Ensin kartoitetaan lähiön vanhukset ja sairaat. Ja sitten heiltä viedään rahat. Jengirikolliset eivät tunne armoa, jos huumekaupasta saadut rahat eivät riitä luksukseen ja aseisiin. Puhelinhuijaukset ovat Svenska Dagbladetin mukaan jengien uusi kultakaivos.

Puhelin soi vanhuksen kotona illalla, koska tuohon aikaan ikäihmisten tarkkaavaisuuden oletetaan alentuneen. Soittaja kertoo olevansa vakuutusyhtiöstä ja on nimestä päätellen kantaruotsalainen. ”Daniel” haluaa auttaa ikäihmistä, jottei tämä vaan joutuisi meneillään olevan petosbuumin uhriksi.

Oikeasti puhelu tulee loistohotellista Espanjan Aurinkorannikolta ja soittaja on parikymppinen Shottaz-jengin jäsen. Viiden tähden huoneessaan loikoileva rikollinen juttelee ystävällisesti. Konna pyytää harmaahapsea kirjautumaan tunnuksillaan pankkitililleen ja sitten Swish-palveluun. Väsynyt vanhus epäilee mutta tekee työtä käskettyä ja sulkee sitten puhelimen.

Hetken kuluttua seniori hermostuu toden teolla ja soittaa poliisille. Poliisi pyytää tarkistamaan tilin saldon. Tilitä on kadonnut 100 000 kruunua.

Autojen vaihto kalliimpiin herätti polisin mielenkiinnon

Maahanmuuttajavaltaisissa ongelmalähiöissä Järvan alueella Tukholmassa operoiva poliisi huomasi kaksi vuotta sitten jengirikollisten vaihtavan autojaan arvokkaampiin. Alle piti saada kallein Audi tai Porsche. Meneillään ei kuitenkaan ollut mitään suurempaa huumeoperaatiota.

Poliisi ratsiaan Rinkebyssä jäi samoihin aikoihin henkilö, jonka Rolex-kello tai kultainen kaulaketju eivät olleet sopusoinnussa yksilön verotietojen kanssa. Pelkästään kaulaketjun hinnaksi arvioitiin 175 000 kruunua. Poliisi asetti miehen seurantaan, koska häntä epäiltiin nyt petoksista.

Seurannassa paljastui, että miehen tulot huijauksista olivat 3–4 miljoonaa kruunua kuukaudessa.

Uhreja etsitään verkon kauppapaikoilta

Poliisi arvioi puhelimen avulla tehtyjen petosten arvoksi tänä vuonna tähän mennessä 250 miljoonaa kruunua. Kaikki huijatuksi tulleet eivät edes tee rikosilmoitusta, sillä he häpeävät hyväuskoisuuttaan. Jengien täsmällinen osuus petosten rahallisesta arvosta ei ole poliisin tiedossa.

Selvää kuitenkin on, että ainakin maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä tehdyt huijaukset iskevät ankarimmin kaikkein vähäosaisimpiin, eli alueen vanhuksiin ja sairaisiin. Sopivia uhreja löytyy verkon kauppapaikoilta, jossa henkilö esimerkiksi ilmoittaa haluavansa ostaa käytetyn rollaattorin ja ilmoituksessa on puhelinnumero.

Tosin riskejäkin petosrikollisuuteen liittyy, lähinnä rikollisten keskinäisen kateuden tähden. Rinkebyssä ammuttiin heinäkuussa hengiltä nuorukainen, joka oli hankkinut vaikeasti jäljitettäviä puhelimen SIM-kortteja petostehtailijoille.

Petosrahat päätyvät huumekauppaan ja aseostoihin

Puhelimella tehdyt petokset ovat jengirikollisten kannalta pääosin sekä riskittömiä, että tehokkaita. Tekijän ei tarvitse kohdata uhriaan silmästä silmään.

– Huumerikoksista saadut tulot ovat edelleen jengien ydinbisnestä, mutta petoksista on tullut todella tärkeä tulonlähde, todetaan keskusrikospoliisista.

Petoksista saadut rahat ”swishataan” eli jaetaan nopeasti niin sanotuille ”maalivahdeille” eli jengien teini- tai lapsiavustajille. Nämä ”pesevät” rahat ulos automaatista ja antavat ne eteenpäin. Näin petosrahoilla lopulta päädytään rahoittamaan huumekauppaa ja jengien aseostoksia.

SUOMEN UUTISET