Kasvavan jengirikollisuuden myötä hyvinvointiyhteiskunta on yhä suurempien haasteiden edessä. Rikolliset pyrkivät nyt soluttamaan sekä korruptoimaan viranomaisjärjestelmiä ja siten hankkimaan alamaailmalle tuikitärkeitä tietoja. Organisaatio on mafiatodellisuudessa yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki.

Ruotsin poliisihallinnon sisällä toimii itsenäinen erikoisyksikkö SU (Särskilda utredningar), joka selvittää poliisivirkailijoihin, tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvia rikosepäilyjä. Erikoisyksikön johtajan valitsee maan hallitus, jolle yksikkö vuosittain raportoi toimintansa tuloksista.

SU:n ”vastavakoilutoimintaan” kohdistuu yhä suurempia odotuksia, sillä klaanit, jengit ja järjestäytynyt rikollisuus yleensäkin yrittävät uittaa omia henkilöitään ”insidereiksi” poliisihallintoon.

Yrityksiä on tehty

Tällaisia yrityksiä on tehty, kertoo SU:n päällikkö Martin Valfridsson Dagens Nyheterin haastattelussa.

– Taustaselvitysten ja haastattelujen avulla käymme läpi rekrytoitavia ja selvitämme hakijoiden viiteryhmään ja talouteen liittyviä mahdollisia haavoittuvuuksia.

– Jos henkilö liikkuu rikollisen miljöön reunamilla, niin hän voi joutua uhkailun tai kiristyksen kohteeksi, vaikka harvat uskaltavat siitä kertoa.

Raha, rakkaus tai painostus

Motiivi salassapitovelvollisuuden rikkomiseen tai tietomurtoon löytyy usein tunteista eli siitä, että virkavallan edustajalla on rakkaussuhde rikollisen kanssa. Kyse voi olla myös puhtaasti rahasta, eli arvokkaasta poliisin rekisterissä olevasta tiedosta maksetaan hyvin.

Kyse saattaa olla myös poliisiviranomaisen tai poliisihallinnon siviilityöntekijän uhkailusta. Vaikenemisen kulttuuria hyödyntäen rikollinen pyrkii saamaan tietoa esimerkiksi voimassa olevista etsintäkuulutuksista.

– Paljon kontakteja omaavalla poliisilla on oltava työympäristö, jossa voi todeta, ettei pysty käsittelemään päällä olevaa tilannetta. Kyseinen henkilö siirretään tarvittaessa sivuun tai hän saa muuta apua. Syyttäjät ja tietyt toiminnot kriminaalihuollossa ovat hyviä tässä, sanoo Rikoksentorjuntaneuvosto Brå:n selvityshenkilö Emma Ekdahl Polistidningenissä.

Tieto on valtaa

Jengirikollisuuden kasvu on suoraan yhteydessä viranomaisten kokemaan painostukseen ja solutusyrityksiin. Valfridssonin mukaan rikolliset ymmärtävät heitä koskevan tiedon arvon ja ovat erittäin taitavia hyödyntämään järjestelmän heikkouksia ja haavoittuvuuksia.

Vuodetun, salassa pidettävän tiedon määrästä ei ole olemassa täsmällistä faktaa. Tietomurtoja on tapahtunut ja ainakin SU:n johto on vakuuttunut siitä, että laittomasti hankittu informaatio on päätynyt rikollisille, vaikka näyttö puuttuisikin.

– Ei ole löytynyt mitään muuta selitystä sille, miksi rekistereitä on selattu, toteaa SU:n Valfridsson.

SUOMEN UUTISET