LEHTIKUVA
Venäjä purki outoon keuhkosairauteen kuolleen laboratoriotyöntekijän läheisten karanteenin, mutta WHO vaatii lisätietoja. Viranomaisten ristiriitainen toiminta herättää kysymyksen vaikenemisen syistä. Näyttöä ruttoepidemiasta ei ole, mutta epäily jää ilmaan. Se lienee Venäjän tarkoituskin.
Venäjä ilmoitti 8. lokakuuta, että kaikkien Irkutskin ruttotutkimuslaitoksen työntekijän Darja Šipilovan kontaktien seuranta oli päättynyt. Viranomaisten mukaan lähes 5 000 näytteessä ei havaittu vaarallisia taudinaiheuttajia.
Sipilova kuoli 2. lokakuuta vaikeaan keuhkokuumeeseen. Venäjän viranomaiset eivät ole kertoneet tarkkaa kuolinsyytä. Epäily keuhkorutosta on herättänyt kansainvälistä huolta, mutta Venäjän viranomaiset vaikenevat ja tyrmäävät huhut epidemiasta.
Šipilova työskenteli vuonna 1923 perustetussa rutontorjuntainstituutissa. Keuhko- ja paiserutto, jotka tarttuvat luonnonvaraisista eläimistä kirppujen välityksellä, olivat tuolloin konkreettinen ongelma Siperiassa. Venäjällä ei tiettävästi ole ollut ruttoepidemioita enää toisen maailmansodan jälkeen.
Maailman terveysjärjestö WHO ei pidä Venäjän viranomaisten selvitystä riittävänä. Se on pyytänyt yksityiskohtia vainajalle ja hänen kontakteilleen tehdyistä laboratoriotutkimuksista sekä perusteista, joiden vuoksi noin 200 ihmistä asetettiin karanteeniin.
– Koska meillä ei vielä ole tapahtumasta kokonaiskuvaa, emme pysty tekemään täydellistä riskiarviota, WHO pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi 7. lokakuuta.
WHO on pyytänyt myös viranomaiskantaa villinä velloville huhuille toisesta työntekijästä, joka olisi sairastunut alkuperältään tuntemattomaan keuhkokuumeeseen.
– Vallanpitäjät siis sanovat, ettei kyse ole rutosta. Mutta he toimivat kuin kyse olisi siitä. Samoin kävi suu- ja sorkkatautiepidemian aikana, toteaa virologi ja tutkija Konstantin Tšumakov riippumattomassa venäläisessä YouTube-ohjelmassa.
Hän näkee yhtäläisyyksiä Irkutskin epäillyn ruttotapauksen kanssa. Tutkimuslaitos, jossa Šipilova oli työskennellyt, asetettiin karanteeniin. Noin 60 työntekijää joutui yöpymään lattialla. He nukkuivat tuoleilla tai takkiensa päällä kahden vuorokauden ajan viranomaisten ottaessa näytteitä. Myös muita sairaaloita eristettiin, muun muassa Irkutskin psykiatrinen klinikka.
Biologisiin uhkiin liittyvän pelon hyödyntäminen sopisi Venäjän aiemmin käyttämiin informaatiovaikuttamisen keinoihin. EU ulkosuhdehallinto EEAS on dokumentoinut, kuinka Venäjä on levittänyt harhaanjohtavia väitteitä Ukrainan biologisista laboratorioista ja käyttänyt myös diplomaattisia kanavia niiden vahvistamiseen.
Irkutskin tapauksessa mahdollinen hybridivaikutus olisi ennen kaikkea psykologinen. Epäselvä tieto vaarallisesta taudista voi kasvattaa turvattomuutta ja ruokkia epäluottamusta. Ruttopelkoa voisi käyttää myös vihjailuun biologisesta uhasta Ukrainalle tai länsimaille, ilman suoraa uhkausta.
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC raportoi 6. lokakuuta, ettei tiedossa ollut jatkotartuntoja, eikä näyttöä jatkuvasta leviämisestä ihmisestä toiseen. Keuhkoruton tarttuminen edellyttää yleensä läheistä ja pitkäkestoista kontaktia oireiseen potilaaseen.
Tautia voidaan hoitaa unionin jäsenmaissa saatavilla olevilla antibiooteilla.
Keskeinen auki jäänyt kysymys onkin, mikä laboratoriotyöntekijän tappoi ja miksi Venäjä ei ole toimittanut WHO:lle riittävän yksityiskohtaista selvitystä. Tiedon puute jättää tilaa sekä aiheelliselle huolelle, että perusteettomille väitteille. Mikä saattaa olla Venäjän tarkoituskin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui panelistina viime lauantaina Helsinki Security Forum -tapahtumaan. Immonen nimeää kansanedustajien koteihin kohdistuneet tunkeutumisepäilyt Venäjän hybridivaikuttamiseksi, jolla itänaapuri testaa suomalaisten mentaliteettia ja reaktiokykyä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Venäjän uhka pakottaa Saksan muuttamaan radikaalisti turvallisuusajattelua. Keskustiedustelupalvelu BND on tulevaisuudessa kaikkea muutakin kuin tietoa keräävä konttori. BND voi pian aktiivisesti häiritä, sabotoida ja jopa hyökätä vihollista vastaan. Syynä ajattelun kvanttihyppyyn ovat Venäjän sabotaasi- hybridihäirinnän kasvu sekä Saksan halu päästä irti riippuvuudestaan amerikkalaisesta tiedustelutiedosta.
Suojelupoliisi nostaa esille vakavan huolen: autoritaariset maat, erityisesti Venäjä, hyödyntävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on jo aiemmin korostanut datakeskuksien tarkkaa turvallisuusperustaista seulontaa. Ranne painottaa, että myös datakeskusten määrää on pystyttävä rajoittamaan.
Venäjän sabotaasi- ja vaikuttamisoperaatiot Euroopassa ovat lisääntyneet rajusti, ja asiantuntijoiden mukaan lisää on luvassa. Mitä huonommin Moskovalla menee hyökkäyssodassa, sitä houkuttelevampi keino on halpa ja vaikeasti todistettava hybridivaikuttaminen. Suomi sai pimeyden toimista esimakua jo vuonna 2018.
Venäjä teki maanantain vastaisena yönä massiivisen ilmaiskun Kiovaan 70 ohjuksella ja yli 600 lennokilla. Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Kaisa Garedew tuomitsevat iskut jyrkästi ja muistuttavat sen kertovan kaiken oleellisen Venäjän ”kristillisyydestä”.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen Venäjän pakotteiden kiertämisen estämiseksi. Aloite vaatii sekä viranomaisille lisää resursseja että yrityksille selkeämpää vastuuta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee SDP:n päätöstä olla tukematta nopeutettuna toteutettavaa perustuslain muutosta, jolla vahvistettaisiin viranomaisten mahdollisuuksia torjua vakavaa rikollisuutta, hybridiuhkia ja kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia.
Venäjä vääristelee järjestelmällisesti Suomen historiaa ja käyttää sitä osana nykyistä informaatiovaikuttamista, arvioi dosentti Lasse Laaksonen. Hänen mukaansa erityisesti talvi- ja jatkosodan tulkintoja, väitteitä suomalaisten ”natsistamisesta” sekä Nato-jäsenyyttä koskevaa keskustelua kehystetään tarkoitushakuisesti. Tehokkain vastalääke on hänen mukaansa rauhallinen ja perusteltu reagointi – ei provosoituminen eikä vaikeneminen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijosen mielestä Suomessa ollaan edelleen sokeita venäläistaustaisten toimijoiden vaikutusyrityksille. Tuoreimpana todisteena siitä Reijonen pitää Ilta-Sanomien tekemää paljastusta, jossa kerrotaan räjähdealan venäläisyhtiön ja sen Suomessa toimivan tytäryhtiön liiketoiminnasta. Reijosen mielestä on käsittämätöntä, että tällainen toiminta voidaan Suomessa edelleen sallia.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
