

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ammattirikolliset soluttautuivat työvoimapalveluihin Ruotsissa
Irtonainen raha houkuttelee pomminvarmasti ammattirikollisia. Työvoimapalvelut ovat pääosin tukiperusteisia ja siksi ne kiinnostavat vilunkivetoista kansanosaa Ruotsissa. Rikolliset ovat Svenska Dagbladetin mukaan uineet sisälle jo itse järjestelmäänkin.
– Jos jossain on irtonaista rahaa, niin järjestäytynyt rikollisuus ilmestyy satavarmaan paikalle, totesi valtion TE-palveluiden (Arbetsförmedlingen) yksikönpäällikkö Eva-Lena Edberg jo viime syyskuussa.
Rikollisia kiinnostavat erityisesti suora palkkatuki sekä erilaiset neuvonta- ja tukipalvelut. Eli ylipäänsä kaikki mahdolliset keinot yhteiskunnan palveluiden täysimittaiseksi hyödyntämiseksi. On myös käynyt ilmi, että työvoimapalveluiden oma henkilökunta on tavalla tai toisella myötävaikuttanut avustusten ohjaamiseen rikollisjärjestöille.
Edberg ei yksilöi rikollisia auttaneiden virkahenkilöiden menettelytapoja mutta toteaa, että toiminta on yhä edistyneempää ja ammattimaista.
Hiljaa hyvä tulee
Vaikka viranomaiset eivät siitä ääneen puhukaan, tukien väärinkäyttö on erittäin monisyinen ongelma, joka koskettaa Ruotsin koko maahanmuutto- ja työvoimapolitiikkaa. Siksi lausunnot ovat ympäripyöreitä ja niissä vedotaan usein myös salassapitopykäliin.
– Oletan, että työvoimaviranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet. Viranomaisten yhteistyö on erittäin tärkeää rikollisuuden torjunnassa, kommentoi työministeri Eva Nordmark.
Vuoden 2020 lokakuussa tulikin voimaan uusi lainsäädäntö, joka antaa TE-toimistoille entistä paremmat keinot puuttua huijauksiin yleensäkin ja erityisesti tekaistuin perustein tehtyihin tukimaksatuksiin.
”Kansankoti on entinen”
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee Twitterissä Ruotsin nykymenoa:
”Mitäköhän #Ruotsin (entisessä) kansankodissa EI pyrittäisi nykyään hyväksikäyttämään?
Järjestäytynyttä rikollisuutta soluttautunut julkiseen työvoimapalveluun tavoitteenaan oppia hyväksikäyttämään entistä paremmin tukijärjestelmää, esim. palkkatukea.”
Purran twiittiä on kommentoitu lohdullisesti toteamalla, että Ruotsissa on paljon törkeää rikollisuutta sellaisessa mittakaavassa, jota Suomesta ei ainakaan toistaiseksi löydy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työvoimapolitiikka Eva Nordmark Eva-Lena Edberg Arbetsförmedlingen ammattirikolliset soluttautuminen neuvontapalvelut tukien hyväksikäyttö TE-palvelut työvoimapalvelut Mafia kansankoti järjestäytynyt rikollisuus Työnvälitys Palkkatuki Maahanmuuttopolitiikka Riikka Purra
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.