Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii yhä laajemmassa määrin hyödyntämään yhteiskunnan hunajapurkkia, todetaan Ruotsin rikostorjuntaneuvosto Brå:n raportissa. Hankkimalla apureita tai soluttamalla verkostonsa jäseniä järjestäytyneen yhteiskunnan toimintoihin rikolliset pyrkivät saalistamaan yhteisiä verorahoja tai luomaan rikolliselle toiminnalleen lailliset kulissit.  Lue lisää >

Iranin diktatuuria ylläpitävä papisto pyrkii levittämään vaikutusvaltaansa ulkomaille agenttiensa avulla. Tiedusteluhenkilöiden tehtäviin kuuluvat myös terroriteot sekä yksittäiset murhat. Valmistelut voivat kestää vuosia ja agentteja voidaan soluttaa myös turvapaikanhakijoiden joukkoon.  Lue lisää >

Järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut yhteiskuntaan ja veronmaksajien rahaa valuu konnille miljarditolkulla. Rahanpesu vaikeuttaa rehellisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla markkinoilla. Ongelman laajuudesta kertoo jotakin se, että rikollisyritysten liikevaihto on Ruotsissa 150–200 miljardia kruunua vuodessa.  Lue lisää >

Ruotsin veroviranomaiset ovat jääneet takamatkalle taistelussa hyvinvointivaltion kuppaajia vastaan. Rahanpesu, pimeän työvoiman käyttö, korruptio ja tukipetokset vaativat viranomaisilta yhä kehittyneempiä valmiuksia. Vastaus on tietojen laajamittainen yhdisteleminen tekoälyn avulla ja biometristen tunnisteiden käyttöönotto.  Lue lisää >

Jengirikolliset lähtevät Ruotsissa yhä useammin yrittäjiksi. Firman liiketoiminta-ajatuksena on hyvinvointijärjestelmän laiton hyödyntäminen ja rahanpesu. Petosten seurauksena valtio (siis veronmaksajat) menettää vuodessa kymmeniä miljardeja kruunuja. Poliisin mukaan ongelma on yhteiskunnalle jopa suurempi, kuin mediassa voimalla näkyvä jengiväkivalta.  Lue lisää >

Irtonainen raha houkuttelee pomminvarmasti ammattirikollisia. Työvoimapalvelut ovat pääosin tukiperusteisia ja siksi ne kiinnostavat vilunkivetoista kansanosaa Ruotsissa. Rikolliset ovat Svenska Dagbladetin mukaan uineet sisälle jo itse järjestelmäänkin.  Lue lisää >