Venäjä ilmoitti 8. lokakuuta, että kaikkien Irkutskin ruttotutkimuslaitoksen työntekijän Darja Šipilovan kontaktien seuranta oli päättynyt. Viranomaisten mukaan lähes 5 000 näytteessä ei havaittu vaarallisia taudinaiheuttajia.
Sipilova kuoli 2. lokakuuta vaikeaan keuhkokuumeeseen. Venäjän viranomaiset eivät ole kertoneet tarkkaa kuolinsyytä. Epäily keuhkorutosta on herättänyt kansainvälistä huolta, mutta Venäjän viranomaiset vaikenevat ja tyrmäävät huhut epidemiasta.
Šipilova työskenteli vuonna 1923 perustetussa rutontorjuntainstituutissa. Keuhko- ja paiserutto, jotka tarttuvat luonnonvaraisista eläimistä kirppujen välityksellä, olivat tuolloin konkreettinen ongelma Siperiassa. Venäjällä ei tiettävästi ole ollut ruttoepidemioita enää toisen maailmansodan jälkeen.
Epäilys jäi ilmaan
Maailman terveysjärjestö WHO ei pidä Venäjän viranomaisten selvitystä riittävänä. Se on pyytänyt yksityiskohtia vainajalle ja hänen kontakteilleen tehdyistä laboratoriotutkimuksista sekä perusteista, joiden vuoksi noin 200 ihmistä asetettiin karanteeniin.
– Koska meillä ei vielä ole tapahtumasta kokonaiskuvaa, emme pysty tekemään täydellistä riskiarviota, WHO pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoi 7. lokakuuta.
WHO on pyytänyt myös viranomaiskantaa villinä velloville huhuille toisesta työntekijästä, joka olisi sairastunut alkuperältään tuntemattomaan keuhkokuumeeseen.
Sanojen ja tekojen ristiriita
– Vallanpitäjät siis sanovat, ettei kyse ole rutosta. Mutta he toimivat kuin kyse olisi siitä. Samoin kävi suu- ja sorkkatautiepidemian aikana, toteaa virologi ja tutkija Konstantin Tšumakov riippumattomassa venäläisessä YouTube-ohjelmassa.
Hän näkee yhtäläisyyksiä Irkutskin epäillyn ruttotapauksen kanssa. Tutkimuslaitos, jossa Šipilova oli työskennellyt, asetettiin karanteeniin. Noin 60 työntekijää joutui yöpymään lattialla. He nukkuivat tuoleilla tai takkiensa päällä kahden vuorokauden ajan viranomaisten ottaessa näytteitä. Myös muita sairaaloita eristettiin, muun muassa Irkutskin psykiatrinen klinikka.
Ruton pelko on hybridisodan alku
Biologisiin uhkiin liittyvän pelon hyödyntäminen sopisi Venäjän aiemmin käyttämiin informaatiovaikuttamisen keinoihin. EU ulkosuhdehallinto EEAS on dokumentoinut, kuinka Venäjä on levittänyt harhaanjohtavia väitteitä Ukrainan biologisista laboratorioista ja käyttänyt myös diplomaattisia kanavia niiden vahvistamiseen.
Irkutskin tapauksessa mahdollinen hybridivaikutus olisi ennen kaikkea psykologinen. Epäselvä tieto vaarallisesta taudista voi kasvattaa turvattomuutta ja ruokkia epäluottamusta. Ruttopelkoa voisi käyttää myös vihjailuun biologisesta uhasta Ukrainalle tai länsimaille, ilman suoraa uhkausta.
Lääkkeissä löytyy
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC raportoi 6. lokakuuta, ettei tiedossa ollut jatkotartuntoja, eikä näyttöä jatkuvasta leviämisestä ihmisestä toiseen. Keuhkoruton tarttuminen edellyttää yleensä läheistä ja pitkäkestoista kontaktia oireiseen potilaaseen.
Tautia voidaan hoitaa unionin jäsenmaissa saatavilla olevilla antibiooteilla.
Keskeinen auki jäänyt kysymys onkin, mikä laboratoriotyöntekijän tappoi ja miksi Venäjä ei ole toimittanut WHO:lle riittävän yksityiskohtaista selvitystä. Tiedon puute jättää tilaa sekä aiheelliselle huolelle, että perusteettomille väitteille. Mikä saattaa olla Venäjän tarkoituskin.