LEHTIKUVA
E2 Tutkimuksen Puolustusvoimille tekemä selvitys osoittaa, että nuoret aikuiset suhtautuvat tulevaisuuden turvallisuuteen aiempaa synkemmin, mutta heidän luottamuksensa Suomen puolustuskykyyn on edelleen erittäin vahvaa. Yli 80 prosenttia 18–30-vuotiaista uskoo Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan.
Lähes puolet nuorista on huolissaan Suomen nykyisestä turvallisuustilanteesta, ja yli 40 prosenttia arvioi maailman olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä turvattomampi. Huoli korostuu erityisesti naisilla ja taloudellisesti heikossa asemassa olevilla.
Maanpuolustustahto on kuitenkin korkealla: 78 prosenttia nuorista kertoo olevansa valmis puolustamaan Suomea aseellisesti tai aseettomasti. Samalla kolme neljästä vastustaa sotaa ja väkivaltaa arvopohjaisesti.
Asevelvollisuuden tasa-arvo jakaa mielipiteitä. Noin puolet pitää vain miehiä koskevaa mallia epätasa-arvoisena, kun taas kolmannes on eri linjoilla. Myös puolustusmenojen tasosta ollaan eri mieltä: 36 prosenttia lisäisi rahoitusta, puolet ei.
Nuorten tiedonhankinta painottuu sosiaaliseen mediaan erityisesti 18–22-vuotiailla. Vanhemmissa ikäryhmissä perinteiset uutislähteet korostuvat.
Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari pitää myönteisenä sitä, että nuoret suhtautuvat maanpuolustukseen vakavasti ja luottavat puolustuskykyyn.
– Asevelvollisuutta kehitetään jatkuvasti, ja sen on elettävä ajassa.Tutkimus osoittaa minulle sen, että nuorilla on hyvä valmius ja myös avoimuutta arvioida erilaisia uusiakin vaihtoehtoja. Ilahduttavaa on myös se, että heillä näyttää olevan korkea maanpuolustustahto, ja vaikka kansainvälinen turvallisuustilanne huolestuttaa, nuoret luottavat Puolustusvoimien kykyyn puolustaa maatamme, Saari sanoo.
Tutkimuspäällikkö Ville Pitkäsen mukaan nuorten näkemykset muodostavat moniulotteisen kokonaisuuden, jossa vahva maanpuolustustahto elää rinnakkain turvallisuushuolten ja tasa-arvokeskustelun kanssa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turvallisuuspuolueena perussuomalaiset painottaa, että Suomen on määrätietoisesti vahvistettava omaa puolustuskykyään. Nato-jäsenyys ei korvaa Suomen omaa koulutettua reserviä ja kotimaista suorituskykyä, vaan täydentää sitä.
Pohjoismaiden neuvoston vuotuinen teemaistunto alkoi eilen Helsingissä. Kaksipäiväiseen istuntoon kokoontuu noin 90 pohjoismaista kansanedustajaa keskustelemaan yhteisestä turvallisuudesta ja varautumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo, että jatkossa puolustusyhteistyötä on syytä edistää myös Baltian maiden ja Puolan kanssa.
Torstaina perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sai mahdollisuuden esittää eduskunnan suullisen kyselytunnin viimeisen kysymyksen. Aiheeksi valikoitui Ukraina-tuki ja kotimainen puolustusteollisuus. Hän muistutti, että kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen tukee kansallista puolustuskykyämme, taloutemme kasvua ja innovaatioita sekä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kiittää hallitusta siitä, että vuoden 2026 budjetissa ja EU-rahoituksessa panostetaan vahvasti turvallisuuteen. - Rajaturvallisuuteen, poliisiin ja puolustusvoimiin tehdyt lisäykset kertovat, että hallitus on sitoutunut pitämään Suomen ja suomalaiset turvassa, Antikainen sanoo.
Tänään vietettävä Puolustusvoimain lippujuhlan päivä juhlistaa Suomen Puolustusvoimien historiaa ja merkitystä kansalliselle turvallisuudelle. Tänään äänestetään myös rajalain poikkeustilan jatkamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää tärkeänä, että myös Itä-Suomen merkitys rajalain ja Suomen puolustamisen kannalta pidetään esillä.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
