Järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut yhteiskuntaan ja veronmaksajien rahaa valuu konnille miljarditolkulla. Rahanpesu vaikeuttaa rehellisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla markkinoilla. Ongelman laajuudesta kertoo jotakin se, että rikollisyritysten liikevaihto on Ruotsissa 150–200 miljardia kruunua vuodessa.

Tukholman Kauppakamarin teettämässä tutkimuksessa (Kriminella entreprenörer – en studie av den organiserade brottslighetens kopplingar till näringslivet) käytiin läpi 12 700 poliisin järjestäytyneen rikollisuuden piiriin luokittelemaa henkilöä.

Heistä 4 300 (34 prosenttia tutkituista) omasi aseman yritysmaailmassa, joko omistajana tai hallituksen jäsenenä. Rikolliset esiintyivät kaikkiaan 21 700 toiminimen, osakeyhtiön tai asumiseen liittyvän yhtiön, säätiön tai yhdistyksen tiedoissa.

– Ruotsissa ei ole mafiaa, vaan se on enemmänkin termi vaikkapa klaaniperäisille rikollisjärjestöistöille, joilla mahdollisesti on yhteiskunnallista valtaa ja ulottuvuutta. Se voi olla poliittista tai kulttuurilähtöistä, sanoo rikosoikeuden professori ja toinen raportin kirjoittajista Amir Rostami Svenska Dagbladetille.

Rahanpesua ja tukipetoksia

Talousrikoksia tutkivan viranomaisen (Ekobrottsmyndigheten) mukaan kyseessä voi olla laillisen kulissin luominen rikolliselle toiminnalle. Tällöin kyse on usein rahanpesusta ja toiminta voi olla haitallista vääristäen yritysten välistä kilpailua.

Firmaa voidaan käyttää myös iskemään reikä valtion hunajapurkin kylkeen ja valuttamaan tukia sekä avustuksia väärin perustein rikollisyritykselle. Kyseessä voivat olla myös kirjanpito- ja verorikokset.

Rikollisten yritysten liikevaihto on viranomaisten arvion mukaan 100–150 miljardia kruunua vuodessa.

Veronmaksaja on rikoksen uhri

Talousrikollisuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Valtio menettää vuosittain vero- ja maksutuloja, kun rikolliset hyödyntävät hyvinvointijärjestelmäämme. Tukia ja avustuksia maksetaan väärin perustein yrityksille ja yksityishenkilöille.

Kyseessä ovat meidän rahamme, jotka ovat tarkoitettu kouluille, terveydenhoitoon ja vanhusten hoivaan sekä infrastruktuurin rakentamiseen.

Nyt ne päätyvät rikollisille. Tämä tekee meistä kaikista rikoksen uhreja, muistuttaa Ekobrottsmyndigheten.

Itsesääntelyä ja yhteistyötä

– Yllätyimme korkeista luvuista, mutta samalla olemme pitkään tiedostaneet ongelman, kertoo Tukholman Kauppakamarin turvallisuusasioista vastaava Fredrik Erfelt.

Raportti suosittelee yrityselämälle itsesääntelyn sekä keskinäisen yhteistyön lisäämistä rikollisen toiminnan vaikeuttamiseksi. Vastaavaahan on käynnissä muun muassa ympäristönsuojeluun liittyen.

Viranomaisten ja yrityselämän pitäisi myös lisätä yhteistyötään. Samoin ammattiyhdistysliike voisi olla mukana erityisesti työperäisen hyväksikäytön suitsemisessa.

SUOMEN UUTISET