Supo: Venäjä on edelleen Suomen suurin turvallisuusuhka

Suojelupoliisin tilannekatsauksen mukaan Venäjä on edelleen Suomen kansallisen turvallisuuden suurin uhka. Venäjän lisäksi suojelupoliisi mainitsee vuosikirjassaan erikseen Kiinan. Terrorismin uhka on Suomessa edelleen tasolla kaksi, vaikka muualla Euroopassa radikaali-islamistisen terrori-iskun uhka on voimistunut viime vuoden aikana Gazan tilanteen takia.

Suojelupoliisin vuosikirja 2023 julkaistiin tiistaina. Lehdistötilaisuudessa suojelupoliisin virkaa tekevä päällikkö Teemu Turunen totesi, että Venäjän toiminta on edelleen Suomen kansallisen turvallisuuden suurin uhka. Venäjä pitää Suomea epäystävällisenä valtiona ja kohdistaa Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista.

– Joudumme varautumaan entistä härskimpään ja aggressiivisempaan pahantahtoiseen vaikuttamiseen, Supon päällikkö Turunen sanoi lehdistötilaisuudessa.

Supon mukaan Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti ja pysyvästi. Tähän ovat vaikuttaneet globaalin suurvaltakamppailun kiristyminen ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan. Suomi ei kuitenkaan ole tässä kuviossa Venäjän ykkösprioriteetti.

Venäjä pitää Suomea varpaillaan

Suojelupoliisin mukaan välineellistetty maahanmuutto on Venäjälle helppo tapa pitää Suomi varpaillaan. Myös kybermaailmaan ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyy kohonneita uhkia.

Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia tiedustelu-upseerien karkotuksilla, vastatiedustelutyöllä ja tiukalla viisumipolitiikalla. Supo pelkää, että jatkossa Venäjä voi kohdistaa painostustoimia, vakoilusyytteitä tai omaisuuden takavarikointia myös yksittäisiin suomalaisiin Venäjällä.

Kiina tukee Venäjää

Venäjän lisäksi suojelupoliisi mainitsee vuosikirjassaan erikseen Kiinan, jossa turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden asema on edelleen vahvistunut. Suurvaltakamppailun kiristyessä uusille aloille tiedonkeruun ja tekoälyn mahdollisuudet korostuvat. Samalla digitalisaatioon liittyvät haavoittuvuudet tulevat näkyviin.

Suojelupoliisin arvio on, että Kiinalla ja Venäjällä on yhteisiä tavoitteita, joita ne edistävät yhdessä. Molemmat haluavat horjuttaa länsimaiden ja etenkin Yhdysvaltojen asemaa maailmassa.

Kiinan ja Venäjän keskinäinen kauppa on lisääntynyt sodan aikana merkittävästi. Venäjän on ollut pakko suunnata vientiään Kiinaan ja sen riippuvuus Kiinasta on kasvanut huomattavasti. Myös Kiinan vienti Venäjälle on kasvanut.

Käytännössä Kiina tukee Venäjää varovaisesti Ukrainassa käytävästä sodasta huolimatta. Kiinalle on tärkeää, että Venäjä säilyy vakaana. Selvää kuitenkin on, että Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin Kiina Venäjää.

Terrorismin uhka on ennallaan

Terrorismin uhka Suomessa on edelleen tasolla kaksi (”kohonnut”). Euroopassa radikaali-islamistisesti motivoituneen terrori-iskun uhka on voimistunut viime vuoden aikana. Uhkan lisääntymisen taustalla ovat Koraanien polttamiset sekä terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen aiheuttama konflikti Israelin ja Hamasin välillä. Voimistunut uhka muualla Euroopassa ei ole kuitenkaan Supon mukaan vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa.

– Edelleen suurimman terrori-iskun uhkan Suomessa muodostavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, kertoo Supon apulaispäällikkö Jonna Turunen.

– Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Oleellisempaa kuin kohdehenkilöiden määrä on se, että minkälaisia ”profiileja” siellä kohdehenkilöissä löytyy.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on Suomessa noin 350. Näiden joukossa on todennäköisesti äärioikeistolaisia ja radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on sekä halu että kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Todennäköisimmän uhkan aiheuttavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat ja pienryhmät. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat epätodennäköisiä.

Alaikäiset radikalisoituvat netissä

Yksi suojelupoliisia huolestuttavista ilmiöistä on alaikäisten radikalisoituminen netissä. Ongelma on sama riippumatta siitä, onko taustalla oleva ideologia äärioikeistolainen, äärivasemmistolainen vai islamistinen.

– Radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria, sanoo apulaispäällikkö Jonna Turunen.

– Tämä liittyy kaikkiin terroristisiin ideologioihin.

Turusen mukaan verkkoympäristö mahdollistaa aatteiden omaksumisen monesta suunnasta. Maailmankuvaa rakennetaan ottamalla vaikutteita eri puolilta, sen sijaan, että kiinnityttäisiin yhteen ideologiaan tai yhteen järjestöön.