit taasen syöttävät tietoa virkamiehille eli näille tiedustelu-upseereille. Agentit eivät välttämättä ole tehtäväänsä koulutettuja henkilöitä, vaikka osaavatkin käyttää hyödykseen joitakin tiedustelun perusmetodeja. Agentteja ajavat usein takaa mitä moninaisimmat motiivit, ellei peräti itse vanha kehno.
Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI on kartoittanut 70 tuomittua vakoilijaa eli tässä yhteydessä agenttia. Nämä ovat toimineet Kiinan, Venäjän, Iranin, Turkin sekä Valko-Venäjän hyväksi vuosien 2008 ja 2024 välillä. Eniten vakoilijoita on jäänyt kiinni Virossa, toiseksi eniten Saksassa.
Analyysin pohjalta FOI:n tutkijat ovat Göteborgs-Postenin mukaan tunnistaneet seitsemän erilaista vakoilijatyyppiä. Valtion virkaetuja nauttivasta high end -sisäpiirivakoilijasta paarialuokan kertakäyttöagentteihin asti.
– Paljastuneet ovat vain jäävuoren huippu. Voimme taata, että Euroopassa on huomattavasti enemmän vakoojia, sanoo analyytikko Anna Lioufas, joka on yksi raportin kirjoittajista.
Kiinnijääneiden viitta ja tikari -henkilöiden todellinen määrä on kerrottua suurempi ja se taas johtuu siitä, että Euroopan maat käsittelevät epäonnisia vakoojia eri tavoin. On myös tapauksia, joita ei koskaan syystä tai toisesta koskaan paljasteta tai joista ei anneta tuomioita.
– Ikähaarukka on laaja, 16-vuotiaista ylöspäin. Mukana on kaikkea korkeasti koulutetuista professoreista ja upseereista työttömiin. Yksi asia kuitenkin yhdistää vakoojia: lähes kaikki ovat miehiä. Paljastuneista vain neljä oli naisia, Lioufas toteaa.
FOI:n tutkimus eritteli myös vakoilijoiden motiiveja. Perinteiset tekijät kuten raha, lojaalisuus ja ideologia näkyvät aineistossa, kuten myös tyytymättömyys isänmaata kohtaan tai silkka kiristys.
Analyytikko Lioufas ottaa esiin yllättävän tekijän eli egokeskeisen motivaatiotekijän, ihmisen illuusion itsestään: vakoiluun langenneilla on ikään kuin selkeä käsitys siitä, että heidän osaamistaan tulisi arvostaa enemmän kuin arkisessa työelämässä oikeasti tapahtuu.
Raha on useissa tapauksissa motiivina mukana, mutta harvoin pääsyy. Lioufasin mukaan se on monelle enemmän sivujuonne eli symboli siitä, että nyt heidän panostaan sitten arvostetaan.
Seitsemästä tyypistä kertakäyttöagentit erottuvat selvimmin trendinä. Lioufas arvioi keikkatyöläisten yleistyneen erityisesti Venäjän toiminnassa sen jälkeen, kun suuri joukko venäläisdiplomaatteja karkotettiin Euroopasta maan aloittaman hyökkäyssodan myötä.
Suojelupoliisi puolestaan valistaa, että Venäjä harjoittaa monimuotoista ja laaja-alaista vaikuttamista sekä sabotaasitoimintaa eri Euroopan maissa. Venäjä haluaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten turvallisuuden tunteeseen sekä kuormittaa viranomaisia. Tällä pyritään heikentämään länsimaiden yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa.
– Venäjä käyttää sijaistoimijoita, kuten rikollisia, rahaa vastaan tekemään sabotaasi-iskuja. Iskuille etsitään tekijöitä muun muassa sosiaalisen median kanavia käyttäen, eivätkä tekijät todennäköisesti usein edes tiedä, kenen tilauksesta he toimivat. Toimintamalliin on tähän saakka kuulunut myös se, että tekijät on rekrytoitu kohteen ulkopuolelta eli heillä ei ole ollut yhteyksiä kohteisiin.
Seitsemän vakoilijatyyppiä, FOI-luokitus:
Perinteinen sisäpiirivakoilija
Henkilö, jolla on virallinen oikeus päästä käsiksi salaiseen tietoon. Tyypillisesti sotilashenkilöstöä, tiedusteluammattilaisia tai suurlähetystötyöntekijöitä. Toimeksiantajalle kallein mutta myös arvokkain vakoilijatyyppi.
VAARALLISIN
Ideologi
Motivoiva voima on poliittinen vakaumus, nationalismi tai isänmaallisuus – ei raha. Tyypillinen esimerkki on entisen Itäblokin maissa asuva henkilö, joka tuntee edelleen suurta vetoa ja lojaalisuutta Neuvostoliitolle sekä Venäjälle.
LOJAALINEN
Tarkkailija
Tehtävä on havainnoida ja välittää tietoa – yleensä kuvaamalla tai videoimalla. Kohteina voivat olla Nato-tukikohdat tai sotilassatamat. Rekrytointi tapahtuu usein sosiaalisessa mediassa kuten vaikkapa Telegramissa.
SOMETTAJA
Kertakäyttöagentti
Matalan prioriteetin agentti, jota käytetään vain yhteen tai kahteen toimeksiantoon. Ei aina edes tiedosta olevansa vakoilija tai tiedä, kenelle työskentelee. Vaikea jäljittää ja helppo korvata.
HYÖDYLLINEN IDIOOTTI
Välikäsi
Logistiikkaosaaja ja mahdollistaja. Välittää tietoa tai toimii kuriirina narusta vetelijän ja agentin välillä. Ei välttämättä tiedä, mitä kuljettaa tai kenelle – mutta on silti oleellinen osa verkostoa.
MAHDOLLISTAJA
Taparikollinen
Vakoilun lisäksi syyllistyy muihin rikoksiin: sabotaasiin, disinformaation levittämiseen tai vaikutusoperaatioihin. Yhdistää useita toimeksiantoja ja useita rikostyyppejä.
MONIOSAAJA
Asiantuntija
Siviiliammattilainen, jolla on teknistä erityisosaamista ja sen kautta pääsy arkaluonteiseen tietoon. Ei sotilas eikä tiedusteluhenkilö, mutta yhtä lailla vaarallinen. Esimerkkejä: insinöörit, tutkijat, IT-ammattilaiset.
ERITYISOSAAJA
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vakoilijat asettuvat sinne, missä ovat vallan kammarit. Siksi Wien menetti asemansa Euroopan urkintapääkaupunkina. Tilalle tuli Bryssel, jossa sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Keinot ovat nyt monet ja asialla myös kätyrit.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin Tampereen puoluekokouksessa lauantaina esittämät syytökset, joiden mukaan nykyinen hallitus harjoittaa turvallisuuspolitiikkaa "maahanmuuttajia alistamalla ja kiusaamalla".
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi voimakkaasti Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjausta Espoon koulujen kevät- ja joulujuhlien virsilaulusta. Näyttäisi ilmeiseltä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaus on selvästi virheellinen ja vastoin vakiintunutta perustuslaintulkintaa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löi puoluekokouksessa pöytään raskaan syytöksen: Orpon hallitus "alistaa ja kiusaa maahanmuuttajia”. Konkreettisia esimerkkejä ei seurannut. Muutama tunti myöhemmin Lindtman esitti vaatimuksia, jotka kuulostavat lähes identtisiltä hallituksen omien maahanmuuttolinjausten kanssa.
SAK ja Akava torjuvat EK:n vaatimuksen 45 000 vuosittaisesta työperäisestä maahanmuuttajasta. Siihen yhteinen sävel loppuu. Saatavuusharkinnassa SAK asettuu osin perussuomalaisten kannalle, Akava sen sijaan haluaa luopua järjestelmästä kokonaan.
