Jengien ja klaanien yritystoimintaan kätkemä rikollisuus on suurin uhka Ruotsin yhteiskunnalle – kymmeniä miljardeja valuu taparikollisten taskuihin

Jengirikolliset lähtevät Ruotsissa yhä useammin yrittäjiksi. Firman liiketoiminta-ajatuksena on hyvinvointijärjestelmän laiton hyödyntäminen ja rahanpesu. Petosten seurauksena valtio (siis veronmaksajat) menettää vuodessa kymmeniä miljardeja kruunuja. Poliisin mukaan ongelma on yhteiskunnalle jopa suurempi, kuin mediassa voimalla näkyvä jengiväkivalta.

Valtionhallinnon 12 eri viranomaistahoa ovat koostaneet tilannekuvan Ruotsin järjestäytyneestä rikollisuudesta (Myndighetsgemensam lägesbild organiserad brottslighet 2021). Viranomaiset Maahanmuuttovirastosta paikallisen Kelan kautta talousrikostutkijoihin pyrkivät parantamaan yhteistyötään ja siten tehostamaan yhä moni mutkaisemmaksi käyvän rikollisuuden tutkintaa ja ehkäisyä.

Rikollisten johtamat firmat toimivat laillisen kulissin takana mitä moninaisimmilla toimialoilla. Tuottavimpia keinoja on tuoda maahan työvoimaa, hakea siihen tukea ja vielä jättää verot maksamatta. Tapauksilla on usein yhteys kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Samansuuntainen petostoiminta on kukoistanut henkilökohtaisten avustajien tukirumbassa.

Valtion tukirahoja rikollisille yli 30 miljardia

Tukisysteemeistä valuu vääriin käsiin 11–27 miljardia kruunua ja avustuspetoksissa 2,5–4,2 miljardia kruunua veronmaksajien rahaa vuodessa. Palkkaturvaa huijataan 300-400 miljoonaa kruunua ja jopa hammashoidosta katoaa teille tietymättömille saman suuruinen summa vuodessa.

– Ammuskelu ja räjäytykset ovat todella vakava ongelma mutta tämän tyyppinen näkymättömissä tapahtuva rikollinen toiminta on vieläkin suurempi uhka yhteiskunnallemme, sanoi keskusrikospoliisin tiedusteluyksikön päällikkö Linda H Staaf raportin julkistamistilaisuudessa.

Toki raportissa edelleenkin huomautetaan, että ongelmalähiöiden rinnakkaiskulttuurista lähtöisin oleva huumekauppa on kaikkein väkivaltaisin osa laitonta taloutta ja erittäin merkittävä rikollisjengien tulonlähde. Törkeä väkivalta puolestaan kulminoituu ampumisiin ja räjäytyksiin.

Kohti valkokaulusrikollisuutta

Arvokuljetusten ja pankkien sijasta nyt ryöstetään siis hyvinvointiyhteiskuntaa. Pelkästään liikevaihtoveroja on teillä tietymättömillä 4,5 miljardia kruunua. Rikollisfirmat sotkevat laillisen ja laittoman liiketoiminnan siten, että rikosten tunnistaminen on erityisen hankalaa.

– Usein ollaan laittoman ja laillisen liiketoiminnan välisellä harmaalla alueella, toteaa poliisin talousrikoksia tutkivan yksikön päällikkö Torbjörn Rosén.

Viranomaisten keskinäisessä toiminnassa on useita haavoittuvuuksia, joita roistot hyödyntävät sumeilematta. Erityisessä polttopisteessä on paikallisen Kelan (Försäkringskassan), veroviranomaisten ja poliisin välinen yhteistyö. Jengirikolliset käyttävät lahjontaa, soluttautumista ja painostusta sekä uhkailua, kun ne yrittävät vaikuttaa viranomaisten toimintaan.

Suomi tulee perässä

Suomessa viitteitä vastaavasta laillisen ja laittoman toiminnan sekoittamisesta on havaittu muun muassa Lähi-Idästä lähtöisin olevassa Mantaqa-ryhmittymässä, joka pitää majaansa Espoon Leppävaarassa. Ryhmän jäsenet ovat tiettävästi uhkailleet poliiseja rikostutkinnan yhteydessä.

Pääepäillyt pyörittävät Ylen mukaan monenlaista yritystoimintaa pääkaupunkiseudulla, muun muassa autokorjaamo- ja parturialalla. Poliisi epäilee, että rikoksilla saatujen varojen lähteitä on pyritty häivyttämään laillisen liiketoiminnan avulla.