LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sotaoikeus on hylännyt syytteen, joka liittyi Puolan itärajalla ammuttuihin varoituslaukauksiin. Oikeuden mukaan sotilaalla on velvollisuus puolustaa maan rajaa, eikä ammattisotilaan ampumista varoituslaukauksista aiheutunut vaaraa kenellekään.
Lublinin sotaoikeus on hylännyt syytteen, joka liittyi Puolan itärajalla maaliskuussa 2024 ammuttuihin varoituslaukauksiin. Tuolloin rajavartioston avuksi komennettu ammattisotilas ampui tusinan verran laukauksia raja-aidan läpi pyrkineiden maahantulijoiden suuntaan, kertoo Puolan yleisradio. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä syyttäjällä on mahdollisuus valittaa siitä.
Sotilasta syytettiin toimivaltuuksiensa ylittämisestä ja vaaran aiheuttamisesta. Syyttäjän mukaan betonitolpasta kimmoneet luodit olisivat voineet aiheuttaa vaaraa laitonta maahantuloa yrittäneille henkilöille, rajavartijoilla tai muille paikalla olleille sotilaille.
Lisäksi syyttäjä oli sitä mieltä, että rajavartioston virka-avuksi komennetuilla sotilailla oli oikeus käyttää asettaan vain avun hälyttämiseksi. Sotatuomari oli tästä asiasta täysin eri mieltä: erikoistehtävään komennetut sotilaat voivat saada rajavartijoille kuuluvia valtuuksia esimerkiksi matkustusasiakirjojen tarkastamiseen, mutta tämä ei poista heille sotilaina kuuluvia aseenkäyttöoikeuksia.
Tuomarin mukaan sotilailla on perustuslaillinen velvollisuus puolustaa maan rajoja, ja heillä on oikeus käyttää aseitaan, mikäli se on uhkatilanteeseen nähden kohtuullista. Tuomarin mukaan ammattisotilaan tarkasti ampumat varoituslaukaukset eivät aiheuttaneet vaaraa kenellekään.
– Kuten syytetty hyvin selitti, jos hän olisi halunnut tappaa jonkun, näin olisi myös tapahtunut, sotatuomari Radosław Hunek totesi.
Tuomari huomautti, että syytekirjelmässä asianomistajiksi nimetyt rajavartijat ja sotilaat olivat lausuneet, että he eivät kokeneet olevansa tilanteessa minkäänlaisessa vaarassa, joten heillä ei ole asiassa mitään rangaistusvaatimuksia.
Syytteestä vapautettu sotilas kertoi toimittajille, että hän erosi armeijasta syytteeseen jouduttuaan, mutta harkitsee palaavansa Puolan asevoimien palvelukseen ensi vuonna. Hän vaati Puolan valtiota suojelemaan rajalla palvelevia sotilaita ja rajavartijoita paremmin.
Puolan itärajalla on ollut väkivaltaisuuksia johtuen Venäjän masinoimasta hybridioperaatiosta, jossa laittomat tulijat yrittävät väkivalloin päästä raja-aidan yli tai läpi. Tilanne on jatkunut jo useiden vuosien ajan.
Puolan viranomaisten mukaan on viitteitä siitä, että maahanpyrkijöitä koulutetaan Valko-Venäjän puolella toimimaan sissisodan tyylisesti: yksi osasto vetää metelöimällä ja kiviä heittämällä rajavartijoiden huomion itseensä samalla kun toisaalla toinen joukko rikkoo raja-aidan tunkkia tai rälläkkää käyttäen.
Nyt oikeudessa käsitellyssä tilanteessa oli kyse siitä, että kymmenisen maahantulijaa oli jo päässyt raja-aidan läpi rikkomalla sen tunkilla. Aidan toisella puolella oli kymmeniä tulijoita lisää. Heitä pysäyttämässä oli vain kuusi puolalaista viranomaista.
Vain kuukauden verran myöhemmin keväällä 2024 puolalainen sotilas kuoli laitonta rajanylitystä yrittäneen henkilön puukottamana. Laiton ”siirtolainen” keihästi rajavartijan kepin päähän kiinnittämällään veitsellä raja-aidan tankojen välistä. Tappajaa ei saatu ikinä kiinni. Tämän jälkeen Puolan hallitus helpotti rajaa vartioivien joukkojen ampuma-aseiden käyttöä koskevia sääntöjä.
Maaliskuussa 2025 Puola otti käyttöön Suomen rajaturvallisuuslakia muistuttavan lain, joka antaa hallitukselle mahdollisuuden päättää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisesta lopettamisesta, kun maahan kohdistuu välineellistettyä maahantuloa. Vain vasemmisto äänesti lakia vastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kela julkaisi tänään tiedotteen, jossa se kertoi laittomasti maassa olevien asumisperusteisten etuuksien päättyvän tästä päivästä lähtien.
Euroopan parlamentin päätös tarkoittaa sitä, että laittomasti maassa oleskelevat voidaan siirtää palautuskeskuksiin kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle, ja tarvittaessa ottaa säilöön, jos he ovat uhka yhteiselle turvallisuudelle. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on iloinen päätöksestä, joka edustaa selkeää tiukennusta maahanmuuttopolitiikkaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Anne Rintamäki, Pia Sillanpää ja Minna Reijonen ovat tyytyväisiä hallituksen esitykseen, jolla pyritään poistamaan laittoman oleskelun kannusteita.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa uhkina korostuvat erityisesti järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja nuorisorikollisuus. Ministeri varoittaa seurauksista, jos ongelmiin ei tartuta määrätietoisesti ja ajoissa.
Sisäministeri Mari Rantanen pitää äärimmäisen tärkeänä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muutoin Suomessa laittomasti oleskelevat ulkomaalaiset palautetaan takaisin kotimaihinsa. Irakissa juuri vierailleen Rantasen mukaan maan turvallisuustilanne on parantunut niin, että se luo irakilaisille paluumahdollisuuksia.
Muslimikansanedustajien tunteet kuumenivat, kun Trump puhui somalimerirosvoista. Presidentti vaati linjapuheessaan kaikkia kongressin edustajia näyttämään selkeästi keiden puolella he ovat: omien kansalaisten vai laittomasti maassa olevien siirtolaisten. Demokraatit kieltäytyivät seisomasta oman maan kansalaisten tukena.
Kevään myötä ihmissalakuljettajat aktivoituvat Ranskassa ja ensimmäinen aalto tästä nähtiin keskiviikkona Britanniassa. Englannin kanaalin ylitti pienveneillä ennätykselliset yli 500 laitonta maahanpyrkijää. Hallitsemattoman maahantulon jatkuminen tietää lisää vaikeuksia sosialistihallitukselle ja varmistanee kansallismielisten puolueiden menestyksen paikallisvaaleissa.
Saksan ja Puolan suhteita hämmentää yhä selvemmin laittomien siirtolaisten palautuksista syntynyt kiista. Väki osoittaa mieltään ja aktivistien mielestä kyse on tavallisten puolalaisten turvallisuudesta sekä paikallisyhteisön suojelemisesta. Puolan pääministeri olisi valmis palauttamaan osittaiset rajatarkistukset maiden rajalle mahdollisimman pian.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
